torstai 23. helmikuuta 2017

Port Adelaide ja Semaphore

Port Adelaide

Tall ship, purkkari.

Oltiin taas Adelaidessa pari yötä ja päätettiin piipahtaa Port Adelaidessa ja Semaphoren rantakylässä, joka herätti kiinnostuksemme kuvien perusteella. Port Adelaide on 14 km Adelaidesta. Voisi luulla, että port eli satama olisi meren rannalla, mutta se on Port River-joen varressa, tosin hyvin lähellä merta. Pääsatama Adelaideen ja joskus koko South Australiaan. Pohjoisessa on Torrens Island saari, joka on kuulemma hyvin mangrovemetsäinen.

Vanhaa. Old buildings.

Heti tuli hyvä fiilis (kuten myös Adelaidessa), että täällä on hyvin säilyneet vanhat rakennukset 1800-luvulta. Kuuluisia paikkoja ovat merimuseo, ilmailumuseo sekä rautatiemuseo, 8-12 aud pääsylippu kuhunkin. Meillä ei nyt ollut intoa kierrellä museoita... Pikku huomiona, että Adelaidessa pääsee useisiin museoihin ilmaiseksi...
Lighthouse.
Majakan sisällä ylös menossa. Going up to lighthouse terrace.

Mentiin kuitenkin silmiin osuneelle majakalle, joka seisoo joen varressa punaista hehkuen. Koululaisryhmä oli majakan yläterassilla, odoteltiin ne alas. Kapuamisessa kapeeta pyöröportaikkoa meikäläisen pää meinasi ihan mennä pyörälle. Terassilta oli kiva katsella hetki.
Fish and ships.

Sitten huomattiin jokirannassa hieno vanha purkkari (tall ship), jonne voisi jopa miehistöksi kouluttautua... Jos ei olis mun merisairaustaipumusta, heh. Ihan tuli mieleen jostain kaukaa Kotkan meripäivät ja Tall Ship race, jossa pääsi 150-200 m laivoihin. Merenkulkuopisto on täällä tietysti myös. Siinäpä ne.

Semaphore

Semaphore beach.

Merileijona kelluu ja ottaa afaa. Sea lion floating (sunbathing).

Oli aika hurauttaa katsomaan Semaphoren rantakylä. Jettyraitti oli ihan jees, muttei mitään supersiistejä kahviloita tms. Ranta oli oikein hieno, valkoinen pehmee hiekka ja dyynejäkin jettyltä etelään. Siinä matalassa vedessä tallustellessa ihmeteltiin, mikä kolmiosainen musta siellä vähän matkaa rannasta on. Selvisi lähemmällä tarkastelulla, että se on joko iso hylje tai merileijona. Ihan uskomatonta seurata, miten se kellui ikuisuuden siinä meressä, eikä edes meitä noteerannut, kun lipui meidän suuntaan. Selällään makasi käsievät sivuilla pystyssä ja perä pystyssä pinnalla. Välillä se ikäänkuin pesi käsievillään vatsaa ja pyörähteli kehonsa ympäri. Hihiteltiin tuota näkyä ja otettiin videokuvaa. Päivän kohokohta.

Palais, beach bar.

Käytiin vielä siipiä syömässä Palais (Beach bar) rakennuksessa, jossa oli mukava ja edullinen terassi. Yläkerrassa näytti olevan oikein siisti ruokaravintola.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti