sunnuntai 29. tammikuuta 2017

Henri Kontinen teki tennishistoriaa

Jiihaa!!! Grand Slam voitto Suomeen!

Tulipas katsottua koko Kontinen/Peers otteluputki Australian Avoimissa. Parinsa on aussikaveri, oikein sopivan cool tyyppi. Jotenkin nousee mieleen vuosi 2008, kun Jarkko Nieminen ylsi täällä parhaimpaansa sijoitukseen AOssa eli 8. Oliskohan hyvällä kannustuksella (kröhöm) jotain tekemistä tällaisiin suorituksiin yltämisessä. Oltiin siis onnekkaasti silloinkin täällä katsomassa, ekaa kertaa Ausseissa. Nyt siis Kontinen teki suomalaista ja vähän kansainvälisempääkin tennishistoriaa saavuttamalla Grand Slam voiton sekä myös kokonaissaavutuksillaan nelinpelissä. Ihan maailman kärkikastia ja hyvät mahkut päästä nelinpelilistan kärkeen tänä vuonna. Kuittasivat tästä voitostaan reilut pari sataa tuhatta euroa per mailan heiluttaja, jopa himpun enempi kuin Lontoon turneevoitosta. Eurosportilla Mats Vilander on hehkuttanut Kontista, eikä turhaan.
Semmarivoitto-spritzit. Semifinals over.

Me otettiin Melbournen Suomiyhteisöön kontaktia ja kyseltiin, josko saataisiin Suomen lippu lainaksi finaalipeliin. No, heti kaksi ystävällistä sielua otti yhteyttä. Toinen toimitti lipun kaverillemme keskustaan ja toisen lipun me kävimme hakemassa läheltä junamatkan varrelta. Saatiin pitää tuo toinen lippu, kun luovuttaja ei halunnut sitä takaisin. Nyt on sitten iso lippu, millä kannustaa suomalaisia muuallakin päin kisoissa, ties vaikka vormuloihin eksyisi...

No, sitten vielä meidän isommasta poppoosta eräs kaiffari ja me laitettiin Kontiselle viestiä, josko pystyisi hommaa peliin lippuja. Liput olis kustantaneet 400 aud per nenä, hiukka liian suolaista. Joka tapauksessa tiedettiin, että Williamsin sisarusten finaalipelin jälkeen porukka varmaan kaikkoaa perinteiseen malliin areenalta, joten aina sieltä joltain saisi liput katsomoon nelinpelifinaaliin tuon jälkeen, jos noista Kontisen lipuista ei kuuluisi. Olimme nääs parina edellisiltana saaneet poislähteviltä ihmisiltä lippuja hienoille paikoille areenalle ilmaiseksi Kontisen peleihin. On nää aussit niin sympaattisia...

Anyway, sitten Kontinen heitti managerinsa yhteystiedot meille, ja kuinkas ollakaan tuo mukava heebo oli meitä finaali-iltana vastassa portilla lippujen kera.

Kattoterassin suomalaisjengimme. Finns on Imperial Hotel rooftop.

Back to the Saturday-päivä eli lauantai itsessään käynnistyi Suomen lipun metsästyksellä ja hurautettiin junalla Prestonista cityyn tapaamaan balilaisia tuttujamme, jotka olivat täällä työreissulla. Oli muuten eniromainen tuo Mantra Bell City Prestonissa (hinta alle satkun yö, sijainti ok, kiva studio) viikon majoitustarpeisiin. No, mut päädyttiin pintxoille Naked for Sataniin ja sinne kattoterassille, jossa ei pitkään voinut auringossa porottaa. Kun kavereille oli tuo paikka esitelty, niin siirryttiin keskustan tutulle Imperial Hotel kattoterassille. Siellä sitten seuraamme liittyivät täällä asuvat pari kaveriamme ja uusi suomalaistyttö, joka juuri saapui maahan. Olisi voinut tarinoida koko illan, mutta tennis kutsui...

Go Henkka and John!

Areenan ulkopuolella kokoonnuttiin suomalaisjengillä. Meillä oli siis jo kaksi isoa lippua heilutettavaksi katsomossa. Kuten arvattiin, areena oli aika vajaa ja saatiin valita paikat (lippujen paikat olivat hajallaan eturiveissä), joten ryhmityttiin alakatsomoon nippuun. Päästiinkin paikallisen 7-kanavan kuvattavaksi puolen minuutin ajaksi. Huudettiin "Let's go Finland, let's go!". Ihan äänet tuli käheiksi, kun kannustettiin sekä Henkkaa että pariaan Johnia. Yhtäkkiä tajuttiin, että ottelupallo on käsillä ja voittohan se tupsahti. John kiitteli meitä puheessaan ja valmentaja kutsui meidät voittojuhliin. Muutamat tutut kertoivat myöhemmin nähneensä meidät seiskalla sekä Eurosportilla.

Linssiludet kamerassa. Finns on the cam.

Otettiin pari uber-taksia South Yarran Emerson-yökerhoon, jossa H-moilaset johdatettiin VIP-sohville, kun ensin poke oli valitellut jonkun shortsiasusta ja meillekin mutisi, että odotelkaa jonossa...onneksi Kontinen oli avainsana ja kohtelu muuttui laakista. Edessämme oli tarjoilija, joka kaateli drinkkiä pöydältä, kun pyydettiin. Juhlakalua tai muitakaan avainhemmoja ei näkynyt, kun olivat lehdistötilaisuuksissa sun muissa. Oltiin jo melkein lähdössä muualle, kunnes sankari karautti paikalle. Kyllä oli Henkka hämmennyksissä kehuista, ei ymmärtänyt, miten iso juttu voitto oli. "Tää oli vaan peli muiden joukossa". Jotain sen omaa kaveriporukkaa tuli mukana. Meillä oli hyvä meininki porukalla ja kippailtiin shotteja valmentajan kanssa, jne. Värikäs ilta, joka lipsahti aamun puolelle. Vaihdettiin vielä viideltä jonnekin hämyiseen luolaan, kun yökerho sulkeutui. Me oltiin puol 7 Prestonissa takaisin (onneksi junia meni läpi yön), ja osalla oli venynyt aamu vieläkin pidempään. Sopimukseen viitaten huuleni ovat tarkemmilta osin ja kuvin sinetöidyt. 

Fedukan ja Nadalin peli piti katsoa hotskulla telkasta, takki oli niin tyhjä. Olisi alkanut Melbournessa Kooyongissa (lähellä) Davis Cup putkeen. Pari-John oli sinne menossa, ei ollut voiton juhlissa. Me oltiin oltu nekku kii ruudussa jo Brisbanen, Perthin ja Sydneyn tenniskisat ennen Australian Avoimia, joten nyt loppu tää rupeama. Päätän tennisraporttini tähän... Takaisin studioon...
Voittajat. Winners take it all...
Kun voittohileet ovat laskeutuneet... After the party has gone...

Muista äksöneistä sitten lissee. Nyt suunnitellaan ens viikolla alkavaa Roadtrippiä...



tiistai 24. tammikuuta 2017

Australian avoimet tennisturnaus

Australian Open, Melbourne Park
V2008 vs v2017, same same but different...

Onpas ollut aika haipakkaa jo toista viikkoa eli cityyn muuton jälkeen. Ollaan tavattu N kpl vanhoja ja uusia tuttuja, tenniksen kera tai ilman. Tässä tennisturneesta juttua.

Australian Avoimet, lyhyt oppimäärä

Kyllä tehtiin ekana turnauspäivänä sellaisia amatöörivirheitä, että...
1) olisi pitänyt ostaa liput (netistä) etukäteen
2) olisi pitänyt muistaa ottaa pipot mukaan
3) olisi pitänyt täyttää vesipullot kotona lähtiessään

Ekasta mokasta juontui noi pari muuta tarvetta. Elikkä pönötettiin tunti lippujonossa, jossa kiilaajia riitti. Ja aussimyyjät kun kyselee luukulla kuulumisia, niin mikään homma ei etene. Ja jengi (myös me) osti eri päiville lippuja ja säätö niiden lippusysteemin kanssa (paikkojen valintoineen) oli aika verkkaista. Tiedettiin, että AO-alueella löytyy paljon vesipisteitä, mutta kun aurinko porotti jonottaessa, lämpöä yli 30C ja janotti, kuumotti ja vaikka mitä. 50-kertoimen rasvasta huolimatta iho meinasi punottaa. Pinna kireellä, kun hyvät ekat pelit alkoivat jo klo 11 ja puoli tuntia myöhästyttiin jonotuksen takia. Kun saat ostettua liput, niin ehei... Ei ole vielä lippuskannerille/portille asiaa, vaan jonotat muiden lipullisten kanssa sitten toisessa jonossa kassien tarkistukseen ja kehon skannaukseen ja sitten vasta portilta pääsee sisälle. Turvamiehet kyllä huumorillaan koittivat piristää: "Onkos leidillä shampanjaa mukana?" "Valitettavasti ei" "No, pelin jälkeen toivottavasti saa sitä"... Hienovaraista kysellä, ettet vaan koita tuoda omia alkomaholeja. Ticketek:sta kandee etukäteen hommata mobiililiput puhelimeen, niin säästyy osasta jonotusta...

RLA, Rafael Nadal vs. Mayer.
Kontinen pelaa show court 7:lla.
MCA, Istomin vs. Dimitrov.
HA, Kontinen&Peers vs. Columbians.

Alkomatuotteet ja lasit ja tölkit ovat pannassa, muovipulloja/virvokkeita ja muuta evästä saa tuoda. Esky-laukut kielletty ja maiden liput/bannerit yms. saa olla max 1m x 1m (nähtiin kyllä isojakin lippuja). Eli enää esim. normaalia Suomen lippua ei saisi tuoda. Arvatkaapas, millaiset jonot oli ilmaisilla show courteilla eli isoilla ulkokentillä? No karmeet tietenkin. Nykyisin samalla Ground passilla (yleisaluelippu) pääsee Hisense-areenalle ylemmille katsomoalueille (toka viikolla pääsi alakatsomoonkin eli kaikkialle), joten sinne sitten. Jonot oli sielläkin niin kivat, että tunnin jonotuksen jälkeen lyötiin hanskat tiskiin. Sanoivat, että sisään pääsee, kun joku tulee ulos eli jonossa tunteja vielä... Oli yli 70000 katsojaa ekana päivänä, joten melkein vois suositella ekan päivän skippaamista. Kuulemma aina sama juttu nykyisin. Ti ja ke oli väljempää ja to ja pe alkoi taas porukkaa olemaan. Kun lämppis kipusi 35C asti, niin kummasti harveni jengi.

Kontisen kanssa. Finnish player.
Tennisfanit.
Aluekartta, Melbourne Park. Map of AO area.

Hinnat kisoihin

Perusaluelippu on 45 aud (31€), jolla siis pääsee ulkokentille katsomaan harkkasessioita, oikeita pelejä ja Hisense-areenalle. 5 pv yleislippu on 4 erillispäivän hintainen. Emme ottaneet lippuja kuin päivä kerrallaan. Kympin joukkoon rankatut pelaajat lätkii palloa pääareenalla Rod Laver Arenalla=RLA (ekaviikon liput alk 87 aud) ja Margaret Court Arenalla=MCA (ekaviikon liput alk 66 aud). Hisense Arenalle=HA saa ostaa alakatsomoon paikkoja, jotka on alk 97 aud. Ei ihan kannatettavaa, jos voi muilla lipuilla saapua paikalle ajoissa. 

Jos ostaa erillislipun (istuinpaikan) areenoille, pääsee tietysti kaikkialle, minne yleislipullakin. Huomioitavaa, että Rod Laver Arenalle on aamu- tai iltalippu erikseen. Jälkimmäisellä pääsee alueelle vasta klo 17, kun taas aamulipulla voit jäädä koko päiväksi alueelle.  Toi Hisense on pienempi areena noista, eli pääsee lähelle pelaajia. Rod Laver on suurin noista. Show court 2 ja 3 on isoja ulkokenttiä. Sitten on N kpl pienempiä kenttiä ulkona. Ekalla viikolla on hyviäkin pelejä ulkona kenttälipulla, joten se on paras aika olla läsnä. Toka viikolla tapahtumat keskittyvät sisäkentille, ja ulkona lähinnä voi seurailla pelejä screeniltä syöden ja juoden ja loikoillen. Voi olla joidenkin vanhojen starojen näytösotteluita ulkona. Monet melbournelaiset tulevat hengailemaan kisoihin ja etenkin viikonloppuisin kisoja katsomaan. Väliviikonloppuna yleislippuhinta nousi 60 aud:iin, joten kannattaa jo ostaa kunnon lippu areenalle noilla hinnoilla (MCA:lle 66 aud).

Loppua kohti hinnat yleensä nousevat, paitsi yleislippu. Loppupeleihin kandee jo hyvin ennakkoon ostaa liput, jos ei halua riskeerata lipun saantia. Kuumana päivänä on syytä varmistaa varjokatsomoon lippu, ettei tarvitse kuuppa punaisena paistua esim. 36C helteessä aurinkokatsomossa. Areenoilla kun ei tuule, niin auringossa porotus voi käydä kropan päälle. Ylähyllyt muistuttavat saunaa, Hisense on kuumin paikka. Liput saa Ticketek:sta netistä helposti pankkikortilla puhelimeen (mobiililiput skannattaviksi). Lippuja myydään myös porteilla ja keskustan Federation Squaren lippukojussa. Lisäksi lippuja välittää Viagogo, josta voi saada edullisiakin lippuja toimituksella (UPS, email) tai noudolla.






Palvelu- ja ulkoalueet. Service and outdoor area.

Palvelut kisoissa

Ruokaa ja juomaa on about riittävästi. Usein ruoka- ja juomapisteet ovat erikseen. Areenoilla löytyy joka puolelta palvelutiskejä sekä ulkoa erikseen. Löytyy muutamia etnisiäkin ruokia perusmätön lisäksi. Perusruokia ja alkojuomia saa kympillä. Sitten on tuottajia, joilla on omat mainos- ja juomapisteet, kuten Jacob's Creek, Aperol Spritz, Coopers, yms. VIP-osia on niin ulkona erillisinä koppeina kuin areenoilla katsomon yläosissa. Myös fine dine-sisäravintola löytyy Rod Laverin vierestä.

Isoja screenejä oli puolen tusinaa nurmi- ja ravintola-alueilla areenoiden lisäksi. Osan edessä oli rantatuoleja tai jotain muita löhöpaikkoja tai terasseja. Jos sataa kaatamalla, niin porukka enimmäkseen pakkautuu areenojen yleisiin tiloihin, joissa löytyy telkkareita katseluun ja palvelut. Vessoja on niin ulkona parakeissa kuin areenoilla kaikkien saatavilla. Jonot usein hyvin pieniä, jos ollenkaan. Juomapisteitä löytyy useasti samassa yhteydessä tai erikseen, joissa oman pullon voi tankata kylmällä vedellä. Sitten on AO-myymälöitä pari. Hyvin toimii palvelut, mutta ajoittain oli pitkiäkin jonoja. Ekana päivä lähinnä tai erätauoilla.
Hyvät burgerit. Nice burgers.

Tauko- ja jonopolitiikkaa

Hisensella jaettiin paluulippuja, jos olet jo paikan napannut ja menet tauolle. Olikohan 30 min aikaa palata. Pääsee siis eri jonosta (ensin) sisään kuin ekaa kertaa areenalle saapuva, jos siis tulet yleislipulla sisään. Vapailla alueilla/ulkokentillä jonotat porteilla paikkaa, kunnes sopiva erätauko tulee ja paikkoja on vapaana vielä. Kaikilla on oltava istumapaikka, seisoa ei saa kenttien laidoilla (paitsi pienimmillä ulkokentillä ihan sivussa). Joskus sisään pääsee vain, jos joku tulee ulos, jos katsomo on jo täysi. Siksi pitäisi must see-peliin mennä ajoissa etukäteen (pari tuntia ennen). Auta armias, jos joku nimekäs tähti tai aussi pelaa suosikkipelissäsi, niin ryysis on odotettavissa yleislipuilla. Ekana perjantaina joutui yli 2h jonottamaan Hisenselle pääsyä, kun Andy Murray pelasi siellä. Taisi olla vastaava jonotusaika ekana päivänäkin. Jostain syystä aussit on jonotuskansaa, ne vaan höpöttää ja nauttii juomia jonossa, eikä haittaa, jos joku tahvo ulkomaalainenkin etuilee... Joskus tuntuu, että ne on täällä ihan muusta syystä kuin tenniksen takia. Etenkin viikonloppuisin. Vähän sama kuin Melbourne Cup-laukkakisat, että pitää näyttäytyä...

Me ollaan paljon nähty eri tuttuja täällä ja tavattu uusia suomalaistuttujakin, kun mm. Kontisen nelinpeliä on oltu katsomassa. Tunnelma on kiva, kun porukalla kannustetaan. Kontinen on ollut selfiekuvissa oikea linssilude. Ruusuvuoren nuori poikakin pelasi nelinpelissä hienosti.
Aussifanit järjestivät niin hauskaa improesitystä, että tennispeli meinasi terassi-ihmisiltä jäädä toiseksi. Funny Ozzies organise performances outside.

Kulkuyhteydet

Ratikalla 70 pääsee keskustasta Flindersiltä tennisalueelle ja kävelyreitin varrella on bändi/viihdealue, jossa on esiintyjiä ja kaikenlaista viihdettä tenniskansalle tarjolla. Kulkeminen tökki pahasti kaupungin suunnasta päivänä, jolloin joku sekopää nuorimies kaahasi autollaan keskuskadulla kävelijöiden päälle. Viisi kuoli ja kymmeniä loukkaantui. Keskusta suljettiin koko päiväksi ja julkiset kulkuneuvot keskustassa seisoivat. Helikopterit pörräsivät paikan yllä muutaman tunnin. Richmondin ja Jolimontin juna-asemat ovat lähimmät, joista on kävelymatka tennikseen. Periaatteessa Federation Squareltakin on kävelymatka, jos ei ole kiire.

Oheistunnelmaan pääsy ilmaiseksi

Jos ei halua ostaa tennislippuja alueelle, niin voi fiilistellä tennistunnelmaa esim. Federation Squarella Flindersin aseman vieressä. Siellä on iso screen ja usein löhötuoleja, joissa voi rentoutua ja seurata tennistä. Myös hyviä ravintoloita löytyy ympäristöstä. Vaihtoehtoisesti voi etsiytyä mukavaan sporttibaariin joko Fizroyssa tai South Yarrassa.

Kaikkiaan tennisturnee on mahtava tapahtuma ja lippuja saa hyvin vielä portilta (ehkä kuitenkin päivää paria ennen voisi ostaa jo), eikä ne maksa maltaita. Mutta loppupeleihin kandee ostaa ennakkoon lippu, sen verran hintavia ja kortilla. Voi suositella!!!

Scotchman's Creek Trail, sekä Mount Eliza ja Brighton rannat

Back to the past eli edelliset pari viikkoa harrastettiin sukkulointia Mount Waverleyn tukikohdasta eri puolille Melbournea. Kesäaikaan on paljon kaikenlaista tapahtumaa menossa ja lähirannat on pitänyt taas koluta kuumilla keleillä uudemman kerran läpi.

Rantareissut Mount Eliza ja Brighton

Mount Eliza löytyy Brightonin ja Morningtonin välimaastosta. Aiemmin postailun jo tuosta Morningtonin niemimaasta, joten tässä pari paikkaa lähempänä Melbournen kaupunkia. Junalla pääsee Frankstoniin ja Brightoniin, ja busseilla loput.

Ehdin kirjottelee rantahiekkaan mietteitä Mount Elizan rannalla.



Edelliset kuvat Brighton Beachiltä, jossa oli yllättävän hiljaista kuuden aikaan.

Scotchman's Creek Trail

Sitten ns. lepopäivinä on käppäilty, pyöräilty tai lenkkeilty ihanalla Scotchman's Creek Trail-metsäbaanalla, joka on pyöräilijän unelma. Ihania puistikkoja, golf-kenttiä ja muuten vaan vihermaastoa jokien varsilla. No, Chadstonen kohdalla vähän alkoi olla betonin ja pakokaasun makuista pätkää... Mutta on toi jotenkin ihana päästä välillä puskailemaan, että saa ajatuksiaan selvennettyä. 

Seuraavassa maisemia Scotman's Creek Trailin varrelta. Reitti menee keskustaan asti eli reilu 20 km täältä eteenpäin. Me ei kuljettu kymmentäkään kilsaa yhteen suuntaan, joten kaupunkiin päin East Malvernista tuo pätkä on arvoitus. Kartan mukaan hyvin luonnonläheisissä tunnelmissa jatkuu tie.
Lenkkimaisemat. Running views.
Lampi, jossa iltaisin kalastajia. Water reserve, where fishermen were fishing on the dusk.

Ihanat puut. I love these trees.
Oakleigh Public Golf Course.
Valoa tunnelin päässä. Light at the end of the tunnel.

Muutettiin sitten Hawthorniin jaettuun asuntoon, suomalainen vuokraemäntä. Lyhyt ratikkamatka kisoihin. Ollaan oltu niin kiireisiä tuon Australian Avoimet-turneen kanssa, ettei sunnuntain muuton jälkeen nähty asuinkumppaniamme lainkaan eli viikkoon. Hän kävi päivät töissä ja me lähdettiin aamupäivällä joko tennikseen tai Richmond/South Yarra-akselille (yksi tennisvapaa päivä). Tosin tuolla South Yarrassakin liimauduttiin irkkupubin terassin tennisscreenin eteen ja jatkettiin Djokovicin kohtalon pelin katselua läheisessä baarissa, jossa näkyi 7mate-maksukanava.

Loppuun vielä pari kuvaa Melistä.
Kasvitieteellisen puiston vieressä. Next to Botanical garden.

Kattoterassilla Parlamenttitaloon näkymät. Imperial Hotel rooftop terrace.

lauantai 7. tammikuuta 2017

Mornington-niemimaan rantakierros


Kartasta saanee kuvaa, millä alueella liikuttiin. Alakuvan ylärantaviivaa ja vähän alavasempaakin tuolta kaposelta kohtaa. Mornington Peninsula map below, where we explored the beaches.

Tyypillinen Melbournen sääilmiö: ensin öisin on vilu ja nyt sitten päivisin jopa yli 35 C. Päätettiin ottaa auto alle ja ajella Morningtonin niemimaalle ja Sorrentoon. Parasta on aina itse matka kohteeseen, ja meilläkin Sorrento jäi vain ohiajorooliin, tällä kertaa. Aiemmin lähes vuosi sitten käytiin Sorrentossa ja parilla Morningtonin viinitilalla. Nyt keskityttiin luonnollisesti rannikkoon. Niin paljon kuin Great Ocean Roadia kehutaan, niin Morningtonin jälkeen niemimaalla löytyy C783- ja B110- rantatie, joista upea meri pilkahtelee ja puskat ja rantamökit. Ei siis kannata posautella motukkateitä, ellei ole joku hoppu kohteeseen. 
Mornington park.
Mornington Yach Club.

Mornington-kylä (1) on todella vireä ja viihtyisän oloinen alue, C782-tien läheisyyteen rakentunut turistikeskittymä. Myös rannassa jahtiklubin läheisyydessä (Fisherman's bayn yläpuolella) on pari viihtyisää terassia. Jahtiklubilla oli hieno ravintolaterassi ja rannat siinä ympärillä ovat suosittuja. Rantakoppeja (päiväkäyttöön) löytyy näiltä rannoilta paljon enemmän kuin tunnetusta Brightonin turistirysärannasta. Jahtiklubia edeltä Mornington Park oli mukava paikka ja klubille päin mentäessä löytyi punaisia hiekkatörmiä ja hienoja näköaloja kukkulalta. Fishermanin lahdella oli lähinnä muutama koiran ulkoiluttaja. Lähes kaikkialla rannoilla oli kärpäsiä kimpussa häiritsevyyteen asti, korvissa, nenässä, silmissä... Eivät purreet, kuten jotkut hiekkakärpäset tekee.


Mt Marthan rantapätkä. Mt Martha's east side beach.

Rantauduttiin kylmälaukun kanssa evästämään Mt Martha beachille (2), ihan pohjoispään mökkien reunaan. Vesi oli niin houkuttelevan kirkas ja tyyni, että talviturkki lähti. Pakko virkistää itseään välillä vedessä. Harmi rannoilla on, että harvoin on varjopaikkoja tarjolla, eli lähes kaikilla on iso varjo tai katosrakennelmat omasta takaa. Ja lähes kukaan ei tule rannalle ilman isoa esky-kylmäarkkua, jossa on päivän eväät kylmänä. Ei tuolla kauaa pysty makoilemaan pyyhkeellä, hullun touhua, kuumottaa. 50-kertoimen rasvakin täällä vaikuttaa pliisulta. Välillä jonkun koirat kävi ruokaa kerjäämässä ja kerran ravistelivat märät turkkinsa meidän päälle. En ihan tykkää noista irtokoirista, joita omistaja ei pitänyt hallussa (viereinen ranta on virallista koira-aluetta vasta).
Mt Martha beach (other side). Toispuol rantaa.

Mt Martha Cliff side. Kalliopuoli.

Seuraavaksi ajettiin hienoa rantatietä marttarannan toiseen päähän ja taas oli niin upeet näkymät, että piti parkkeerata hetkeksi kuvaamaan. Täällä on muuten ihan hitokseen autoja parkissa rantatien varressa, lähes koko matkan Sorrentoon asti. Näin perjantaina alkoi iltapäivästä tulla jo pientä ruuhkaa. Martha Cliffin (3) jälkeen vesi näytti myös kallioineen niin siistiltä, että käytiin hyvin kapeen polun kautta tarkistamassa nekin maisemat. Nippu miehiä oli veneineen pulahtaneet veteen.



Safety beach. Friday feeling...

Seuraava parkkiruutu odotti sattumalta Safety beachillä (4). Tuolla oli porukkaa kuin pipoa (marttarannan eteläpääty oli lähes yhtä ruuhkainen), varjotilaa vierivieressä, ihmisiä virvokkeiden kera... Selkeästi ranta laiskimmille ja eniten rantatavaraa roudaaville, koska tie/parkkipaikat oli vieressä ja autolta pääsi muutaman metrin kävelyllä rantaan. Plussaa tällä rannalla oli, että traileriveikot pääsee pudottamaan veneet ja vesiskootterit vesille täällä, sekä vesi itsessään oli upeeta täyshiekkaisella uimapohjalla. Täällä oli perjantaimeininkiä. Safety beachiltä alkaa yhtenäinen piiiitkä rantaviiva kohti Sorrentoa.

Pasautettiin seuraavaksi McCraen Colesiin hakemaan evästä eli snackia ja kahvia ja lisää vettä. Auringossa parikin metriä kävelyä oli aika hikistä. Ruuhka tien varsilla tiivistyi loppua kohti. Sirkus ja tivolikin bongattiin Rosebudissa. Majapaikat huuti No Vacancyä (täynnä). 
Ah näitä puita! Wonderful trees on Rye.
Mökkielämää. Cottage life.
Rye's beach area.

Jossain Ryen (5) kohdalla rantatietä heitettiin auto tien viereen pusikon juureen varjoon ja loikattiin tien yli rantapuuston alle. Hieno puukuja, josta hipsittiin jonkun rantamökin editse todella matalan veden rantaan. Porukka kellui vedessä, joka oli varmaan lähempänä 30 C, koska oli niin matalaa. Vähän matkaa tallusteltiin savihiekkarantaa ja katseltiin mökkiläisten perjantain viettoa ja lasten iloista peuhausta vedessä.

Sorrento back beach.

Aika ajella ilmastointi päällä letkan mukana Sorrentoon. Päädyttiin sen läpi ajamaan Sorrento back beachille (6) eli valtameren rantaan. Se on kyllä hieno mesta. Kalliota ja meressäkin kiva iso lohkare, kuin kadonnut apostoli (kalkkikivipilari) Great Ocean Roadilta. Vaellusreittejä kulkee yläkummuille puskien läpi. Varmasti hienoja näköalapaikkoja. Ilta-aurinko kivasti kääntyy näiden etelärantojen suuntaan laskiessaan. Täältä löytyi suihkutkin. 

Koonya beach.
Morningtonin niemimaan näkymä kartan kapealta osalta. View to Mornington peninsula (thin part on the map).

Pakko oli vielä katsastaa läheinen valtameriranta Koonya beach (7), joka oli aika autio muutamaa tallaajaa lukuunottamatta. Hiekkaa riittää ja puskareittejä tallottavaksi pitkin rannikkoa. Jotenkin luonnonläheinen ranta. Parkkipaikalta näki kapean Morningtonin niemen yli sisämeren puolelle (panoramakuva).


Arthurs Seat.

Brisbanen tennistournee telkussa oli alkava taas iltaysiltä, mutta päiväretkeilijät päättivät romuttaa aikataulut ajamalla serpentiinitiekoukauksen Arthurs Seat-näköalapaikalle (McCraen kulmilla) Olivat tehneet sitten viime käynnin (vajaa vuosi sitten) Eagle-kabiinihissiradan kukkulalle. Tyhjillään kulki. Muutamalta näköalapaikalta voi serpparitien vartelta ihailla Morningtonin niemimaata ja auringonlaskua. Vasta-aurinkoon ei saa oikein tolkkua niemekkeestä, joten paremmat näköalat ja hienompi merimaisema on päiväsaikaan. M11-moottoritietä olikin näpsää ajaa takaisin kotia kohti väsyneenä ja suolaveden kyllästämänä. Jos menette huudeille, niin kandee kävästä samalla parilla Red Hillin viinitilalla. Tällä kertaa ei ollut tarvis.