maanantai 4. heinäkuuta 2016

Mooloolabassa edelleen




Mooloolaba taustalla, ollaan majakan takana.
Mooloolaba on background, we are behind the lighthouse.
Kalliolla. On the rocks.
Aussiystävämme oli siis ystävänsä kanssa Byron Bayllä, kun taas me emme lähteneet mukaan. Viime viikkoina on ollut poikkeuksellisen viileitä öitä eli jopa himpan alle 10C, ettei ollut hinkua leirintäalueelle asuntovaunuun taikka isoihin telttamökkeihinkään. Sikäli paikka jälleen kerran kuulosti niin mielenkiintoiselta hippi- ja rentomestalta, että kyllä sinne pitää mennä jossain kohtaa käväsemään. Me siis vaan ollaan tylsästi möllötetty täällä Mooloolaban nurkilla, eletty vähän kuin arkea ilman duuneja.

Vaihdettiin majoitustakin kanavan rannalta meren rannalle (koska huoneisto oli varattu toisaalle) jopa kilsan päähän, ja nyt täällä on koitettu pohdiskella, milloin käydään Cairnsissa, entäs Suomi, entäs... Pää lyö tyhjää, ja se johtaa siihen, ettei majapaikkoihin voi tehdä oikein paria viikkoa pidempää diiliä. Ikuinen dilemma "Should I stay or should I go?", eli jäädä vai lähteä. Optimitilanne on se, että jossain kohtaa suorastaan tympääntyy paikkaan ja menojalkaa alkaa pakottamaan syystä taikka toisesta. Välillä ajattelee, että onpas täällä kylmää, jos ei tarkene hihattomassa paidassa lähinnä tuulen vuoksi. Ja sitten hetken miettii, että come on, kyllähän nää aurinkokelit on nannaa kuitenkin. Ja Cairnsissa lämpötilat ovat päivällä lähes 30C ja yöllä 20C, eli 10C jopa lämpöisempää kuin täällä, jotta pitäisikö...
Kivien välissä rannalta toiselle. Between rocks from beach to another.
Kalliot on tuolla majakan ympärillä, Mooloolah River keskellä
ja Mooloolaba ranta vasemmalla. Meidän ranta oikealla.
Rocks are around the lighthouse, Mooloolah River in the middle
and Mooloolaba beach on the left.
 Our beach on right hand side.

Käveltiin eräs päivä (jälleen) pitkin rantaa Mooloolaban rantapoukaman päätyyn eli Point Cartwrightin majakalle, tai oikeastaan sen kukkulan ympäri alhaista kallioista rantapätkää pitkin. Siellä oli käveltäväksi mukavan tasainen kallio, jonka laidoilla oli isoja kivimuodostelmia, ja aallot pärskähtivät mukavasti rantautuessaan kiville ja kalliolle. Milloinkohan kypsääntyisi katselemaan aaltoja, jotka pesee ja linkoaa. Rantapäädyssä on myös upeat ruosteen hohtoiset kiviseinämät, hieman Kreikka taas tulee mieleen. Juha tuntui pelkäävän etenkin mun askelia märillä kallioilla ja kivillä, varmaan mielessä edelleen v2008 Fidji-saarilla koettu olkapäänsä hajoaminen liukastumisen seurauksena. Välillä vähän kastui mulla shortinkitkin, kun isompi aalto pyyhälsi kivikkoon ja loiskautti. Merivesi on sellaista reilut 22C, joten ei se kovin kylmää ole, mutta alkuun tuntui hyvinkin viileältä jaloissa.
Hyppymies vai Tina Turner?
Jumping man or Tina Turner?

Ostettiin Aldista hyppynaru, jolla on voinut sitten pomppia niin rannalla kuin tuolla kallioilla. Alaselässä kyllä tuntuu noi kalliohypyt. Sitten jämähdettiin katsomaan aaltojen väliin, että mikäs hattivatin näköinen tumma pää siellä oikein vilahteli, tai oikeastaan kaksikin erillistä päätä. Oliko se hylje vaiko kilppari? No, lopulta tultiin tulokseen, että kilppareitahan ne, aika isoja sellaisia. Tuossa Mooloolaban/Maroochydoren pohjoiselle rantaviivalle mentäessä voi nähdä Mudjimba-saaren, jossa voi sukellella tai snorklailla tiettävästi mm. kilppareiden kanssa. Emme ole käyneet, mutta olemme tuosta tietoisia. Eräs päivä nähtiin delfiineitä uivan meidän rannan tuntumassa. Nyt on myös valaiden liikkuma-aika, jotta niitäkin voisi mennä bongailemaan esimerkiksi tuonne majakkakukkulan päälle, josta on pitkälle näkyvyyttä. Ja järjestetään täällä venereissuja valaiden katsomiseenkin, osa ihan takuun kera (saat uuden reissun, jos ei näy). Kuulemma Byron Bayllä viikko sitten oli laskettu pari sataa ryhävalasta porhaltavan ohi. Me lähinnä kiikaroidaan rannalla rahtialuksia, mistä ne on kotoisin ja mikä niiden nimi on. Ne kun ajelevat tästä ohi tuonne Brisbanen satamaan hakemaan kontteja tai muuta roudattavaa.
Mooloolah River, takana purjehdus- ja kalastusaluksia.
Mooloolah River, sailing and fishing boats on the background.
Mooloolaban fisumarkkinat. Mooloolaba fish market.

Back to the biznez (asiaan), eli me siis käveltiin siihen Mooloola Riverin rannan mukaiselle kävelykadulle, koska tuosta joesta (venereitti) ei pääse mitenkään yli (paitsi veneellä) Mooloolaba beachin puolelle. Tuolla joen suun nurkilla voi bongailla purkkareiden lisäksi runsaan määrän troolareita ja muita kalastusaluksia, jotka tuovat hyvät merenelävälastit aamuseltaan jäihin esille vastarannan Parkyn Paraden mereneläväravintoloihin ja -myymälöihin. Pyörällä ajettiin tuolla toisella rannalla eli Mooloolaban puolella seuraavana päivänä... Jos minkä näköistä kalaa, rapua ja osteria löytyy vettä lattialle valuvilta jäätiskeiltä. Sekä raakana kotiin vietäväksi että valmiiksi kypsennettyinä ruoka-annoksina. Hinnat näyttivät olevan siellä merenelävätorilla hieman korkeammat kuin Coles- tai Woolworth-ruokakauppojen tiskillä, mutta valikoima laajempi ja takuulla tuoretta tavaraa. Enpä ollut ennen tavannut kovakuorista meren mönkijää, jota kutsutaan Bugiksi (alueittain eri bug-nimisiä). Bugista tulee mieleen vain tietotekniset virheet sekä "ötökät" yleisesti (hyönteiset). Kuitenkin sen rapumainen vaalea liha on jotain ihan muuta kuin "ötökkäsarjaa". Tuli muuten mieleen tuosta joesta, joka on siis kulkureitti kanavilta merelle, että tänä aamuna oli parvekkeelta katsellessa hyvin hassu näky: Korkeat valkoiset ja pulleat purjeet liikkuivat ihan meiltä katsoen umpimetsässä, mutta siis se oli varmaan juuri tuo joki, missä purkkarit liikkuivat, kun ne matkasivat sunnuntain purjehduskisoihin merelle.

Havahduttiin noiden Parkyn Paraden meriravintoloiden edustalla olevaan muistomerkkiin, jossa oli merimiespatsas ja eri muistolaattoja kiinnitettynä kadonneista merimiehistä. Viimeisin oli vuoden takaa, jossa 45-vuotias kalastaja oli jäänyt kalareissulleen. Liekö lentäneet laidan yli kovalla myräkällä, vai mitä niille miehille oli tapahtunut...seireeni kutsunut veden alle...

Sitten bongattiin joen suistosta saunalautan näköinen peli, mutta täkäläiset valottivat, että se on varmaankin BBQ/grillauslautta, joita täällä voi joskus nähdä vesillä. Saunaa ei olla vielä veden päälle keksitty täällä laittaa. Ei täällä muutenkaan saunan päälle taideta oikein ymmärtää. Vaikka monissa resorteissa/asuinkomplekseissa on sauna olemassa, niin harvoin siellä ketään näkee, ainakaan kunnon löylyjä ottavan. Itse on kyllä viikoittain käyty saunassa, aina kun on tarjolla ollut eli viimeiset 7 viikkoa.
Hyppyilyä omalla rantsulla, Buddinassa. Jumping on our beach, Buddina.

Täällä on nyt koululomakausi, joten vähän huono aika majoituksesta neuvottelemiseen. Lomat on porrastettu, kuten kotimaan talvilomat, mutta parin viikon päästä siis ei enää ole isompia lomia ennen kesälomakautta eli joulu-tammikuu. Mooloolabassakin on alkanut olla ihan kuhinaa, kun mm. lapsiperheitä on rantautunut loman viettoon. Ajattelimme siis ainakin odotella tämän lomakauden loppua täällä, ennenkuin siirrytään muualle. Eli noin viikko...

Käytiin kyläilemässä suomalaisen lapsiperheen kotona tuossa lähistöllä, ja olipa taas mielenkiintoista kurkata ihmisten arkeen, ja kuulla tarinaa, miten tänne päätyivät. Ovat täällä asuneet yli kymmenen vuotta. Silloin aikanaan oli kirkkaana mielessä, että Ausseihin on päästävä, ilmasto (Suomen pimeys) yhtenä isona motivaationa, ja kokemukset muista maista repussa. Kertoivat, että suomessa (virallisesti) toimii "kulkurikoulu", joka tarkoittaa etäkoulua ulkosuomalaisille lapsille. Opettajista suurin osa asuu Suomessa, mutta muutama myös ulkomailla, kuten tämä perheen äiti, yksi opettajista. Opiskelevat/opettavat verkossa, voivat nähdä ryhmäläisiä videolla livenä, mikä motivoi oppilaita. Onhan siellä mielenkiintoista kirjoa eri kulttuureiden keskeltä. Päättötodistuksia varten joutuu käymään tenttimässä paikan päällä (ilmeisesti suurlähetystö), eli ihan koko hommaa ei voi etänä hoitaa. Kuulosti jännältä, ja varmastikin tuollaiset etäkoulut tulevat lisääntymään ja voisi olla järkevää tarjota tuollaista etäkoulutusta ulkomaisillekin koululaisille, onhan Suomen maine hyvä kouluttamisessa. Ja siitä tuli mieleen, että Sail For Good - projektissahan näitä etäkouluttautumismahdollisuuksia esitellään Meretniemen perheen toimesta heidän 6 vuotta kestävällä purjeveneretkellään ympäri maailmaa. He ovat mukana tässä kulkurikoulussa. Lähtivät jo liikkeelle kesäkuussa, ja ensimmäinen vuosi kuluu Välimerellä seilaten, josta sitten matka jatkuu kohti Etelä-Amerikan rannikkoa. Seurailemme heitä Facebookissa ja Instagramissa.

Australialaiset eivät oikein ole soccer- eli perusfutiskansaa, eli täällä ei kauheasti näy futistuloksia Euroopan mestaruuskisoista, ellei Englannin peleissä ole ollut jotain erityistä (kuten, että tippuivat, hehhe). SBS-kanava on näyttänyt joitain pelejä, mm. mestaruuspeli onneksi tulee suorana. Saksa-Italia-rankkarikisaa oli varsin jännä seurata eräs aamu ja Juha jaksoi aamuyöstä katsoa Islannin viimeisen pelin. Täällä sen sijaan ollaan paikallisesti (Sunshine Coastin alueella) hullaannuttu kaikista lumijutuista. Eli mm. Sydneyssä ja Brisbanessa on ollut tekojäätä ja -lunta, ja telkussa hehkutellaan talvea, ihan kuin täällä nyt joku oikea talvi olisi. Kypärä päässä toimittaja laskee pulkalla 5 m liukumäkeä alas talvitakkiin ja -kenkiin sounnustautuneena huivi kaulassa. Ja auta armias, jos vielä sataa tekolunta katosta, niin ilo on kuin tropiikin asukilla ekaa kertaa lunta nähdessä. Täällä monelle onkin eka kerta nähdä lunta tuolla kaupungeissa. Täällä Ausseissa on toki lunta satanut Tasmanian vuoristossa, täkäläisillä Alpeilla sekä jopa Queenslandin kukkuloilla kylmimpinä aamuina. Jopa aamukuuraa on väitetty täällä välillä lumeksi. Tervemenoa vaan Suomeen talvella!


Sitten olemme seuranneet vaalikampanjaa ja vaaleja, jotka päättyivät äänestykseen ja lähes tasatulokseen (äänten laskentaa on tehty jo monta päivää). Äänestivät hallituspuolueita (lähinnä kaksi pääpuoluetta: liberaalit ja työväen puolue, ja sitten pari pienempää) ja samalla henkilöitä. Telkussa näimme äänestysohjeita, ja saa kyllä hitokseen raapustella numeroita (valitaan X suosikkia järjestysnumeroin, paras=1) kunkin haluamansa edustajan kohdalle. Pääministeri Turnbull tuli jo tutuksi meille hyvin alkuvaiheessa joka uutistuutista. Äänestystavalla on pyritty ilmeisesti välttämään sitä, että joku kummajainen pääsee pienellä äänimäärällä läpi, kuten Suomessa on alueellisesti mahdollista puolueen äänillä. Täällä kampanjaa tehdään lähinnä haukkumalla vastapuolta aika suoraan mainoksissa telkkarissa. "Älä äänestä tätä ukkoa, valehtelee sinulle tätä ja tätä, hyvin epäluotettava nilkki". Ja jopa hyvinkin isoilla valheellisillakin väittämillä. Täällä on tapana valehdella silmät ja suut täyteen vaalien alla... Ja jotkut ovat kuulemma joskus jopa luvanneet rahaa äänestäjille eli suoraa lahjontaakin on ollut. Ja jos et käy äänestämässä, niin saat sakot, laki määrää näin, jos olet kansalainen. Vielä ei ole lopullinen vaalitulos selvillä, eikä se, kuka on seuraava pääministeri ja mistä puolueesta siis. Yksi paikallinen kaverimme kertoi, että täysistuntoja kannattaisi katsoa TV:stä, koska ne on täyttä viihdettä. Siellä heitellään sellaista stand uppia, että oksat pois... Englannissa kävi vähän turkasesti sen Brexitin kanssa, että haluttiin antaa protestiääniä EU:ta vastaan, ja protestista tulikin todellisuus. Mielenkiintoista nähdä, miten se vaikuttaa eri asioihin. Asuuhan enkkuja ympäri Eurooppaa ja toisinpäin. Suomessa voin kuvitella, että EU-vastustajat saa vettä myllyyn...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti