Stressin makuinen startti paluumatkalle

Arabian tekstitys Nemolle lentokoneessa. Qatar airways, Finding Nemo with arabic subtitles.

Jos oli hirveän stressaavaa meidän lähtö maailmalle kaikkine muuttotouhuineen, niin taas sai maistella lähtöstressiä Balin kentälle matkalla. Tähän asti onkin kaikki siirtymiset maiden välillä sujuneet hyvin vailla ongelmia. Saatiin tutulta hotellin taksilta tingattua hyvä hinta kentälle Sanurista. Koko yön ja aamun oli satanut aika roheesti vettä. Kaverimmekin eilen illalla nähdessämme kertoivat, että makuuhuoneen katto vuotaa isommalla sateella. Jätettiin heille jotain tavaraa, kuten villasukkia, aurinkorasvoja, muutama vaatekappale, snorkkelit ja uimalasit. Niitä ei enää viitsinyt raahata eteenpäin, vaikka kilot olisi sallineet. Ei kyllä riemun kiljahduksia herätä Suomenkaan sääennusteet, toppiskelit luvassa, mutta toisaalta ei mitään väliä. Näkeehän sitä tutut ja sukulaiset, ja aurinkoa ja lämpöä on ollut aika riittävästi.

Kylläpä on niin hieno päivä, että oikein puukkoa haavassa... Too nice day, the last day in Sanur.

No, ooteltiin aamupalan jälkeen hotellin miestä tuomaan matkalaukut autolle. Saatiin kamat sullottua kahteen matkikseen ja kahteen reppuun sekä olkakäsilaukkuihin, reilu 60 kg sis. tuliaisetkin. Kaverilla kesti kauan saada laukut autolle. Päästyämme matkaan todettiin pian Sanurista Jalan Bypassille pääsyn jälkeen, että liikenne jumahti. Yleisesti ollaan aina päästy 20-30 minsassa kentälle, etenkin uuden tullitien kautta, mutta joku mätti nyt. Hirvee jono molemmilla kaistoilla ja liikuttiin 50-100m kerralla ja taas stop. Syynä kuulemma parin kilsan päässä olevat liikennevalot. Johdattelevasti kysyin, että tää on varmaan sit ihan normaali ruuhka. Kuski sanoi, että tää on ihan samaa kuin aina neljän viiden maissa. Siitä pystyi arvaamaan, että nyt on paha ruuhka.

Ukko vielä koko ajan tiiraili vasenta kaistaa, joka eteni paremmin, muttei vaihtanut sinne. Huomattiinkin, että meidän kaistan porukka välillä kääntyy, joka jumittaa lisää. Puolen tunnin jumituksen jälkeen päästiin kääntymään tullitielle. Meinasin jo huutaa jiihaata, mutta onneksi en, koska pian taas jumahti. Ukko pysyi taas oikealla, vaikka vasen kaista veti. Tajuttiin, että vasen haarautuu usealle tulliluukulle, joten eipä ihme. Alettiin jo hermostua, että voitko setä vaihtaa toiselle kaistalle. Jotain se murisi ja vaihtoi, onneksi, koska se veti paremmin. Jossain kohtaa se vaan päästi autoja eteemme, jolloin sanottiin, että ei meillä ole yhtään ylimääräistä aikaa hukattavaksi, voisitko pitää paremmin paikkasi. Vielä kun suurin osa autoja oli menossa hakemaan matkustajia kentältä tyhjillään, eikä viemään niitä. Lopulta lippuluukun jälkeen se painoi kaasua. Tuntui, että sillä on vain ykkös- ja kakkosvaihde käytössä moottorin ulinasta päätellen, tai sit se ei ihan osaa ajaa. Vielä hetki tullitien jälkeen ruuhkaa, mutta ehdittiin kentälle ajoissa, vaikka yli tunti paloi matkaan aikaa. Sit se yritti kusettaa väittämällä, ettei ole vaihtorahaa. Lopulta kaivoi kuvettaan, kun oltaisiin lähdetty vaihtamaan rahaa.

Viimeinkin kentällä. Finally at the airport!

Juoksenneltiin kärryjen kanssa check-iniin. Automaatti kyllä haki lentotiedot, mutta ruudulle tuli vain Cancel-nappu. Yritettiin selkä hikeä valuen koputella ruutua, mutta mitään ei tapahtunut. Eikun tiskille vaan. Onneksi oli lyhyt jono. Ei ehditty nauttimaan eväitä, heitettiin roskiin. Turvatarkastuksessa mun kassi narahti kiinni rikoksesta: dödöpullo. Kun ei saanut viedä toiselle puolen, että olisin vaihtanut vaatteet vessassa ja sumutellut pullosta, niin suihuttelin sitten siinä turvatarkastuksessa ukon eessä kainalot ja koko kropan sillä aerosolilla ja heitin sille sen pullon. 

Kivaa oli huomata toisella puolen, että lento on myöhässä, arrival time oli kentälle tuntia myöhemmin kuin piti olla lähtöaika. Sveitsiläisen naisen kaa juteltiin, onneksi oli Sinkussa vaihtoaikaa reilusti, hänelläkin. Nainen oli Winterhurin pikkupaikkakunnalta, kuten eräs sveitsiläinen tuttumme ja lisäksi tämä nainen oli töissä suomalaisessa firmassa. Ihme sattuma!
Singapore airport, the best!




Nordic Adventure, Suomi Finland!

Sinkussa jouduttiin rantautumaan maahan virallisesti, hakemaan matkatavarat ja tekemään Qatarille check-in. Mentiin kentän Cactus Gardenin ulkoterassille livemusaa kuuntelemaan ja hampparia syömään. Singaporen kenttä on kyllä niin toimiva! Sitten vielä löydettiin Nordic Adventure-näyttely. Just kun manailtiin, että eikö Suomi ole edustettuna ollenkaan, niin meilläpä olikin oma esittelyteltta. Kivaa katsella kuvia ja faktaa kotimaasta aasialaisturistien kanssa. Hyvä fiilis tuli. Yhtäkkii huomasin, että mun etuhammas on lohjennut, missä kohdin lie... Onneksi ei pahasti, josko hampilekuri olis vielä aloittamatta lomaa Suomessa (sain ajan myöhemmin juh. jälkeiselle viikolle).

Qatarin eka lento oli huippu, kiva valaistuskin. Qatar was super, but only the first flight, great lumination.

Qatarin lentokone oli tosi tuore ja hyvä, ja palvelu oli loistavaa sekä ruoka. Mutta Dohasta Hesaan kone oli vanhempi, surkeampi, kuumempi (hiki) ja palveluväkeä liian vähän. Juhan viihdenäyttö ei toiminut, kosketuspinta ylhäällä ja alhaalla rikki. Olisimme joutuneet istumaan erillään, jos Juha olisi halunnut toimivan näytön. Minä sitten etsin elokuvat ja Juha seurasi valintoja, koska sillä oli arabian kielinen näyttö, eikä kieltä saanut millään vaihdettua, eikä niistä valinnoista olisi erkkikään ottanut muuten selvää. Ramadanin takia kuulemma alkoholia eivät saaneet pitää esillä kärryissä, joten joutuivat sitten ramppaamaan takahuoneesta hakemassa jokaista alkoannosta. Olutkin piti kaataa kahteen mukiin, kun tölkkiä ei voinut jättää näkösälle. Näemmä säännöt koski vain Dohasta lähtevää lentoa, ei sitä ekaa. Dohan kenttä on muuten ihan käpykkä ja mm. hajuvedet sikakalliita (yli 80 e kpl). Olisin tarttenut.

Se on ny Grillikesä, sanoo Aamulehti.
BBQ summer is here, tells this paper.

Hesaan laskeuduttiin sateessa, lämppis nippanappa ylitti aamulla 10C. Taas bussimatkalla tuntui, että aika maaseutua täällä ja pelkkää vihreetä, ei asutusta näkynnä pal yhtään. Sekava olo vähillä unilla. Kaveri noukki Tampereen bussiasemalta. Mukavaa nähdä ja päästä ystävien luokse tuttuun taloon ekoiksi viikoiksi asustamaan. Vietettiin jussit ennakkoon ja jäätiin talovahdeiksi, kun kaveriperhe lähti lomaviikolle Baltiaan. Kylmä keli ei haitannut yhtään, kun pääsi saunaan ja ulos höyryämään siihen päälle. Hyvä fiilis!

Finland and sauna, the must combination. Pakollinen yhdistelmä.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Matkustelu, työtä vai lomaa?

Tunnelmia Suomesta

Suomen kesässä Zen-tilaa ootellessa