Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on maaliskuu, 2018.

Saarielämää

Kuva
Nippu banaanipuita kävelyreitin varrella. Banana trees along the walking track to Long Beach from Coral Bay. Perhentian island soup, soppaa kumikalmarein (squid) ja kingfish-kalalla. Tässä on nyt yli kolme viikkoa lojuttu Pulau Perhentian Kecilillä eli sillä pienemmällä näistä kahdesta saaresta (Besar on isompi). Ja tarkemmin ottaen Coral Bayn rannalla. Mietimme välillä, olemmeko täysin tylsiä ihmisiä , kun toiset (pitkän reissunkin tekijät) ramppaa kaikilla snorklaus- ja sukellusreissuilla ja patikoi jokaisen polun tällä saarella ja ajelee vesitaksilla sinne ja tänne. Ja kun ne on muutaman päivän olleet täällä, niin ne suunnittelee reissua Taman Negaran kansallispuistoon, Cameron Highlandseille ja ties minne.  Itse miettii, ettei oikein innosta kököttää veneessä tai kellua vedessä kuumassa paahteessa 4-7,5 h, etenkin kun näkee noiden reissulaisten palovammoja. Kyllä sitä välillä tulee käveltyä, mutta enimmäkseen aika kuluu loikoillessa, maisemista nauttiessa, lukemise

Aktiviteetit Perhentian saarilla

Kuva
Relaa, älä tee mitään.  Do nothing, relax. Mira beach. Äkkiseltään tulee mieleen, että tällaisilla ”tuppusaarilla” ei ole paljonkaan muuta tekemistä kuin vedessä kelluminen, seurustelu ja ravinnon nauttiminen. Kuitenkin tarkemmin ajatellen täällä voi olla hyvinkin aktiivinen, eipä täällä varmaan muuten saksalaisiakaan kävisi näin paljoa kuin nyt käy. Itsekin välillä on pakko aktivoitua, ettei vatsakumpu pääse paisumaan liikaa, kuumuudesta huolimatta. Vaeltelu Perhentian Kecilillä Vaellusreitti Coral Bay-Fisherman village (trekking route). Perhentian Kecilillä on useampia polkuja tai laatoitettuja kulkuväyliä, jos mielii vaeltaa viidakossa tai kukkuloilla. Meistä mukavin reitti on laatoitettu polku , joka lähtee Butterfly-mökeiltämme rantaa pitkin kohti Mira Beachiä ja Petani Beachin (etelän) kautta paikalliskylään (Fishermans village) . Vaikka polku onkin viidakkopuiden varjossa koko matkan, niin silti hiki virtaa vuolaasti kosteudesta ja kuumuudesta johtuen. Ihan bikineissäkä

Perhentian saarille kolmatta kertaa

Kuva
Coral Bay beach. Tänne Aasian reissuun lähtiessä ajaltetiin, että ei me varmaankaan minnekään semmoisille saarille mennä, missä ei ole autotietä, että rinkan kanssa pitäisi vaeltaa rantoja pitkin majoitusta etsimässä. Otetaan mieluummin lentolaukut kuin rinkat. Niinpä! Löydettiinpä kuitenkin itsemme manaamasta lentolaukkuja rantahiekalla kävellessä tai korkeissa portaissa majoituspaikoissa. Suomalaisille tutuillemme mainostettiin, että Perhentian saaret ovat upeat ja edulliset sukelteluun , ja näytettiin kuvia kolmen vuoden takaa huhtikuusta. Mehän olemme kaksi kertaa aiemmin olleet täällä parin viikon normilomalla huhtikuussa. Se on hyvää aikaa, kun sadekausi on kokonaan loppunut ja kesän ruuhkat eivät ole vielä alkaneet. Itse asiassa sadekausi täällä tarkoittaa sadetta ja monsuunituulia, jotka tekevät tuhoaan etupäässä Long Beachin puolella eli idän rannoilla . Sadekauden ydin on lokakuun lopulta helmikuun alkuun , jolloin lähes koko saari on kiinni turisteilta ja veneet eivät kulj