Bob Marleyn synttäreillä, eläimiä ja pankki-medicare-asioita


Unohtuikin mainita aiemmin, että sattumalta löydettiin tuosta kilometrin päästä maauimala, tai on siellä sisäallaskin (25m), sekä aaltoallas ja isot porealtaat, kun taas ulkona on 50m allas. Sehän sopii tolle meidän "hylkeelle", joka on tottunut kotimaassa uimaan kerran viikossa. Ulkona siellä on kiva nurmialue, jossa voi porotella, jos nahka kestää tätä UV:ta (jopa 11-12). Onneksi ostettiin Aldista (vastaa Lidl:iä) 50-kertoimen aukkarasvaa. Meillä on ollut jonkun verran kaikkee pientä ohjelmaa, että torstaina pahus vieköön unohdettiin Dan Murphyn alkomaliikkeen espanjalaisten viinien maistelupäivä. Kalenteriin kaikki pitäis merkitä, niin muistaisi. Ja toistamiseen tän viikon torstaina!

St Kildassa rantsussa
St Kilda beach.
Kildan rantapuistossa. St Kilda beach park.

Viime perjantaina lähdettiin verestelemään muistoja St Kildan rannalle. Pakko tunnustaa, että muistikuvissa kiltsi oli hieman hienompi kuin se Fizroy streetin todellisuus. Mukavaa toki oli pari tuntia makoilla uikkarannalla, vaikkei se nyt mikään superupee ranta olekaan, ihan perushiekkaranta, jossa tuoksuu omituisen rautainen levän haju. Siinä vähän purtiin evästäkin, ja sitten käveltiin tutun palmukujan ohi, jossa oli pakko ottaa valokuva samassa kohtaa kuin 8 vuotta sitten. Siinä jo joku sekopää rullatuolimies tuli huutelemaan jotain aseista, huumeista ja Ukrainasta. Tais luulla meitä venäläisiksi. Kivaa...ääk! Se koitti jahdata meitä sillä tuolillaan, huonolla menestyksellä. Sitten kun päästiin Fitzroy streetille, niin siellä Seiskassa Myki-kortin saldoa kysellessä joku ukko huuteli "spasibaa" elikkä venäjää. Oikastiin, että ollaan kyllä Suomesta. Tikuttaa tollaset luulot! Ja kyllä vaan tuolla noita kummia huume- ja örkkiporukoita liikkuu. Suorastaan vauhdilla käveltiin ratikkapyskälle ja hypättiin ekaan tulevaan ratikkaan, eli nro 96, joka ei mennytkään ihan keskustaan, kuten nro 16. Jäätiin sitten siinä Yarran joen sillalla veks ja käveltiin joen rantaa eli South Bankillä.
South Bank, kattoterassinäkymät.

Siellä olikin jotkut kiinaiset uusivuosi-karnevaalit (7.2. vaihtui vuosi), kaikenlaista katuesiintyjää ja -ruokaa. Paljon on kivoja terasseja joen varressa, mutta juuri kun löydettiin joku uusi avattu sakemanniterassi, jossa alkoi jo vesi herahdella kielelle (kiva ruokalista), niin sitten joku DJ soitti niin kovalla musiikkia, että oli vaan pakko poistua. Siinä sitten syömiset jäi sikseen, ja tallusteltiin pitkin poikin siltoja ja terasseja löytämättä itselle sopivaa ruokapaikkaa. Sen sijaan upeita näkymiä kaupungille oli runsaasti tarjolla pimenevässä illassa, paras niistä oli kattoterassilla teatterin kulmassa. Tavattiin lennossa pari suomalaista nuorta naistakin Fedukan aukiolla, toinen heistä muuttamassa takaisin Suomeen 8 v täällä olon jälkeen. Olisi toki ollut mukavaa haastatella noita pidempään, mutta jatkettiin matkaa.
Grillimaisteri hommissa. Grill master working.
Bob Marleyn synttärikemuilla. Bob Marleys birthday party.


Bob Marleyn synttärikonsertti

Lauantaina sitten oli muuten rentoa päivää kotosalla, mutta iltapäivällä grillattiin ja nautittiin halpoja ja hyviä viinejä emäntämme kanssa, ja siitä lähdettiin juna-bussi-yhdistelmällä (rautatieremppaa) Richmondiin Bob Marleyn synttäribileisiin legendaariseen Corner Hotelliin. Tavattiin bussissa pari tyyppiä (toinen rastafari ja toinenkin oli Mauritiukselta kotoisin), jotka neuvoi, missä tuo paikka oli. Mukavia heeboja, jotka varoittelivat, että on tosi rikollista nauttia täällä bussissa tölkkiä olutta (mitä teimme). Toi Corner Hotel on itse asiassa pari kerroksinen ravintola, tyyliin tulliklubi Tampereella, jossa on yläkerrassa terassialue, missä näkyy tähdet yllättävän kirkkaasti. Siellä on esiintynyt kaikenlaista nimekästä porukkaa, Midnight Oilista lähtien. Alakerrassa on pubin puoli, jossa on ilmainen bilis ja pöytätennis, ja toisella puolella on esiintymislava-alue. Morjestettiin bussituttuja jossain kohtaa iltaa. Kyllä oli mahtavaa reggaemusaa koko illan (DJ soitteli bändien vaihtuessa), mutta ei edes paria viimeistä bändiä jääty katsomaan, vaan lähdettiin joskus yhden maissa bussiin, joka vei Darlingin asemalle. Siitä oli "darlingit" kaukana, kun seuraava juna olisi jatkanut tuosta Gleniin vasta reilun tunnin päästä, hitsin rautatietyöt! Kaikki matkaajat olivat ihmeissään junan puuttumisesta, ja alettiin sopia kimppakyydeistä. Normitaksin saanti takkusi, joten Juha kaivoi Uber-appsin esille ja tuossa tuokiossa tuli auto paikalle, hieno sellainen. Siitä sitten heitettiin matkalle yksi mies, joka maksoi meille 10 taalaa, ja koko 15 km matka maksoi yhteensä 28 taalaa, siis 18e. Hyvä systeemi, veloitus suoraan Uberiin merkityltä luottokortilta päätepisteessä. Aamulla tuli vielä vahvistukset kyydeistä/veloituksesta sähköpostiin.
Junaa venttailemassa. Darlings waiting for the train on Darling station.



Eläinjuttuja

Sunnuntai meni levätessä, ja illalla kytisteltiin meidän opossumia, joka lähti taas takapihan puustamme naapurin katon yli ja sähkölangoille (täällä sähköjohdot menee tolpista jokaiseen taloon), sekä jämähti pitkä häntä keikkuen sinne puiseen sähkötolppaan. Vähän sen pääprofiili muistuttaa kengurua pystykorvineen. Koitettiin sitä kuvailla kameralla, silmät vaan vilkkui punasina salamavalossa. Jännä otus. Yöllä sitten heräsin pilkkopimeellä outoon "puuuh-tsäkä-tsäkä-tsäkä"-ääneen, kuin autoa olisi startattu. Opossumeja vissiin parikin heitteli varoitushuutoja toisilleen meidän ikkunan alla. En nähnyt mitään, vaikka koitin tiirailla puskiin taskulampulla. Meillä on myös takapihan puun kulmilla kiva iso hämähäkki, joka tulee opossumin kanssa samaan aikaan illalla klo 21 esiin kutomaan seittiään. Kuvien perusteella olen selvittänyt sen Gardening Web Orb Weaveriksi, joka ei ole tappava, purema voi aiheuttaa (vain!) 0,5-4 h kivun ja turvotuksen. Enpä taida kovin lähelle mennä. Täällä Melbiksessä uutisten mukaan on tullut vaivaksi punaselkäiset leskihämyt, jotka leskeksi päätyy pariteltuaan mieshämyn kanssa, kun syövät ukkonsa homman päätteeksi. Nää lesket sitten on ihmiselle tappavia, ellei saa vasta-ainetta. Kukaan ei kyllä ole enää kuollut noiden puremaan, kun vasta-aine keksittiin 1956 muistaakseni. Heh, joskus oli kuulemma yleisiä genitaaleihin puremat, silloin kun oli vielä ulkovessat. Mahtoi olla kiva ylläri...
Opossumimme takapihan puusta naapurin katolle.
Our opossum going from home tree to neighbour's roof.
Takapihan lemmikkihämis.
Our pet spider on the back yard.

Käärmeitä ei olla vielä nähty, vaikkakin tuolla Jells Parkin puistossa oli käärmevaroituskylttejä. Paljon ruohikkoa ja aakeeta laakeeta ja vähän suon tyyppistäkin. Mietin sekunnin, että onkohan tuolla Floridan anakondia, jollainen oli tupsahtanut jonkun naisen takapihalle ja napannut toisen naisen kahdesta koirasta, ennenkuin naapurin "käärmemetsästäjä"-mies oli tullut apuihin. Liekö nuo ihmisten kohtaamat Floridan anakondat ja pythonit lemmikkikäärmeitä, eikä luonnon varaisia täällä, hope so.


Meidän koirat Bronte (hoitokoira) ja Loui (talon oma) on jo niin tottuneet meihin, ettei ne enää tunge kuonoaan vessaan, kun menemme sinne, tai nuole koko aikaa jalkoja. Ja mekin on totuttu niihin. Ne on myös oppineet, ettei meidän huoneeseen ole asiaa, vaikka ovi on auki ja me ollaan sisällä. Ennen Loui tuli hyppimään sängylle, mutta nyt maksimissaan niiden kynnet ylittää kynnyksen, kun ne makaa tuossa ulkopuolella oottamassa. Edelleen aamuisin kuulee, kun Bronte huokaisee ja rojahtaa oveamme vasten, kun ollaan heräämässä.


Täällä on muuten sairaan isoja taloja, kun mm. käveltiin tuonne Jells Parkiin. Joku suuruudenhullu oli rakentanut jonkun ison linnan, joka muistutti Excalibur-linnahotellia Las Vegasissa, haarniskoja ja ritarikuvia oli yhdessä tornissa ja sisällä näkyi pari 1,5m x 1,5m kokoista kristallikruunuakin. Pahus, kun ei paremmin päässy muurien sisälle tiiraamaan. Yllättäin lähes jokainen nähty alueen asukas oli kiinalainen. Ei ihme, että paikalliset manailee hintojen nousua. Mitä enempi osoitteessa on 8-numeroita, sen varmemmin siinä asuu kiinalaisia. Poliisiopisto sijaitsee tuossa kulmilla, hillittömän iso kompleksi korkealla tornirakennuksella. Kuulemma vanha luostari se päärakennus.


Jell's Park puistikossa.
Järvi ko. puistossa. Lake on the Jell's Park.
Polliisiopisto Glenissä. Police Academy of Glen Waverley.
Koirien personal raineri.
Personal trainer of the dogs.

Satulinna? Somebody's dream castle.

Kiva puutarha. Nice garden.







Tilin avaaminen paikallispankkiin

Jaa niin, avattiin tili Commonwealth-pankkiin, passilla sen sai. 2 pankkikorttii eli molemmille omat (yhteinen tilinkäyttöoikeus). Siirrettiin rahaa Transferwise-ohjelmalla verkossa eli debit-korttia käyttäen meidän Suomen pankista. Halpaa kuin saippua (pankki ei voi ottaa välistä, kun sieltä otetaan euroissa) ja hyvä kurssi EUR->AUD nyt. Yllättäin Visa debit/credit-kortilla maksamalla kauppalaskuja ne maksut käännetään 3-4% päivän arvoa huonommalla kurssilla euroiksi, eli pankki/luottokunta voittaa aina. Aiemmin luultiin, että vain käteisnostossa tulee turpiin jokunen prossa, mutta niin tulee muutenkin. Eli jos pidempään on Ausseissa, niin tilin avaus on hyödyllinen. Muutenkin jos jollekin tarttee asumisesta maksaa isompia summia, niin voi siirtää tilisiirtona näppärästi. Pankki ottaa 4 taalaa/kk tilihoitomaksua, ellei sitten siirtoja ole yli 2000 taalaa ko. kuussa niin maksua ei veloiteta. Ja kyllähän täällä rahaa tarttee käyttää, joten tuo ei ole ongelma... Talletuskorot täällä on luokkaa 6 kk 2,5 %, jos määräaikaistalletuksia katsotaan. Asuntolainakorot luokkaa 3%. Vertailuksi vaan.

Sairasvakuutuskortin hommaaminen
Saikkuvakuutuskorttii hankkimassa.
Applying medicare card.

Sitten käytiin myös hankkimassa paikallinen sairasvakuutuskortti eli medicare (tulee postissa parin viikon sisään) tuolta Glenin keskustan Centrelink Medicare:sta. Täytettiin molemmille yhteinen blanketti, jossa kyseltiin, mistä maasta ollaan ja miten pitkään viivytään täällä. Pankkitilinkin siihen tarvii, jos ne palauttelee terveyskuluja. Jännältä tuntui, kun täti laittoi siihen voimassaoloajaksi 10/2017, eli maksimiajan, jonka nyk. viisumimme sallii täällä olla (tulipa siihenkin tulkintaamme vahvistus). Nyt sitten kun Suomella on Aussien kanssa terveysdiili, voi julkiseen terveyden huoltoon täällä mennä ilmaiseksi (rekisteröityminen medical centeriin voi maksaa muutaman kympin kertaluonteisesti), Suomi maksaa. Yksityiseen hoitoon se ei käy, eikä hammashoitoon, joka on sikakallista (mm. useamman satasen per reikä). Sitä varten on vakuutus. Myöskään lääkkeisiin ei saa Medicare-kortilla tukea, mitä Suomessa sairasvakuutuskortilla saa. Passilla ton kortin saa, kun olet Suomesta tänne muuttanut. Jos täällä asuu pidempään/vakituisesti, niin ambulanssivakuutus kannattaa vähintäänkin olla. Ei maksa paljoa ja säästyt hädän tullen isoilta maksuilta.

 Eli tässähän alkaa tuntea ittensä kohta aussiksi, kun on pankkikortitkin tulossa postissa. Tätä se yhteiskuntaan integroituminen on :) Vieläkään ei ole suunnitelmia toisaalle lähtöön, eli routa ei vielä ole possua ajellut eteenpäin. Ensi lauantaina on Melbiksen suomalaisten drinkkitreffit keskustassa, joten kiva päästä turisemaan heidän kanssaan. Myös yksi tuttuni Suomesta on tulossa sinne. Asunut täällä 4 vuotta, joten kiva myös haastatella. 

Loppukevennykseksi postilaatikko, jossa pyöree reikä
on mainoksille ja luukku asiapostille (tyyppillistä).
Finally the mail box, round one for ads
and the other one for REAL post and mails.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Matkustelu, työtä vai lomaa?

Tunnelmia Suomesta

Suomen kesässä Zen-tilaa ootellessa