Portsean niemen kärjessä
Näkymä Portsean päästä Morningtonin niemimaan suuntaan. View from the tip of Portsea towards Mornington peninsula.
Tässä siis ollaan Melbournen seudulla ja tämä paikka on Mornington niemimaan kärjessä Port Phillipin lahden ja Bass Strait meren välissä.
Ajomatkalla katseltiin taas kauniita merimaisemia tyynessä aurinkosäässä. Onkin aiempina aamuina herätty nekut jäässä (10C nurkilla yölämmöt), joten lämpöset kelit tuli taas tarpeeseen. Portsean kylässä laiturin kohdilla suojatiellä tallusteli nippu sukeltajia pullot selässä märkäpuvuissa. Suosittu sukelluspaikka laiturin nurkilla ja vesi näyttikin aivan kirkkaalta.
Portsean kärjen valloitus alkoi vanhalta siirtolaisten vastaanottoalueelta, jossa myös armeijan kasarmi on ollut toiminnassa aina 1980-luvulle asti. Isäntämme on juurikin käynyt intin tuolla, ja kehuikin olleensa lähes lomaresortissa tuolla upeissa merenrantamaisemissa. Kertoili, mitä eri rakennuksissa on ollut ja näytti jopa oman 2 hengen inttihuoneensakin. Suomessahan tyypillisesti parikymmentäkin alokasta piereskelee samoissa tiloissa, joten moinen parihuone kuulosti aika luksukselta.
Mielenkiintoisin rakennus oli desinfiointiosasto, jossa on maahan tulleiden tavaroita desinfioitu painekammioissa formaldehydilla. Ihmisten piti peseytyä antiseptisella saippualla. Tämä tapahtui 1850-luvulta alkaen. Siihen aikaan ikäviä sairauksia olivat mm. tulirokko ja lavantauti.
1. maailmansodan aikaan sotilaat sairastuivat pitkillä merimatkoilla ja laivalla epidemiat levisivät , ja porukkaa piti pistää sairaalarakennuksiin eristyksiin. 2 m peltimuurin (teroitetut yläreunat) läpi portista pääsivät pari lekuria ja sairaanhoitajaa, jotta muut pysyivät karanteenissa.
Bussikyyti. Bus ride.
Sitten otettiin bussi (hop on, hop off, 4 valinnaista pysäkkiä) ihan Portsean kärkeen, jonne ei omalla autolla pääse. Aivan superupeet maisemat, suorastaan tupla-GreatOceanRoad eli molemmin puolin tietä merta ja puskia.
Seaviews.
Päätyyn pysähdyttiin ja katseltiin vastapuolen rannalle (länsipuolella Phillipin lahden suuta) eli Port Lonsdaleen ja Queenscliffiin, josta autolautat suihkivat Sorrentoon about tunnin välein. Eli GreatOceanRoadilta pääsisi tänne lautalla kulkematta Melbournen läpi. Anyway, hienot maisemat avautuivat päädystä. Käveltiin Point Nepeanin ympäri ja kurkittiin kaikkiin Fort Nepean-linnoituksen oviaukkoihin. Sisältä saattoi löytyä tykkiampumapaikkoja hienoin maisemin. Täältä ammuttiin Englannin kuningaskunnan ekat laukaukset ensimmäisessä maailman sodassa, kun saksalaiset koittivat tunkeutua lahdelle.
Sitten hienointa oli kävellä luolastoissa, jossa löytyi mm. asuttava bunkkeri ja tietysti ammusvarastoja. Tykin ruokaa siirrettiin ylempänä sijaitseviin tykkeihin. Välillä oli kuin labyrintissa, kun piti arvailla uloskäyntiä. Maisemat ulkona jatkuvasti aiheuttivat kuvaustarpeita. Vähän tuli Wilson Promontoryn maisemat mieleen. Kyllä kiroiltiin, kun unohdettiin eväslaukku autoon lämpenemään.
Paikkaa on kutsuttu Victorian Gibraltariksi. Alueella oli aidattuja alueita varoituskyltein, että räjähtämättömiä ammuksia saattaa olla maastossa, joten parempi pysyä alueilen ulkopuolella.
Pääministeri katosi mystisesti
Seuraavaksi ajettiin bussilla Harold Holtin muistopatsaalle. Ukko oli 1960-luvulla Australian pääministeri, joka 4 kaverinsa kanssa oli kalastelemassa. Päätti pulahtaa uimaan, mutta yhtäkkiä kaverit kadottivat hänet näkyvistä. Sen koommin ei pääministeriä nähty Australian suurimmista etsinnöistä huolimatta. Jopa salaliittoa epäiltiin ja kaikkea spekuloitiin. Alueella on todella kovat virtaukset, joten sikäli tuossa ei ole mitään ihmeellistä. Lahden puolella on lähes koskimaiset näkymät, kun vesi pakkautuu kapean vesisuun läpi avomeren puolelle ja takaisin.
Käveltiin Cheviot Hillin pysäkille, mutta todettiin, että hypätään seuraavaan bussiin, että päästään evästämään viimein. Ei jaksettu kavuta kiireellä ko. hillille tähystyspisteelle.
London bridge olisi myös ollut mielenkiintoinen paikka käydä avomeren puolella, mutta maybe next time...
Alueella voi nähdä kaikenlaisia luontokappaleita, joista yksi eksoottinen on musta wallabi. Ajettiin takaisin autolle Quarantine Stationille. Matkalla on Gunners Cottage, jonne olisi myös voinut auton jättää ja jossa on lyhyen ampumaradan vanhat jäänteet. Tuolla karantiiniasemalla näyttää toimivan joku krokettikerho. Mikäs tuolla pelaillessa merimaisemissa. Hienot oli rakennus- ja havupuunäkymätkin.
Päivän päätteeksi käytiin syömässä vanilla slicea ja juomassa cappucinot Sorrenton pääkadulla. Pienenä sivuhuomiona, etten ole koskaan nähnyt siistimpiä roskiksia kuin Portseassa.
Moonah Links Golf club alue
Paluumatkalla käytiin ihailemassa upeinta golfkenttäruohoa, mitä olen koskaan nähnyt. Kiinalaiset rakentavat aika isoa golf-kompleksia, jonka ympärillä on laajoja asuinalueita, Fingalin nurkilla. Driving rangella voi valita mille koereiälle koittaa tähdätä. Tuollainen lyöntiratakin on ihan uutta mulle. Isäntämme vähän miettii ostaako asuntoa ko. golfkentän laidalta. Ei huono paikka eläkepäiville.
Kommentit
Lähetä kommentti