tiistai 28. helmikuuta 2017

Mount Lofty, Botanical garden ja Waterfall gully

Olin lukenut Tripadvisorista, että Mount Lofty on nähtävyys sijalla 27, matkailijat tietävät... Sen sijaan esitteet hehkuttavat ja matkafirmat järjestävät päiväretkiä tuonkin kautta.  No, mitäpä muuta tekemistä on 39C helteessä kuin istua ilmastoidussa autossa ja kiertää Adelaiden kaakkoiskulman nähtävyydet. Siispä tuumittiin, että käydään Loftyllä ja ehkä vesiputouksilla lähistöllä.

Mount Lofty, turrekukkula

Siellä Adelaide ja rannat. Adelaide view and the beaches.

Mikä on yksi turistipaikan merkki? Ainakin se, ettei sinne voi parkeerata ilman maksua (4 aud kiinteä maksu). Kukkulalta oli näköalat Adelaiden yli, hyvin kaukaa. Ei nyt ollutkaan tunne, että tänne voisi jäädä mietiskelemään vähäksi aikaa. Oli vähän ajatus... Varjoa ei ollut myöskään hellepäivänä. Täältä lähtee useita vaellusreittejä Cleland Conservation Park puistikkoon ja jopa Waterfall Gullyn vesiputouksille asti. Varmaan upeet maisemat. Nyt ei ollut ihan vaelluskeli.

Mount Lofty House


Hienolla paikalla. Beautiful views from Mount Lifty House/hotel.

Pikakäynti, jonka jälkeen löysimme itsemme Mount Lofty House-kartanolta hieman alempaa. Oi, että oli maisemat, paremmat kuin Loftyltä, maalaismaisema. Upea 1850-luvun rikkaan englantilaisen hevostilan kartano (vaikuttajaherra), jossa talli oli muuntunut kylpyläksi, huoneet hotelliksi (uima-altaineen) ja oheistalot (kuten portinvartijan talo) vuokramökeiksi. Hinnat 299 aud (hotellihuone)-799 aud (5 makkarin talo) per yö. Mut upee paikka. Managerin kanssa juteltiin pitkät pätkät ja tietysti kehuttiin South Australiaa ihanaksi. Se heitti, että miksette muuta tänne. Sanottiin, että sitä todellakin sietää tuumia. Täällä on talvisin about samat lämpötilat kuin Melbournessa parin asteen korotuksella. Ei kuitenkaan siis ihan ideaalit, mutta kyllä mukavaa seutua. Tuolla olisi myös ravintola upein näköaloin, mutta auki vain illallisaikaan (täällä alkaa klo 17 yleisesti).

Mount Lofty Botanical Garden

Maisemia. Views on Miunt Lofty Botanical Garden.

No, siinäpä kartanon vieressä näppärästi oli taas hieno valtava mesta eli kasvitieteellinen puutarha. Luultiin ensin, että tää on ihan käpykkä ja pieni, mutta kun tajuttiin, että oltiin puiston kartalla liikuttu joku pikku läntti, niin oltiin ihan, että wau!

Todella hieno valikoima pensaita, eri vihreän väreissä. Magnolia puistikko pohjoispäädyssä on keväisin varmaan älyttömän hieno, kun kukat loistossaan. Puistoon on siis kaksi sisäänkäyntiä, joista toinen on Mount Lofty Summit roadin varressa ja toinen Piccadilly roadin puolella Crafers-puistossa. Siellä jälkimmäisessä olisi voinut maksaa parkin tukemaan puistoa, mutta emme olleet niin avokätisiä. Piccadillyn puolella on tekojärvi, jonka nurkilla on kivaa leiriytyä evästämään. Olisi tuolla voinut kilometrejä vaeltaa, mutta nälkä ajoi Stirlingiin, oppaissa mainittuun kylään, joka on Adelaide Hillseillä, kuten Hahndorf. 

Stirling-kylä kukkuloilla

Lyhyt kylän raittu. Short main street of Stirling (dissappointment).

Tää oli ihan tuppukylä, ei ollut kuin muutama ravinteli ja kyllä kiva Fringe-festarin puistoalue. Ei ollut noista turrehintaluokan ravintoloista meille vatsan täyttäjiksi, vaan käytiin Wooliksessa eväät hakemassa kasvitieteelliseen syöntikohteeksi. Mainostettu oppaissa Hahndorfin rinnalla Adelaide Hillsin turrekyläksi, en ymmärrä miksi, eihän tuolla ollut mitään...

Waterfall Gully-vesiputoukset
Näkymä alhaalta. View from below.
Näkymä ylhäältä. View from above.

Päivän kallista parkkiaikaa cityssä vältellessä ajettiin vielä upeeta näköalareittiä Greenhill roadia korkeita hienoja maisemia pitkin alas Waterfall Gully roadille. Mä koitin ikkunasta ottaa kuvia, niin hienot maisemat. Nopeusrajoitys oli kyllä hieman ylitsevuotavan iso, ei tulisi mieleenkään kaahata 80 km/h tuolla serpparitiellä. Oli tie kuin Korsika-rallissa tms. Sanoin Juhalle, ettei kande kurkkii maisemia, ettei se aja vaan rotkoon. Vesiputous oli luokkaa Silver Band falls, Grampians, aika pliisu, mutta kivasti sai tarvottua vielä ylös naköalapaikalle varjokujaa. Uintiin toi ei ihan sovellu... Ja oli remppaa ravintolan osalta, osa alueesta suljettu.

Ja sit takas cityyn. Vähän ruuhkassa joutu jököttään, mut onneksi löyty vielä parkkiruutu ilmaiseksi yötä varten St Peter's kirkon nurkalta. Kävellessä hotellille autolta noukittiin intialaista ruokaa mukaan kympillä (2 syö hyvin). Tää Hindley street on siitä kiva asuinpaikka, että vastapäätä hotskua on monta takeaway paikkaa, kuten myös Wokina box-ketju, jossa maukas pad thai. Tässä kujilla on myös nippu ravintoloita...

Illalla kävästiin vielä Gardenin festareilla ja Schnithousen häppäreillä suklaamoussella ja viinillä ja oluella.

lauantai 25. helmikuuta 2017

Henley beach ja Glenelg osa 2

Tännepä jumahdettiin Glenelgiin kokonaiseksi neljäksi yöksi. Kävästiin sitten naapurirantsulla Henleyssä ja Barossan viinilaaksossa, josta erikseen postaus.

Henley beach
On the jetty. Laiturilla.

Tää on varmaankin Adelaiden lähin ranta (alle 10 km keskustasta), joka haarautuu tuosta lentokentän pohjoispäädystä rantaan, kun taas etelään päin jatketaan Glenelgiin. Henley yllätti vireydellään (viikonloppuisin yhtä eloisa kuin Glenelg). Kiva ranta ja hienoja taloja. Todella tiivis rantapalvelualue, mutta majoitustilaa ei näyttänyt ainakaan osuvan silmiin. Leirintäalueita mökkeineen täällä on yleensä rannoilla. Heitettiin auto rantaan parkkiin ja mentiin istumaan Seaview roadin toisen puolen ison Ramsgate hotelliin terassille. Siitä oli helppo poiketa Foodland-ruokaketjun kauppaan. Tää on joku Etelä- ja Pohjois-Australian ruokaketju, jonka omistaa IGA. No, ei liene kovin merkityksellistä. Hinnat samaa luokkaa kuin Woolis/Coles. Joku ruotsalainen piirasliikekin löytyy, emme käyneet katsomassa, mitä piiraita ne tekee.




Laskuvesi nostaa hiekkasärkät pintaan. West beachillä on dyynejäkin. Low tide and sand banks appearing. Dunes on West beach.

Tässä nurkalla on näppärä keskittymä terasseja ja hyviä ravintoloita, kuten Thai Orchid, Bacchus winebar, Royal Copenhagen ja tietysti Surf Life Saving club. Täällä erona Gold Coastin surffiklubeihin, täällä ei tartte rekisteröityä vieraaksi (tai näyttää jäsenkorttia), eikä nämä klubit useinkaan ole auki kuin viikonloppuisin yleisölle. Anyway, mukava mesta toi Henley. Piti uudelleenkin poiketa...

Henleyn aukio. Henley square.

Glenelg


Iltanäkymiä. Evening views.

Moseley, relaxing place.


Käsipallo expertit (?) 7 Newsin haastattelussa. Handball experts interviewed by 7 News.

Täällä käytiin jo aiemmin pari kertaa, mut nyt päätettiin jäädä muutamaksi yöksi, eritoten viikonlopun yli. Nyt on sitten haisteltu kirjaimellisesti tätä lomakylää. Joskus tuossa sataman nurkilla haisee viemäri, mutta joskus taas ei. Tuuli kääntyi ja ekan päivän järjetön jopa minuutin välein käyvä nousevien lentojen suhina aiheutti korvatulppatarpeen aamun tunneille. Onneksi muina päivinä ei häirinnyt, kun tuuli eri suunnasta.

Hevospooloa. Horse polo.


Poolojatkot Moseley yökerho-ravintolassa. Polo guys partying.

Muuten ollaan kyllä tykätty tästä turrekylästä, joka viikonloppuisin herää henkiin,vähän kuten nää muutkin rantakylät.

Kateltiin just viikonloppuna hevospooloa ekaa kertaa elämässä, surfklubilaisten kisoja, sekä käsipalloturneeta. Telkkusetä 7 News-kanavalta halusi toimittajanaisen kanssa tulla meitä haastattelemaan. Ei myö paljoo tiietä Eurooppalaisesta käsipallostakaan, mutta muutamia eroja lueteltiin. Hyödyksi oli, että Barossan viinitilalla työskentelevä tyttö kertoi lajista, kun sitä harrastaa. Kyselivät muutenkin, mitä Adelaidessa aiotaan tehdä.

Marina ja terassit. Marina and terraces.

Illalla mentiin kuuntelee livemusaa Moseleyhin, joka oli ihan täynnä. Poolopojilla oli viptilat, joissa naisia pörräsi. Pelaajilla oli ainakin likaiset pelihousut jalassa, mahtoi haista hyvälle pelien jäljiltä. Mukava oli seurailla noita, ja yksi nuori nainen heidän porukasta pyysi meitä vahtimaan kassiaan, luuli meitä samaksi pooloporukaksi. Oli vähän juubassa. Jotain meille selitti, eikä ymmärretty yhtään. Yksi tyttö oli niin jurrissa, että hinkkasi itseään jotain tankoa vasten, yritti saada huomiota miehiltä ja kaatoi Juhan niskaan oluen horjahtaessaan. Ei edes tajunnut...sitten oli hauskasti pukeutunutta polttariporukkaa, varmaan korispoikia, kun olivat pari metrisiä. 
Sunnuntaina taas motelli tyhjeni täysin...


torstai 23. helmikuuta 2017

Port Adelaide ja Semaphore

Port Adelaide

Tall ship, purkkari.

Oltiin taas Adelaidessa pari yötä ja päätettiin piipahtaa Port Adelaidessa ja Semaphoren rantakylässä, joka herätti kiinnostuksemme kuvien perusteella. Port Adelaide on 14 km Adelaidesta. Voisi luulla, että port eli satama olisi meren rannalla, mutta se on Port River-joen varressa, tosin hyvin lähellä merta. Pääsatama Adelaideen ja joskus koko South Australiaan. Pohjoisessa on Torrens Island saari, joka on kuulemma hyvin mangrovemetsäinen.

Vanhaa. Old buildings.

Heti tuli hyvä fiilis (kuten myös Adelaidessa), että täällä on hyvin säilyneet vanhat rakennukset 1800-luvulta. Kuuluisia paikkoja ovat merimuseo, ilmailumuseo sekä rautatiemuseo, 8-12 aud pääsylippu kuhunkin. Meillä ei nyt ollut intoa kierrellä museoita... Pikku huomiona, että Adelaidessa pääsee useisiin museoihin ilmaiseksi...
Lighthouse.
Majakan sisällä ylös menossa. Going up to lighthouse terrace.

Mentiin kuitenkin silmiin osuneelle majakalle, joka seisoo joen varressa punaista hehkuen. Koululaisryhmä oli majakan yläterassilla, odoteltiin ne alas. Kapuamisessa kapeeta pyöröportaikkoa meikäläisen pää meinasi ihan mennä pyörälle. Terassilta oli kiva katsella hetki.
Fish and ships.

Sitten huomattiin jokirannassa hieno vanha purkkari (tall ship), jonne voisi jopa miehistöksi kouluttautua... Jos ei olis mun merisairaustaipumusta, heh. Ihan tuli mieleen jostain kaukaa Kotkan meripäivät ja Tall Ship race, jossa pääsi 150-200 m laivoihin. Merenkulkuopisto on täällä tietysti myös. Siinäpä ne.

Semaphore

Semaphore beach.

Merileijona kelluu ja ottaa afaa. Sea lion floating (sunbathing).

Oli aika hurauttaa katsomaan Semaphoren rantakylä. Jettyraitti oli ihan jees, muttei mitään supersiistejä kahviloita tms. Ranta oli oikein hieno, valkoinen pehmee hiekka ja dyynejäkin jettyltä etelään. Siinä matalassa vedessä tallustellessa ihmeteltiin, mikä kolmiosainen musta siellä vähän matkaa rannasta on. Selvisi lähemmällä tarkastelulla, että se on joko iso hylje tai merileijona. Ihan uskomatonta seurata, miten se kellui ikuisuuden siinä meressä, eikä edes meitä noteerannut, kun lipui meidän suuntaan. Selällään makasi käsievät sivuilla pystyssä ja perä pystyssä pinnalla. Välillä se ikäänkuin pesi käsievillään vatsaa ja pyörähteli kehonsa ympäri. Hihiteltiin tuota näkyä ja otettiin videokuvaa. Päivän kohokohta.

Palais, beach bar.

Käytiin vielä siipiä syömässä Palais (Beach bar) rakennuksessa, jossa oli mukava ja edullinen terassi. Yläkerrassa näytti olevan oikein siisti ruokaravintola.

keskiviikko 22. helmikuuta 2017

Urumbirra Wildlife Park, Victor Harbor

Kenguru-saaren kenguruille ruoka maistuu. Hungry kangaroo from Kangaroo Island.

Satuttiin vahingossa huomaamaan vaatimattoman näköinen Urumbirran eläinpuisto matkalla rantakierrokselta Victor Harboriin. Päätettiin seuraavana päivänä mennä sinne. Puisto sijaitsee A13 tien (Adelaideen) ja Hindmarsh Tiers roadin kulmauksessa. Klo 11, 14 ja 16 oli koaloiden ruokinta-aika, että oltiin vähän tuli pehvan alla, että ehditään tuohon klo 14. Innostuttiin, kun luettiin ihmisten Tripadvisor-kommentit paikasta. Kaikki hehkuttivat, eikä turhaan! Sisäänpääsymaksu oli vaivaiset 14 $, ja kenguruiden syöttöpussi (nappuloita riitti) maksoi taalan. Suoraan syöksyttiin koaloiden luokse. Muutamat koalat nukkuivat puissa, hyvä että huomasimme niitä. Koala on siksi niin kaunis, kun se nukkuu 20 h päivästä kauneusunia ja loput on valveilla. Todennäköisesti puree eucalyptuspuun lehtiä tai rapsuttelee takapuoltaan...
Perhekuva. Family potret.

Ruoka-aika kun tuli, niin aitauksen kolme koalaa heilahtelivat yllättävän simpsakasti alas puista/lankuilta. Eipä olla ennen näin pirteitä koaloita nähty (luonnossa), kun ne on aina vaan nukkuneet tai nakertaneet jotain lehtiä puun oksalla.
Karvanaamat ja minä. Hairy mates and I.

Ärsyttävää oli aasialaiset, jotka oli tunkemassa itseään joka väliin. Rapsuttivat koaloita päästä, mitä ei saa tehdä. Lisäksi yksi aasialaisnainen tunki koalan ja eucalyptuspuun väliin, kun se yritti syödä. Hoitaja sanoi, että koala saattaa purra sua, jos teet noin. Kun olivat saaneet noin kaksisataa selfietä ja puristelleet koalaa tarpeeksi, niin muilla oli tilaa ottaa kuvia. Hyvin rauhaisa tunnelma. Pari koalaa ehti paeta takaisin puuhun ahdistelevia turreja. Koalan turkki tuntuu villaiselle. Oikein hempeitä nalleja! Ihania!


Sitten seuraavaksi syötettiin vapaana liikkuvia kenguruita. Kenguru-saaren kengurut ovat ruskeampia kuin muualla ja jotenkin ihanan söpöjä, etenkin pikku-joeyt. Isommat olivat hyvin ahnaita etenkin puiston perukoilla. Tulivat suoraan pussille, eivät kärsineet syöttää kädestä. Kynsivät pitkillä kynsillään. Vähän sai varoa. Loikkivat kaukaa luo, kun kuulivat pussin rapinaa.

Emus.

Emut olivat vaarallisen näköisinä aitauksessa. Juha päätti antaa niille kengurun ruokaa. Mä sanoin, ettei tosta hyvää seuraa. Se ojensi avonaisen pussin emuaitauksen puolelle, ja yksi emu koppasi pussin voimallisesti, ja se jäi sen nokkaan. Muut emut tulivat nokkimaan pussia. 
Python.

Käärmeosastolla oli jännä katsella, mitä kaikkia myrkkykäärmeitä (kaikkihan täällä suunnilleen tappaa) on. Pythonit olivat yllättävän pieniä taikka kapeita. Jotkut käärmeet olivat hyvin agressiivisia ja lipoivat lasia kielellään. Yaks!

Lintuja, lepakoita ja pöllöjä oli jos jonkinlaisia. Ei me saatu kakaduita sanomaan Terve. Papukaijat huuti korvaan just niin kovaa kuin aina auringonlaskussa Queenslandissa. Krokotiilit olivat valtavan isoja, useita metrejä ja muutama oikein lihava yksilö. Makean veden kroksut oli pienempiä.
Big croc.
Fresh water croc.

 Tää piikkisiili oli aika veikee, vahva kaivajan nokka.

Ja oli siel jotain tavallisii eläimii, kuten isoi lampaita, pelikaaneja, jne...

sunnuntai 19. helmikuuta 2017

Adelaiden eteläpuolen rannat

Ajeltiin läpi rantoja matkalla takaisin Victor Harboriin. Edellispäivänä oltiin jo katsastettu Glenelg (turistikohde) ja yövytty B&B:ssä Brightonissa lähellä. Eka kokemus yöpyä täysin outojen ihmisten huoneessa/kotona. Upea oli huone vanhassa 1900-luvun alun talossa. Jumahdettiin illalla jutustelemaan italialaisperäisen isännän kanssa jopa yökahteen, kun käytiin läpi politiikkaa, kulttuureja, matkailua, äärioikeistoa ja pakolais- ja taloustilannetta Euroopassa. Olis voinut jutella läpi yön...aamulla vielä höpöteltiin energiapolitiikoista Suomi vs. Australia.

No, mutta asiaan! Alkuun maininta, että Adelaide on siitä kiva, että kivoja rantakohteita löytyy myös lähellä keskustaa. Muutenkin Adelaide on hyvin kompakti ja ympäristö maaseutumainen.  Ihmiset hyvin monimuotoisia, omia itsejään joka lajissaan. Hevareitakaan emme paljon muualla Ausseissa ole nähneet. Seuraavassa rantoja pohjoisesta etelään eli niitä, joissa poikettiin. Kirjoittaja ei ota 100 % vastuuta, jos joku rantakuva on väärässä kohtaa. Vähemmästäkin rantamäärästä menee pää sekaisin...

Glenelg, turrein alue

Kiva leveä perusranta laitureineen (jetty löytyy joka rantapaikasta). Muutamia kivoja ravintolakatuja lähtee rannasta. Ratikat citystä tulevat rantaan asti. Marinassa/satama-altaalla on hyviä ravintoloita ja isoja jahteja. Jännä juttu oli, että karmea viemäri haisi parhaan päätypaikan ravintoloissa. Mutta paikka oli parempi kuin osattiin odottaa. Jotenkin ihan kiva meininki, koska täällä on paljon lomalaisia. Muutamat kaverimme eivät ole erityisemmin kehuneet paikkaa.

Jetty on the beach.
Marina, full of restaurants.

Brighton beach

Siisti kahvilakatu Jetty Roadilla. Laiturin alkupää on hieno. Mukavaa porukkaa kadun täydeltä. Junalla pääsee alle puolen tunnin cityyn.

Nice cafes.

Seacliff ja Kingston Park

Seacliff on Brightonin naapuri ja siellä on kiva leirintäalue sekä vireä surf club, jossa käytiin sekä viininmaistajaisissa, että auringonlaskua katsomassa.

B&B-isäntä vinkkasi meille puiston Kingston Park, jonka kukkulalta oli upeet näkymät. Jos pitää elämäänsä pohtia, niin mainio mesta siihen.
Surf club on Seacliff.
Kingston park view.

Moana beach

Täältä löytyy punaista kallioseinää ja autolla ajettava ranta. Lisäksi Sands Consevation park, eli hiekkadyynejä puskien kera, jonkinlainen suojelualue.
Moana Sands conservation park.
Red cliffs.

Christies beach

Täällä just nähtiin 4 m valkohai, onneksi käyntimme jälkeen vasta. Hienoja punaisia kallioita ja siistiä rantaa, hyviä näköalapaikkoja.
Noarlungan ja Christiesin (tuo ranta) välissä. Päivää ennen oli nähty 4 m valkohai täällö. Between Port Noarlubga and Christies beach. Here was seen 4 m white shark just day ago.

Port Noarlunga

Jotenkin, kun olen seurannut FB:n haivaroitussivustoa, niin tämä rantsu on jäänyt mieleen. Oikein hyvät surffirannat, kivoja näköaloja kallioilta. Autolla ajellessa bongailtiin valtavia lukaaleja. Paikka siinä suhteessa muistutti La Jollaa Californiassa, myös kallioista samoten.
Port Noarlungan rannoilla on aallonmurtajat (kuvassa valkoisina kuohuavat), jotka ovat myös eloisia riuttoja, joilla voi sukeltaa. Sikäli Sunshine Coastin tuttavamme haitutkija/sukeltaja Tony on täällä köynyt sukeltelemassa ja testailemassa haikarkottimia...
Valtavia taloja. Huge houses.
Jetty on Port Noarlunga.

Maslin beach

Tämä tuntui oikein mukavalta rantamestalta. Hyvin rauhallista.




Aldinga beach

En tykännyt. Kylä oli ihan tuppu (emme nähneet palveluita rannan tuntumilla) ja rannalla oli lähinnä autoja ja harmaan tympeetä.
Not so nice beach...

Sellicks beach

Tää paikka olikin aika hieno! Takana näkyvät viheriöivät kukkulat olivat jotenkin makeet. Ajettiin läpi sieltä autolla.


Mikä ihmeen jättibuddha?

Me ja joku muukin painettiin äkillisesti jarrua, kun havaittiin buddhapatsas jättimäisesti jököttämässä keskellä peltoa näköalapaikalla suorastaan. 

NAN HAI PU TUO TEMPLE OF AUSTRALIA INC. Kiinalaisille eri maista tuleville tarkoitettu temppeli, voittoa tuottamaton järjestö. Alkuun vaan jotenkin pahansuopa mieli kehitti ajatuksen, että joku on ostanut halpaa maata, pystyttää patsaan ja ravintolat ja alkaa tehdä rahaa... Anteeksi tämä ajatus, varmasti hyvä juttu ja ainakin kiinnittää huomion ohikulkeviin, niinkuin nytkin. Kannattaa poiketa katsomassa, milloin paikka sitten kunnolla aukeaakin.


Vihreät takaniityt. Green meadows.

Loppuun vielä matkakuva tästä Victor Harboriin. Mukavaa maaseutua ja puisia teitä.

Kiva tämä Hindmarsh Tiers road. Nice road to Victor Harbor.