torstai 18. tammikuuta 2018

Balia kohti, Kanarian saaret sai jäädä

Vertailua Kanarian ja Balin välillä

Oli pitkään tarkoituksemme lähteä Kanarialle lämmittelemään muutamaksi kuukaudeksi, mutta mutta... Olimme katselleet muutamia sopivia alueita Gran Canarialta sekä Fuerteventuralta. Gran Canarialla esim. Telden kylä ja Vecindarion nurkat vaikuttivat kiinnostavilta. Aiemmin on lomailtu Ingles-Playa de Amadores-akselilla ja koluttu Las Palmas, Puerto Rico, Maspalomas ja Puerto de Mogan. Jotenkin Kanariasta on karu mielikuva, kun on lähinnä joulun tienoolla siellä lomaillut. Fuerteventuralla on kiva Corralejon kalastajakylä sekä dyynistöt wind surf-rantoineen. Teneriffalla emme ole käyneet, mutta Lanzarotella kyllä joku kevät hyvin sateiseen ja viileään saumaan. Hieno saari sekin, paljon nähtävää tuliperäisissä maastoissa, ja Cesar Manriquen (hieno täkäläinen maalari) taulukin on vielä muistona sieltä.


Telde, Gran Canaria, kuva netistä.




















Kanarialla on asuntojen vuokrataso noussut taas viime vuosina edellisen kuplan pienenemisen jälkeen. Hottisalueiden ulkopuolella voi kuitenkin saada lyhytaikaisia yhden makkarin asuntoja jollain n. 700-800€ kk-vuokralla (paikan päältä onnaa parhaiten). Facessa löytyy mm. Kanariansaarten asunnot-ryhmä, jossa voi bongailla vuokra-asuntoja sekä lyhyeen että pitkään lomailuun. Pyyntihinnat siellä ovat lyhytaikaiseen asumiseen jopa yli tonnin kuussa aika vaatimattomistakin bungaloweista, joten vähän ylihintaisia...muita kansainvälisiä (mm. Remix, Interhome,...) ja espanjankielisiä (mm. Fotocasa, Pisos, Lascasascanarias)  asuntosivustojakin on, joissa löytyy enempi vaihtoehtoja. 6-12 kk sopparit onkin sitten paljon edullisempia.

Vaellusta Kanarialla (kuva netistä). Trekking on Gran Canaria (pict from net).

















Sitten mietittiin vaihtoehtona Aasiaa ja esim. Balia, jossa voi reissailla vähemmillä matkatavaroilla, kun ei tarvita niinkään pitkiä vaatteita ja useita kenkiä. Muutenkin hintataso sallii useampia vaihtoehtoja kuin Kanarialla. Bali kuin Kanariakin on vähän "booring" eli tuttu ja turvallinen, mutta kun ei ole niin uusien maiden näkemisen nälkä, vaan lämpöisen ja mukavan ympäristön haku. Sekä Balilla että Lombokilla porukat huutelee, että turistit ovat kaikonneet, tulivuoren Gunung Agung epävarmuus lie syynä. Kaverimme Balilta kertoivat, että kiinalaisetkin olivat pistäneet lomamatkat boikottiin (se on iso bisnes), kunnes Indonesian pressa Joko Widodo kävi medioissa vakuuttelemassa, että Bali on turvallinen matkakohde. Hinnat ovat halvat nyt monissa majoituksissa. Nyt sit pahasti kiinalaisputki aukesi taas, kun niiden uusi vuosi (16.2.) lähestyy... pitää huomioida tuo sesonki...

Balilla, taustalla Gunung Agung-tulivuori.
On Bali,  on the background volcano Agung.





















Tehtiin sitten insinöörimäistä vertailua kahden vaihtoehdon välillä, ja molemmissa on hyvät puolensa, mm. Kanarian etuna ulkourheilu, koska ei ole liian kuumaa ja trekkausmaastoja riittää kuin myös korkeuseroja. Kanarialle oli reilusti halvemmat lennot (Norwegian), mutta ihan hyvät lennot löytyi Balille Dohan kautta Qatarilla. Ja kotikeittiö on paremmin tarjolla Kanarialla. Kaupan ruokavalikoimat suosii meidän länsimaisia makuhermoja. Viinit on edukkaita ja hyviä. Balilla vastaavat on meille turreille hinnoiteltu ja hyvin rajoitettu valikoima. Muuten, tuli samalla huomattua, että Norwegianilla pääsee nyt Hesasta Lontoon kautta Singaporeen parilla sataa suunta, not bad!



Perussafkaa ala Little Thai. Basic food ala Little Thai.

Toisaalta Balilla ei tartte tehdä kotitöitä ja hintataso sallii terveesti ulkona syömisen. Takuuvarma lämpö on tropiikissa. Sadekausi vähän miinusta, lähinnä hyttysten takia, kun Denguen vaaraa Balilla. Tulivuori Agung tuskin ihan Krakataun (1880-luvulla tapahtunut megapurkaus) tulivuoren lailla räjähtää, joten en laske sitä kovinkaan riskiksi. Balilla ja Aasiassa on ehkä helpompi tutustua ihmisiin ja viettää sosiaalista elämää, kun taas Kanarialla tuntuu enempi majailevan eläkeläisporukkaa... ja paikalliset ei kovin helposti lähesty...

Sitten vielä mentiin kirjastoon ja koottiin matkaoppaat molemmista kohteista ja jaettiin meidän kahden kesken, ja sovittiin, että molemmilla on lyhyen valmistelun jälkeen aikaa 10 min myydä oma kohteensa toiselle, vakuuttaa paikan erinomaisuudesta. Niin siinä sitten kävi, että Bali/Aasia veti pidemmän korren tällä kertaa.

Tekisi mieli myös poiketa Koh Samuilla, kun tuttuni Thaimaanrannan maalari (blog) Heidi perheineen asuu siellä ja näkemäni kuvat saarelta ja Koh Phanganilta vetää hurjasti puoleensa. Balille on sattumoisin suuntaamassa myös tuo Heidi ja meidän Tampereen vuokraemäntäkin samaan aikaan, joten hyvää saumaa tapailla tuttuja Balilla jo asuvien lisäksi. Nää on selviä merkkejä, että tilaisuudesta pitää ottaa vaari!

Balille siis...

No, lähdettiin siis Balille torstai-iltana Qatarin kyydissä Dohan kautta. Lennot meni ihan rattoisasti, vaikka toisella lennolla manailin vanhan lentokoneen istuimeni näyttöruutua, kun se ei reagoinut mun sormeen millään tökkimisellä. Lentoemo kävi buuttaamassa pariin kertaan systeemit, ja ilmoitti meille jo pari istuinpaikkaa, jossa olisi tilaa katsella vaihtoehtoruutua. Sitten useamman tunnin nukkumisen (päätin lepäillä, kun ei jaksanut vaihtaa paikkaakaan) jälkeen Juha tajusi katsoa käsinojan sisälle, josta löytyi toimiva vanhan mallinen johdollinen kaukokapula. Siinä hurahti puolet Denpasarin lennosta rattoisasti elokuvia katsellessa. Varsinkin Going in Style oli hauska leffa. Kertoi vanhuskavereista (3 miestä), jotka päättivät rankaista heitä huijanneita pankkeja tekemällä pankkiryöstön. Matkalla Dohaan juttelimme vieruskaverin kanssa, joka oli Nepaliin menossa Annapurnan vaellukselle. Iso respekti kaverille, joka yöpyy jopa -15C:ssa vuoristossa vailla lämmitystä. Denpasarissa kentällä otettiin kuski Sanuriin tuttuun hotelliin Bumi Ayu Bungalows (paritalon puolikas eli tilava std huone kylppärillä). Kuiva oli keli, joitain lätäköitä havattiin kaduilla.



Uitettu koira. Wet wet wet.

Yöllä ei saanut nukuttua, kun tuli koneessa nukuttua. Aamulla Esteri alkoi anniskella vesiään. Saatiin aamupalalla viesti Tampereen vuokraemännältä, että ovat kumppaninsa kanssa majatalossa, joka sattumoisin on sadan metrin päässä meistä. Uskomatonta! Käveltiin heille Keke Homestayhin (siisti paikka), ja lähdettiin vaihtamaan rahaa Danau Tamblingan kadun KCircle-kauppaan ja päädyttiin kahville Rumah Rudin yläkertaan. Höpötellessä menikin pari tuntia rattoisasti kuunnellessa heidän retkitarinoitaan Borneolta, Sulawesiltä ja Filippiineiltä. Täällä Balilla ollaan kolme viikkoa yhtäaikaa. Annettiinkin heille vinkkejä mm. Ubudiin. Matka jatkui vielä yhdessä Lilla Pantaihin, jossa nautittiin hyvät ruoat ja happy hour-viinit (nykyisin kahden lasin sijaan tarjoillaan tupla-annos yhteen lasiin). Siitä vielä hurautettiin pirssillä Casablancaan soul- ja funk-livemeininkiin. Hieman vaisua... turisteja näkyi jonkin verran, muttei mitenkään kovin täyttä näin viikonloppuna, kuten normaalisti täällä on nähty. 


Suomalaisten kokoontumisajot. Many Finns meeting on Sanur back street.

Ilta ei päättynyt vielä Casablancan sulkeutumiseen, vaan käytiin näyttämässä hotellialuettamme, ja päätettiin vielä poiketa parin sadan metrin päähän kioskille vettä hakemaan. Ja vähän kävi mielessä, olisiko täällä asuvat kaverimme tuolla kantapaikassaan kioskilla viikonlopun vietossa. Uskomatonta kyllä, että ystävämme (mies) oli paikalla kaverinsa kanssa, vaikka vaimonsa oli jo ehtinyt lähteä kotiin. Oltiin jo puolen yön korvilla. Pullomeri pöydällä kertoi tuon porukan rattoisasta illan vietosta. Me otettiin myös vielä muutama tähtijuoma (Bintsu) ja pojat naukkailivat arakkia (paikallispontikkaa, yaks). Joskus kahden maissa päättyi aamupalan jälkeinen pieni päiväretkemme, niin ihanaa kun tuommoinen extemporee-retki voikin olla. Olen kiitollinen! Katsotaan, mitä seuraava päivä tuo tullessaan. Esteri rauhoittui eilen iltapäivällä, mutta nyt kolmisen tuntia taas putkeen on hanat ollut auki. Nyt juuri olen havaitsevinani pientä kirkastumista. Vallan mainiot nämä pilviset kelit ulkoiluun, kun vaan muistaa levitellä Suomesta roudattua aukkarasvaa iholle...let's see, miten homma etenee. Hotellimme tuntuu aika tyhjältä...

Sadekauden normipäivä



Esteri tuli ripottelemaan yön mittaan muutaman kerran. Juha pääsi aamu-uinnille altaaseen, kun keli kirkastui. Tukevan aamupalan jälkeen päätettiin viettää hetki altaan laidalla, kun keli oli sopivan pilvinen. Aateltiin heittää 30-kertoimen rasvaa pintaan. Välillä kun alkoi kunnolla porottaa, piti pulahtaa altaaseen. Eilen illalla sateli niin kivasti, että altaan ohi kävellessä ei tiennyt, mistä allas alkaa ja loppuu, ja nyt se kosteus oli kuin kaukainen uni. Vähän aikaa jaksoi kieriskellä tuolissaan, mutta sitten lähdettiin suihkun kautta kävelemään Sindun rannalle parturi mielessä. Juhan risuparta kaipasi luottoparturin leikkuuterää. 


Kuviokelluntaa. Floating on the pool.

Kilppari lähteessä hotskalla. Turtle on the fountain.



Vihreää puutarhaa. Green and lush gardens.

Matkalla totesin, että taivaanranta näytti sateiselta, oliko siis vikatikki unohtaa varjot ja sadetakit hotskalle?! Parturi ei ollut auki, harmin paikka! Rannalle kun päästiin, heti oli myyjätädit kimpussa. Näin hiljaiseen aikaan sua revitään kilpaa kuin hyeenat haaskaa. No, ehkä tuo nyt on hiukka harmittomampaa. Vois kokeilla, miten kovaa pitää kävellä, ettei ne pysy perässä. Täti kun kyseli, oletteko ekaa kertaa Balilla, niin vastailtiin ristiin. Montako lasta teillä on? Ja taas sanottiin eri luvut... hahhah! Tarttis keksiä joku sopiva peitetarina. Ja aina esittää, että on jostain halvasta maasta tullut...



Saavista kaataa ja viisi ukkosrintamaa putkeen.
Lots of water coming and five serial thunderstorms.




























Eipä kauaa oltu rantsulla, kun käytiin vielä tsekkaamassa, onko parturi palannut lounaalta. Ei ollut. Jalan Sindu Beach kulman Sporttibaariin mentiin katsomaan Djokovic vs. Chung Australian Open tennispeliä. Oli piiitkä matsi, pari pikku Bali Hai-olutta kului per nenä. Sitten alkoi tulla vettä kuin aisaa siinä seiskan kasin maissa, ja ukkonen alkoi jytistä ja välkkyä. Telkustakin katkesi signaali jossain kohtaa. Jouduttiin odottamaan jonkin aikaa, ennenkuin uskaltauduttiin sateeseen. Sliparit lammikoissa käveltiin puolijuoksua sivukivetyksellä ja turhaan toivottiin, että myyntikatoksista olisi meille suojaa... Stopattiin Little Bird-ravintolaan nappaamaan nasia ja mietä (riisii ja nuudelii). Taas kaatoi vettä ja uutta ukkosrintamaa pukkasi. Kaksi rottaakin bongasin, toinen ravintolan ylähyllyllä seinällä kärkkymässä ylös asennetun alttarin antimia ja toinen kipitteli ravintolan ulkopuolella. Taksit pysähtyivät kohdille ja katsoivat, tarvitsisiko joku asiakas kyytiä...


Kuva ystäväni videopätkästä heidän kotinurkillaan Sanurissa.
Pict from my friends video near their house on Sanur.




























Ja taas me kohta rämmittiin sateessa, mun nahkalaukku paidan alla suojassa. Coco expressiltä ostettiin vettä ja saatiin muovikassi, jonne laukun sai kunnolla suojaan. Sitten rättimärkänä hotellia kohti. Paikoin oli isot lammikot tiellä, että piti vain sandaalit upoksissa loikkia. Hotskalla laitettiin kamat kuivumaan ja ilmari päälle. Todettiin samalla, että pieniä punotuksia oli kehossa bikinirajojen kohdilla, Juhalla käsivarsissa ja molemmilla ranteissa. Vahva aurinko ja huolimaton rasvaus! Semmottista... 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Amazing Race Kreikkaan

Naxos Chora city. Eipä sitä arvannutkaan, millainen Amazing Race Kreikkaan ja Naxoksen saarelle tuleekaan, kun Kuala Lumpurista lähdettiin....