Gili Air, veden ja jytämusan saari

Laskuvesi ja Rinjani vuoristo.
Low tide and Rinjani mountains.

Legend reggae bar.

Gili Air länsirantaa, west cost of Gili Air.

Chill Out ravintolan iltavalaistus.
Chill Out restaurant night time.
No, onneksi tämä Air (vesi) ei tarkoita vesisateita, vaan että tällä saarella ilmeisesti on pohjavesivarantoa muidenkin Lombokin saarien tarpeisiin. Tämä yksi kolmesta pikku korallisaaresta sijaitsee Balin ja Lombokin välissä pohjoisessa. Gili Trawangan on se bilepaikka (hirveen nopsaa kasvava saari), Gili Menolla ei menoa pal löydy (sopii kukerteleville) ja Gili Air on tuosta välimaastosta. Näin uuden vuoden tullen on kyllä rauha kaukana, kun paikalliset virittelee toinen toistaan isompia ämyreitä, jotka jumputtaa jotain karmeeta jytämusaa läpi uuden vuoden yöt. Reggae barissa ei suostuneet soittamaan regeetä, kun "tääl on nyt uusi vuosi".  Ihan ku tää nyt olis joku Ibiza ja dance-trance-clubi koko saaristo. Täällä on lähes joka majoituksessa ja ravintelissa jotain liveä tai DJ tai muuten vaan juhlia aamuun asti, erityisesti ens yönä. Jotain juttua on ollut, että tästä taitaa kehittyä pikku-Trawis, ei kovin kiva juttu. Varmaan saaren kukot ja lehmätkin tulee ens yönä hulluiksi. Moskeija on kukkojen ohella pitänyt huolta siitä, että uni pätkääntyy, alkaen klo 4 ja ripiät. Volyymi riippuu tuulen suunnasta. Varmaan ovat Trawiksellekin lisänneet moskeijojen kajareita ihan vaan turistien "iloksi", että saavat häiriköidä ja pakkosyöttää... Ei nämä paikalliset itse tunnu kovin hartailta muslimeilta, sen olemme jo parina kesänä täällä Ramadanin aikoihin todenneet (paikalliset salajuo ja kessuttelee runsaasti piilossa, vaikkei ole sallittua valoisan aikaan). Balilla taas hindut tuntuivat noudattavan uskontoaan paljon hartaammin. Täällä saaristossa ei poliisia ole, joten laittomuudetkin on aika yleisiä (huumeet).

Nää saaret on hienoja taivaalta katsottuna, muuten korallit on isolta osin pasautettu muusiksi pommikalastuksella aikanaan, Menolla on enää jotain korallipuutarhaa ja ponttoonihylky pohjassa tarjolla snorklaukseen ja kilpikonnat on täällä se juttu. Jaa niin, eilen tais Chill Outin edessä joku likka nähdä siellä asustelevan myrkyllisen merikäärmeen, kun kirkuen juoksi rantaan ja selitti hädissään jotain jostain raidallisesta pötkylästä. Ei se pure kai ihmistä, kun on niin pieni suu, muuten on kyl tappava, mekin tavattu noita täällä useita. No, sit Komodolla (Flores) porukka käy 3 yön seilausreissuilla sukeltelemassa ja kattelemassa maaliman suurimpia varaaneja. Ei kuulemma suositella naisille kuukautisten aikaan, haistavat veren... Siellä jotkut suomalaiset olivat käyneet suklaamassa ja nähneet pari sataa (!) isoa mantarauskua. "Jos on varaa-ni ok", mutta jääkööt meidän reissut sinne vielä sikseen... Täällä on pari metrisiä monitoriliskoja tuossa Segar Villagen lätäkön nurkilla. Käytiin pari bongaamassa siellä, aika näyttäviä (vastaavia kuin Malesiassa ollaan nähty).

Täällä vain hullu kuvittelee, että laivat (ja muutkaan) kulkee aikataulussa. Tai lähtö Lembonganilta oli melkein aikataulussa, mutta lupailtu 90 min venereissu Senggigin (Lombok) kautta Airille oli lopulta n. 4 h, kun oltiin Airin satamassa Scoot-veneellä. Scoot on aika hyvä 2-kerrosbootti ja saatiin liput hintaan 750 tonnia (n. 50 e menopaluu kahdelta) ja helpotti päästä suoraan, koska vaihtoehto B: Lembongan-Sanur veneellä (30 min) - autolla Padang Bai (1 h) - Gilit veneellä (tämä väli sama 90 min). Jätettiin 2 matkalaukkuu Lembonganille oottamaan paluuta. Nähtiin muuten kymmeniä pieniä delfiinejä matkalla, kun ne pieninä laumoina seuraili venettämme. Matkaajat huudahtelivat, kun ne hyppelivät ilmaan.

Täällä on kaikki majoitukset menneet Bookingiin, että morjens  vaan reppureissaajan "check-in - hyppäykset" lennosta majoihin. Mentiin tuttuun Gusung Indahiin ja innostuttiin, kun 1,5 v sitten meillä pari viikkoa käytössä ollut lumpung-mökki oli vapaana. No, olipa ihan rapistunut mörskä "Taalasmaan" puuttuessa. Ovi ei meinannut aueta, kylppärin pitkä kahva jäi käteen, kylppärin ovee ei saanut kii (olennaista, kun on taivas kylppärin kattona, ja jos ei halua murtovarkaita) ja  seinät oli ihan rapistuneet, ja sängyn alus näytti siltä, että tuona aikana ei ole siivottu lainkaan. Varmaan sama skorpioni asuu nurkissa. Ja viereisessä mökissä oli remppa menossa. Vaihdettiin yön jälkeen toiseen, jossa taas haiskahteli kissan kusi ja kukot asuivat takapihalla. No, sit parin minsan päästä tingattiin paras ja uusin mökki merinäkymin lähes samaan hintaan (1,3 e maksettiin enempi), eli 425 tonnia (n. 30 e). Johan lyyti rupes kirjottaa, kun riipparit saatiin roikkumaan yläterassille. No, sit olikin joka päivä jännää, että onkohan joku varannut sen mökin miljoonalla (Bookkarihinta), että milloin lennetään ulos. Ne kun ei varanneet bookkariin meitä lainkaan, eli mökkimme oli tarjolla koko ajan siellä. Kukapa nyt ei haluis hintaa maksimoida. Aina, kun asiaa kysyi, onko vapaata, niin saatiin eri vastaus: tänään lähette (omistajan poika) tai no kysyn isältä (eikä palannut asiaan), huomenna (respa Tsatsa), eiku ylihuomenna (itte omistaja, vanha tuttumme). Eilen sit oltiin aamiaisen jälkeen kävelyllä rannalla ja Legend Reggaebaarissa. Näytti jo aamulla, että kaikki majoittujat ihmettelivät, mikä oli kenenkin huonetilanne ja ihme säpinä kävi respakopissa. Kun saavuttiin iltapäivällä, niin "Tatsa" eli javalainen respatyttö juoksi peräämme mökille ja sanoi, että teidän pitää nyt heti lähteä, joku oottaa sitä mökkiä. Me oltiin ihan, että mitä hittoa, miksei kukaan edes aamulla sanonut. Joku vinosilmä nainen kävi huutamassa jotain "fuckkia" respalle, että ovat ootelleet jo pari tuntia huonetta. Juha sanoi tytölle, että nyt saat hommata meille kämpän, koska me on kyselty asuntoja vasta seuraavalle päivälle, kierretty koko saari läpi. Omistajan poikakin tuli jotain mesoamaan ja Juha koko ajan hyssytteli, että hiljaa, ja puhui niille, mitä niiden nyt pitää tehdä...täällä kun aina meille sanotaan, ettei Aasiassa saa hermostua ja toi itte meinas repeillä. Kyllä sekin jälkikäteen tuli pyytämään anteeksi, kun tilanteet selveni.
Sandy beach bungalows. Uusi majoituksemme.

Sandy beach pool, allasalue.

Gusung Indah bungalows, our view, näkymämme.

Mentiin rauhassa suihkuun ja pakkailtiin kamoja. Tilanne oli hieman huvittava, allasalue täys porukkaa, kuka lie odotti ja kenen mökkiä. Tsatsa olikin kivasti tehnyt naapurin Sandy Beachin kanssa diilin, että saatiin alennusta normihinnoista ja huone edes yhdeksi yöksi. Uuden vuoden yö se onkin ainoa pullon kaula tällä saarella, jonka jälkeen helpottuisi. Siis pitäisi vielä jostain se seuraava yö saada. Kohta pulikoitiin naapurin altaalla. Ei huono! Kiiteltiin tyttöä ja sen hermojenkin pitävyyttä. Ja ilo oli ylimmillään, kun tänään aattoaamuna selvisi, että peruutuksen vuoksi saamme olla täällä Sandy Beachissä vielä uuden vuoden puolelle. Vähän kyl tässäkin kylmät väreet tuli, kun iso ranskisporukka rantautui mökeille, että onko tää respa tehnyt jonkun mokan, ja taas ollaan vailla kämppää. Kuitenkaan Bookkarista ei ole mieltä varata mitään, hinnat on ihan hulluiksi mennyt vs. tiskiltä tinkihinnat (-30-40%). Eli ennen sellaiset 25 e mökit on lähes tuplanneet hintansa. Ja turistit maksaa silmiä räpäyttämättä. Paikalliset on täällä ihan hullun kiilto silmissä "we have full" (täyttä on), kun on käyty kysyy majoituksia. "Ai ens viikollakin?".... "Full, full". Näähän ei osaa ajatella tulevaa, vaan vain menossa olevaa hetkeä. Kai ne ens viikolla sit huomaa, että obs varauskanta on tyhjä, me kun on nähty monissa paikoissa, että ne ihan täysin tyhjenee viimeistään 2. tai 3. päivä tammikuuta.

Tää  saaristo voidaan julistaa uudeksi kanariaksi, sen verran kotimaista naamaa on tullut vastaan täällä. Aateltiin aamullakin, onko tää hotsku joku Tjäreborgin diilipaikka, kun suomalaisia on monta mökillistä tuossa naapurissa. Mutta ei kai... Kivaa tietysti tarinoina suomalaistenkin kanssa, mutta kyllä tää vähän huvittaa. Ruottalaiset on jääneet vähemmistöön.

Ollaan lojuttu joka ilta varmaan kolme tuntia Chill Outissa rannalla, kun siellä vaan on parhaat pöperöt ja drinkit. Vähän maha makuuasennossa alkaa muistuttaa tuota Rinjanin tulivuorta, kohoilee kummasti. Chillin omistaja Suzie kertoi, että viime kuussa heräilivät tuhkan peittämiin maisemiin, kun tuo vuori pölläytteli ilmoille hönkyjä. Lentokentäthän oli suljettu pariin  otteeseen. Kyllä sitä ittekin välillä tiirailee harmaita pilviä siellä, että onko toi ihan  peruspilvi vai... Ja sitten viime viikolla heillä aallot pyyhki ravintolan sisälle, kun oli niitä ukkosmyräköitä.

Yksi asia, mikä täällä ottaa usein pannuun, on noi paikalliset nuoret kollit, enkä puhu nyt lukuisista kulkukissoista, vaan jotka toimivat tarjoilijoina, respoina ja ties minä "markkinamiehinä". Osa on ihan jossain taikasienipöllyissä silmät selällään ja osa pössyttelee jotain ruohoja ja ovat meillekin kaupitelleet jotain mömmöjä. Ja palvelu on enempi "viihdytän itseäni"-tasoa kuin "palvelen asiakkaita"-tasoa. Sitten soitetaan jumputimusaa koko ilta, vaikkei ole baarissa yhtään asiakasta, koska ittellä on niin kivaa olla pöllyissä ja hillua tiskillä. Jos noissa jäpäteissä makaa tulevaisuus, niin... Naiset/tytöt puolestaan on hyvin mukavia ja fiksuja...Joskus on tietysti kiva jutella poikien kanssakin (mm. Chill Outin pojat, joilla koulutustakin), kun ne innostuu aina, kun puhuu pari sanaa sasakkia, mutta usein ne vaan tuntuu niin... urgh!

Saari on taas tuntunut mukavalta näin päiväaikaan, hienot rannat, kiva kölliä altaassa tai meressä... tosin auringossa on turha yrittää olla päivällä, kun grillaantuu heti hiki valuen. Illallakin on hiki päällä, kun kosteus hipoo satasta, vaikkei ole muutamaan päivään sadellutkaan. Maisemat on hienot, vesi näyttää kivalta, mutta jostain syystä snorkkelien veto nuppiin ei vaan ole innostanut kuin kerran. Joo, näin kilpparin silloin, mutta korallit on olleet taas aika surkeet ja vähän lumisadetta näkyvyyden esteenä (täysi kuu oli, vahva vuorovesi). No, katotaan miten pal täällä paukutellaan raketteja tänään, ilotulitusta on ollut jo toista viikkoo lähes päivittäin. Ja miten isoilla volyymeillä ämyrit huutaa, tutiseeko puntit, kestääkö korvat, kenen silmät punottaa eniten, jne. Ei jaksa tänään huolehtia, minne myö huomenna majoitutaan...kai sitä jotain löytää. Jos ei muuta, niin virittää riippumatot jonnekin palmuihin ja nukkuu siellä, heh.


Erinomaista uutta vuotta 2016! New year, new life!

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Matkustelu, työtä vai lomaa?

Tunnelmia Suomesta

Suomen kesässä Zen-tilaa ootellessa