Tietotekniset manailut ja ossien kanssa viihteellä
Seuraava kohde on nyt lukittu, mutta tämäkin operaatio vaati
aika monta kirosanaa ja erinäisen arsenaalin elektroniikkavälineitä
toteutuakseen. Kuitenkin asiat tuppaa järkkääntymään kummallisella tavalla.
Majoituskin sattui löytymään FB-piireistä. Päivän kruunasi hurvittelut uusien
ossituttujen kanssa Changkat Bukit Bintangin ravintolakadulla.
Mutta ensin edellispäiviin eli... Ajeltiin taasen KL Central asemalle monoraililla, jossa
pahuksen houkutteleva Outback kutsui
jälleen lounaalle. Ed. päivänä jumahdettiin tuonne aussipaikkaan ensin
edulliselle sisäfilepihville ja sitten töllöttämään Australian Avointen
tenniskisaa, jossa Nadal tylysti tiputettiin jatkosta maamiehensä toimesta.
Hyvä, että valoisan aikaan ehdittiin toissapäivänä Botanical Gardeniin (luonnonpuisto, ns. keskuspuisto) käppäilemään.
Joku outo bangladeshilainen miekkonen tupsahti kuvailemaan meitä kamerallaan.
Halusi kuvia meistä erikseen kanssaan. Jäätiin vähän miettimään skeptikkoina,
että mihinkähän tarpeeseen ne kuvat mahtoi mennä. Kytisteli muitakin vaaleita,
joita täällä ei nyt paljoa liiku. Joskus VOI olla, että nää jotkut aasialaiset
vain haluavat retostella kavereilleen "länkkärikaverikuvilla", mutta
eihän näistä aina tiedä mihin niitä kuvia käytetään??? Tosin ei se kyllä meidän
nimiäkään tiennyt. Kumma heebo. Paree kieltäytyy moisista jatkossa.
 |
| Hornbill ison paksun nokkansa kanssa. Hornbill on bird park. |
 |
| Cassowary, omituinen kanalintu ja isot koivet. Strange bird that Cassowary. |
 |
| Jännät nukkuma-asennot näillä flamingoilla. Flamingos sleeping in odd positions. |
 |
| Kammottavat apina, onneksi eivät hyökänneet. I hate monkeys, fortunately they were not angry. |
 |
| Emu, ihan hitsin iso ja vaarallinen. Big emu, dangerous bird. |
Eilen sitten päästiin puistoon himppasen aiemmin, vaikka
käytiinkin Outbackissa hyvillä hamppareilla ensin. Juha löysi ostarilta olkalaukun
itselleen, kun entinen on ihan liian iso ja vähän "lerppa"
kanniskeltavaksi. Löydettiin lintupuistoon,
joka v2008 jäi meiltä väliin. Jännä mesta, kun olimmekin korkeiden verkkojen alla yhdessä tipujen kanssa, osaa
niistä sai kattoa häkin takaa, onneksi.
Esim. emut on aika aggressiivista lajia, joten hyvä, ettei ne meitä isommat
karvapallot pääse potkimaan ja nokkimaan meitä vapaasti. Ensin alkuun
jännitettiin, kun isotkin pelikaanit, riikinkukot sun muut pitkänokat
tallusteli ihan samoja polkuja meidän kanssa, ja jotkut isot linnut lenteli
pään yli, että koppaako joku päähän, tuleeko tästä joku Hichockin
linnut-tyyppinen hyökkäys yläilmoista. Ja tupsahtaako hiuksistoon ruskeaa väriä
puiden pesistä. Mua kans jännitti apinat, kun muistin jo viimeksi paikan ohi
kävellessä, että niitä roikkui ulkomuurilla ikävän paljon. Toi koko puistikko
muistuttaa pitkälti sademetsän viidakkoa, ja lintujen äänet, etenkin
riikinkukkojen osalta oli aika massiivisia huutoja.
Alkoi jo silmissä vilistää tuo lintupaljous, eri väristä ja
kokoista. Hornbill-supernokat ja tukaanit oli aika hienoja sekä
Papua-Uusi-Guinean emumainen Cassowary, joka on kuin jostain Avatar-elokuvasta.
Näin, kuinka apinoita kiipeili verkossa ulkopuolella. Sitten yhdessä kohtaa
reitti poistui verkkojen alta ulos emuosastolle, jolloin iso apinaryhmä tietysti tupsahti siihen viereemme. Meitsin
verenpaine nousi ja yritin olla siinä panikoimatta, kun ne karvakädet
hyppelehti vieressä. Ei ne onneksi meidän kimppuun käyneet, kun vältti muovipussien
rapistelua. Kaatoivat ja tonkivat roskiksia. Hauskan näköisiä kyllä joo, aika
pieniä.
Mikä eniten ällötti
oli tipuhuone, jossa yhdessä valokaapissa tipuja syntyi munista. Toisessa
lasilaatikossa oli tipuja hitokseen ja jokunen kuollutkin tallautuneena. Haju oli
ihan kammottava. Eikä haju helpottanut emuaitauksen kohdalla yhtään. Uloste,
mikä haisi. Tosi terveet oltavat noilla pikkutipuilla. Oikeastaan paras puoli
tuossa puistossa oli itse maisemat ja polut, no ja jotkut lintuset.
 |
| Tämmöstä lävistelyä olisi tarjolla su Batu-luolilla. This will happen again on Sunday on Batu caves. |
Junamatkalla takaisin yksi paikallinen mies kehoitti meitä
sunnuntaina menemään Batu Caves
luolastoille, jossa on iso hindutemppelistö. Siellä on Thaipusam-hindujuhla, jota vuosittain täyden kuun aikaan juhlitaan.
Itsekin olen telkusta joskus nähnyt, miten miehet
lävistävät itsensä ja joskus vetävät tai kantavat jotain esineitä
iholävistyksillä. Sitten kävelevät 272 porrasta ylös temppelille. Vähän kuin
joku pääsiäisen kärsimysnäytelmä. Se, että miljoona
hindua ja turret päälle kokoontuu tuonne vuorokaudeksi sunnuntaina, on
hyvin kaksijakoinen asia. Tuli mieleen, ettei vaan tallaudu tuollaisissa
massamenoissa alle, kuten oli jossain arabian Mekka-messuissa taannoin.
Päätimme kuitenkin
sunnuntaina lähteä Aussilaan Melbourneen, ja ottaa siis Airasian etukäteen
tiirailemat lentoliput. Joo, "päätimme", mutta eipä sit tuo
tietotekniikka ollut samaa mieltä. Ensin Juhan kännyn Airasia Appsilla...kappas
aina kun meni maksamaan, ja verified by Visa tehty, niin tuli herjaa jostain
"käyttäjä muuttanut jotain..." Taas se pyysi maksamaan. Montakohan
kertaa käytiin verified läpi eli maksuprosessi, mutta ei tullut lippuja.
Sitten kokeilemaan iPadilla, mutta sama juttu. Sit
kannettavan Safarilla nettisivuille. Ei sit vaan mitenkään saanut valittua istumapaikkoja,
joista oli maksanut (otetaan yleensä Premium Flex, koska siihen sisältyy
matkatavarat ja ruoat ja paremmat paikat, vaihtomahkut, yms.). "klikkaa paikkoja". Joojoo,
montakohan tuhat kertaa yritettiin valita eri tyyliin. Koitettiin vielä
Mozzillalla, mut sama juttu. Lentopaikkoja oli enää vain pari jäljellä!
Sitten huomattiin, että mun Airasian tunnuksessa/BigshotID
ei ole annettu 2. nimeä, että oliskohan toi eka herja johtunut siitä, että
lippuja varatessa oltiin 2. nimi annettu tietoihin... Ainakaan puhelinappsilla
ei enää tullut sitä herjaa, kun vielä koitettiin. Hassuinta oli, että parempia
istuinpaikkoja oli tarjolla normiwebin kautta, mutta ihan eri paikat oli
tarjolla puhelinappsilla. Miten voi olla? Sama kone, samat liput. Että voi
ottaa pannuun, kun piti tyytyä surkeampiin takapaikkoihin hiljaisten
etupaikkojen sijaan. No, saatiin viimeiset liput kuitenkin ko. koneeseen nyt
varattua.
Sitten Aussien FB-ryhmissä kyseltiin vielä, onko jollain
majoitusvinkkejä, kun oltiin jo Airbnb:tä haravoitu ja perus-bookkaritkin. Aika
kallista ja huonoa majaa tarjolla enää. Sitten eräs aussinsuomalainen ihana nainen otti meihin yhteyttä ja tarjosi
isoa huonetta. Hänellä tilaa riittää esikaupunkialueen asunnossa. Mikäs
mukavampaa, kuin nähdä oikeaa elämää, eikä tartte jossain typerässä hotellissa
möllöttää. Hän lupasi jopa noutaa meidät keskellä yötä lentokentältäkin!!! Ystävällistä.
Itse ehdotettiin lentokenttähotellia ekaksi yöksi. No, katsotaan, mitenkä
pitkään sitten tuolla hoteissa ollaan ja ylipäätään kaupungissa. Joku muukin
tarjosi tennispaikan läheltä huonetta, mutta viesti oli jäänyt Juhan iPadiin,
eikä näkynyt puhelimen appsissa. Hitto, noita teknisiä vempeleitä! No,
saatiinpa kuitenkin sovittua tuo yksi majoitus. Hyvä on, että voi itse katsoa,
kuinka pitkään siellä olemme, kun nyt on avoimet suunnitelmat. Luvassa siis ens
viikolla tennistä ja Aussipäivä 26.1. ja kenties jotain muutakin aktiviteettia.
 |
| Ossit ja B52-lautasellinen. Ei fiksuu. Ozzies and B52 plate. Not so wise. |
 |
| Jutustelua. Chatting. |
 |
| Bisse ja poletti seuraavaa varten. Beer and P-coin for receiving next one. |
Eilen sitten tuon "työpäivän" (matkailuhan on
meidän nykytyötä) jälkeen päätettiin lähteä Changkat Bukit Bintangin tunnetulle ravintolakadulle. Eipä ole
ehtinyt/jaksanut sielläkään aiemmin poiketa. Jalan Alor siinä vieressä on
tunnettu katukeittiöistään, mutta jotenkin ei just houkutellut meitä noi halvat
aasiapöperöt. Osuttiin Rock Bottom
ravintolaan, jossa pääsi terassipöytään katsomaan ihmisvilinää. Ravintolakatu
oli aika vilkas ja täynnä hyvän näköisiä paikkoja: viskibaaria,
sakemannipaikkaa, irkkupaikkaa, yms. On muuten hyvä systeemi, että häppäreillä
voit ottaa usean oluen tarjouksen, ja saat pöytään sen ekan oluen lisäksi
poletteja, joilla voit sitten lunastaa myöhemmin (esim. häppäreiden jo
loputtua) lisää olutta, ettei tarvitse ottaa kerralla lämpenemään. Meidän
paikassa soitti hyvä bändi ja sitten alettiin tarinoimaan viereisen pöydän
aussien kanssa. Sydneystä 2 miestä ja
nainen, miehet Italian (Sisilian) ja nainen Mauritiuksen sukutaustalla,
mutta täysin osseja. Nainen valitteli, että australialaiset on tylsää sakkia,
tekevät vain himona duunia ja möllöttävät arki-illat kotona, hän kun kaipaisi
jotain sosiaalista meininkiä. Höh, ei kuulosta hyvältä! Seuraan liittyi
filippiiniläinen nainen, ilmeisestikin tuon toisen miehen tyttöystävä. Siinä
sitten kippailtiin B52-shotteja siihen malliin oluen ohessa, että tänä aamuna
tunsi nahoissaan. Pari Sambucaakin myös hujahti huiviin. Hauskaa kyllä oli ja
sovittiin vielä tällekin illalle treffit, mutta saa nähdä, toteutuuko. On
meillä niiden puh.numerot, että voi viestiä tarvittaessa. Pyyteli ne Sydneyhin
kovasti käymään, ja varoittelin jo, että suomalainen ottaa kutsut vakavasti.
Mutta katsotaan, tuleeko sinne mentyä jossain kohtaa. Nainen uhkaili, että jos
ei mennä sinne käymään, niin ne tulee Melbikseen meitä katsomaan.
Kommentit
Lähetä kommentti