perjantai 27. huhtikuuta 2018

Malesian saarilemmikit

Viherlisko portailla. 
Green lizzard on the stairs.

Täällä mökillä on vaikea (kuten Suomessakin mökillä) olla törmäämättä kaikenlaisiin eläimiin. Suurinta osaa on hauskaa seurailla pitkin päivää, mutta osa saa kyllä kenkää harjalla samantien, kun mökkiimme eksyy. Tämmöisiä ulosheitettäviä ovat torakat, muurahaiset ja hämyt. Ja kerran jäi lepakkokin loukkuun mökkiimme, kun mentiin nukkumaan ja lyötiin ikkunat ja ovi kiinni. Yöllä havahduttiin ylimääräiseen lentäjään vessareissulla ja avattiin ovi, jotta se pääsi ulos. Kas tässä eläinten kirjoa:

Hämähäkit

Hyppyhämikset, jotka muistuttavat etujalkoineen skorpionia, olivat eksyneet toisen laatikostomme nurkalle. Yleensä ne karttelevat toisiaan, mutta ilmeisesti nyt on niiden parittelukausi. Saivat mennä ulos kuhertelemaan. Hyppäsivät niin isolla loikalla jonnekin lattialautojen väliin, ettei ehtiny harjalla edes huitaista. Ovat vaarattomia ihmiselle. Sikäli pitäisi antaakin hämyjen paritella, kun naaras saattaa hotkaista uroksen jälkiruoaksi, jääpä vähemmän hätisteltävää.

Talohämy. House spider.

Isompi talohämis säpsäytti vaatenurkkauksessa. Otin kuvan ja Juha antoi lähtöpassit. Onneksi harmiton tyyppi.

Torakat

Näitä on kaksi vain tavattu viikkojen aikana. Toinen melkein jäi kekon hampaisiin. Piti nuijia itse, kun kekko puraisi hutiin. Toinen torre vietiin mukissa pihalle. Näitä jos nuijii, niin väitetään, että ne erittää ainetta, joka houkuttelee lajitoverit hätiin.

Geckot

Päikkärit vessan oven takana.
Geckos sleeping behind the bathroom door.

Hävettää myöntää, että jaan tyynyni geckojen kanssa. Tyyny on hyttysverkon sisäpuolella sängyn päätynäni pystyssä seinää vasten, en käytä nukkumiseen. Geckot viihtyvät päivällä tyynyn ja seinän välissä, varsin makoisa nukkumapaikka niille vissiin. Eräs päivä yksi tokay-geckomme säikäytti meitsin perusteellisesti, kun se oli piiloutunut mun roikkuvien vaatteiden alle, ja ponkaisi seinää ylös, kun tuli ottamaan vaatteita.

Ei kiitos sittenkään, liian iso ötökkä!
No thanks, too big bug for me.

Isäntägeckomme koisii aina vessan oven ja seinän välissä piilossa. Muut isommat geckot liittyvät joskus seuraan. Pienin tokay-geckomme oli piilossa mun seinällä roikkuvan kylpylaukun takana. Pitää olla muuten laukut kiinni, ettei ylimääräisiä lemmikkejä pääse reissuun mukaan. Joskus geckot saattavat huudella paritteluhuutoja ("geckoo-gekkoo-koo"). Todistettavasti parittelua on tapahtunut seinällämme pariinkin otteeseen. Muutamana aamuna on herätty lattia- ja seinäralliin, kun 4 geckoa on jahdannut toisiaan. Liekö reviirin puolustusta vai paritusjahtia vai molempia. Välillä ne putoavat seinältä ja kuuluu kops, jonka jälkeen ne juoksevat lattialla. Meinasin yks ilta astua pikku geckon päälle partsilla.

Perhoset

Perhonen, asummehan Perhosmökeissä.
Butterflies as we stay in Butterfly Chalet.

Perhosia on eniten, joka puolella eri kokoisia. Isot pikkulinnun kokoiset mustakeltaiset tai mustavalkoiset liihottavat niin nopeasti, ettei kuvia ehdi ottamaan. Nää pienemmät keskittyvät kiertämään lähikukat hitaammin. Viime aikoina kymmenien pikkuperhosten parvet ovat leijuneet betonikäytävillämme. Ne ilmestyivät ihan päivässä tyhjästä.

Isompia pöriläisiä on muutamaa lajia, enimmäkseen pölyttelevät, harvoin edes lähestyvät ihmistä. Paarmoja tai ampiaisia/mehiläisiä ei olla nähty. Sudenkorennot tulevat laumoina mökeille pörräämään sateen jälkeen. Eivät koskaan tule sisälle tai edes terassille, jännä juttu. Englanniksi Dragonfly (naapurin enkkutyttö opetti).

Oravat

Niitä riittää, juoksevat katoilla, terasseilla, sähkölangoilla ja puissa. Uskomattoman pitkiä hyppyjä mm. katolta puuhun hännän avulla tasapainottaen. Roskapussiin tulee reikiä, jos pussi jää ulos (pidetään sankko päällä). Naapureiden parvekkeilla orava pörrää kuin robotti-imuri haeskellen purtavaa. Ja huomattiin yksi aamu, että sandaaliemme remmeistä oli purtu paloja. Onneksi ei oltu purtu kokonaan hajalle. Pidetty sittemmin sisällä sandaalit.

Olen varma, että oravat nauravat, siltä se kuulostaa ainakin välillä. Joskus ne tappelevat ja jahtaavat toisiaan ympäri puuta ja hyppivät puusta pusikkoon peräkanaa.

Hiiret

Hiiriä liikkuu joskus pimeässä lähipihoilla. Jotkut eivät vie ruoanjätteitään roskapussien keruupaikoille, vaan jättävät mökkien eteen pusseissa, niin hiiret kiertelevät etsimässä syötävää. Pari kertaa on meinannut polulla tallata pikkuhiiren päälle. 

Sauvasirkat

Sauvasirkka (pienempi).
Stick cricket (no so big).

Nää on niin lystikkäitä otuksia. Koko vaihtelee 10-30 cm välillä. Muistuttavat oljen kortta tai tikkua vartaloltaan. Niiden tappisilmät (tikun päässä) seuraavat hyvin tarkkaan, jos lähestyy kameran kanssa. Sympaattisen näköisiä, kuin ET (avaruusolio 80-luvun elokuvasta). Piti kerran geckoa torua, kun meni nappaamaan palan yhdestä sirkasta juuri, kun kuvasimme sitä. Kerran seinälle lensi n. 30 cm sirkka, jota tuijotettiin ihan ihmeissään, miten noin iso tikku voi lentää.

Muut sirkat

Vihersirkka. Green grasshopper.

Vihreitä isoja hepokatteja ja erilaisia heinäsirkkoja on paljon. Noi hepokatit on hurjia, kun ne on niin isoja (n. 5-8 cm). Välillä geckot saalistavat noita, ja tuntuu, että vähän liian iso ateria purtavaksi. Ne on muuten erehtyneet hyökkäämään isompien kuoriaisten kimppuun ja sitten perääntyneet. Olisko geckoilla heikko näkö (aistivatko vain liikettä)?

Lepakot

Lepakko kuvattuna terassikattoa vasten.
Bat flying on the terrace above hammock.

Nämä lentelevät harmittomasti, mutta välillä saa varoa, kun ne lentävät ikkunasta sisään ja toisesta ulos ja kaartelevat monta kierrosta terassilla tai sisällä. Isoimmat fox-lepakot (pää muistuttaa kettua) onneksi liitelevät vain ulkona. Yksi normilepakko tosiaan jäi loukkuun sisälle kerran yöksi. Saa olla tarkkana iltaisin, kun sulkee ilkkunoita.

Pari kertaa on lepakko käynyt sentin päässä naamasta pyörähtämässä. On ne tarkkoja suunnistamaan.

Viherliskot

Toinen lisko. Another lizzard.

Nää on ketteriä upeita veikkoja, joilla on isot takajalat ja takajalan varpaat, ja jotka vaihtavat väriä ympäristön mukaan. Näitä on nähty puissa kiipeilemässä sekä maassa. Hienoa seurata. Nekin seuraavat meitä katseellaan, jos olemme lähistöllä. Pirskatin pitkä häntä (N kertaa kroppa). Loikkivat hauskasti maassa.

Monitoriliskot

Aamupalanäkymä.
Monitor lizzard on Ewans yard.

Näitä näkyy lähinnä päätalolla jätteitä syömässä (kuljetusta oottavat roskat). Välillä liikuvat mökkiväleissäkin. Lähinnä vain metrin mittaisia pieniä. Muuten saarella on lähes 3 m mittaisiakin liskoja, eniten Amelia-ravintolan takana. Rantojen ympärysmetsissäkin voi törmätä. Köntystelevät eteenpäin kuin krokotiilit. Myös aamupalalla Ewansissa seurataan syönnin lomassa edustalla pyöriviä isoja ja pienempiä liskoja.

Käärmeet

Puukäärme Tiomanilta (kuva kaveriltamme).

Pronssiselkäkäärmeen pää vas. alalaidassa.
Bronzeback snake, head on low left.

Eräs työntekijä saarella sanoi, että täällä on tavattu iso python. Yleinen käärme taitaa olla bronzeback snake eli pronssiselkäkäärme. Näimme sellaisen peukalon paksuisen metrisen ja harmittoman käärmeen Ewansin pihalla. Naapurimme oli törmännyt isompaan versioon kylävaelluksellaan, sammakkoa syömässä. Vihreitä puukäärmeitäkin täällä kuulemma löytyy. Kaverimme törmäsivät sellaiseen tuolla etelämpänä Tioman-saarella. Ystävämme oli juuri hetkeä ennen sanonut, että toivottavasti törmätään mieluummin puukäärmeeseenkuin kobraan. Huikeen näköinen soluttautuja. Piti silmiä hieroa, onko tuo todella käärme, eikä kasvi.

Kotkat ja muut linnut

Pari kotkaa asuu tuossa jossain yläpuolella viidakossa puun latvassa korkealla. Seuraillaan päivisin, kun ne liitelee ja saalistaa tuossa meren yllä. Upeita ja isoja mustavalkoisia otuksia.

Kolibrin näköisiä minilintuja pörrää joskus kukissa mettä imemässä.

Pääskyjä asuu jetty-laitureiden kattorakenteissa eniten.

Lempilintumme tai hauskin lintu on magpie (varmaan täällä samanniminen kuin Australiassa, joskin hieman eri lajike), eli jonkun sortin harakka. Äänivalikoima on uskomaton, eli voi kuulostaa puutarhasaksilta tai vihellellä ja matkia ihmisen vihellystä. Toisinaan onkin käyty hauskoja vuoropuheluita noiden kanssa metsässä kävellessä tai mökillä. Toisinaan itse yritän matkia sitä, jonka jälkeen sävelvärssy tuntuu menevän aina vaan monimutkaisemmaksi, kuin se haastaisi minut.

Muurahaiset

Täällä on kaiken kokoista ja väristä murkkua pihoilla ja joskus sisälläkin. Mitään ruokaa ei voi sisällä säilyttää (avattuna), kun murkut löytää tiensä paketteihin, minimurkut jopa uudelleen suljettuun Pringles-purkkiin. Naapurimme mietti, mikä eläin syö siltä mangot yöllä. Liekö hiiriä sisällä?

Kissat

Kisu tarvii hoivaa. 
Kitty needs you.

Jonkun verran on kulkukissoja ja jonkun omia. Jotkut hoivaavat kisua viikon ja lähtevät pois, ja kisut jäävät mouruamaan mökin eteen. Näin meidän mökeillä kävi, onneksi toi alempi kisu päätti lopulta luovuttaa, eikä ole näkynyt sen koommin. Ei ole kiva yöllä tai aamulla herätä sen mouruamiseen, joka kuulostaa kiukuttelevalta pikkulapselta. Koiriahan tällä saarella on nähty vain yksi, sekin ulkomaalaisen omistama, koskapa muslimiuskonto pitää koiria likaisina.

Anna ruokaa! Give me food!

Tämmöistä menoa täällä luonnon keskellä on. Nyt huomenna tulee jo yhdeksän viikkoa täyteen saarella. Välillä tuntuu, että tänne on kotiutunut, ja aiemmat valituksen aiheet pienentyneet suhteessa muuhun olemiseen. 

Vielä loppuun matonen rannalta, jota ei parane hipelöidä, koska usein sata-ja tuhatjalkaiset Aasiassa ovat myrkyllisiä. Tästä en tiedä, mikä toukka on kyseessä, mutta hauskannäköinen.

Toukka rannalla. This worm was on the beach, avoid touching all worms!

keskiviikko 4. huhtikuuta 2018

Hengenvaaralliset Rip Current ja Freak Wave

Tässä nyt pieni tutkijaluonne nostelee päätään, kun näihin asioihin on törmännyt matkoilla ihan käytännössä. Merivirtaukset ja niistä juontuvat aallot voivat tehdä tepposia sekä uimareille, sukeltajille tai vedessä liikkuville aluksille. Ehkä on hyvä tiedostaa, mistä nämäkin vaarat juontavat juurensa.

RIP virtaus

Rip Current vie uimarin pois rannasta.
Rip Current takes the swimmer out of the beach.

Australiassa ollessa meille tuli uimarannoilla hyvin tutuksi Rip Current-käsite, koska siellä on niin paljon rantoja ja uimareita ja surffareita. Kirjoitin aiheesta silloin postauksen:
http://slowdowntodownunder.blogspot.my/2016/10/surf-ja-surf-club-kulttuureista.html
Nyt on palattava astialle. Kuvat ovat enimmäkseen netistä.

Sekä Balilla (eritoten Nusa Lembongan/Ceningan) ja täällä Perhentialla olemme seuranneet, miten turisteja on hengenvaarassa, kun mennään uimaan väärään paikkaan, jossa virtaus vie uimarit rannasta avomerelle päin. Täällä Perhentialla ei mitenkään turisteja varoitella aiheesta (ei kylttejä tai tiedotteita), eikä mitään liputuksia harrasteta rannoilla, saati hengenpelastustoimintaa. Olisi edes pelastusrengas rannalla... RIP Virtaus syntyy usein kahden hiekkasärkän väliin, jossa keskiosa saattaa houkuttaa uimareita syvyytensä ja pienten altojen vuoksi. Vuorovesi vaikuttaa myös virtauksen voimakkuuteen. Todellakin se kohta rantaa, jossa on vähiten vaahtopäisiä aaltoja, on se petollisin. Kapeimmassa kohtaa RIP virtausväylää on ulosvirtaus voimakkaimmillaan. Hetkessä ja huomaamatta uimari ajautuu kauas rannasta. Ei pitäisi räpiköidä virtausta vastaan, vaan uida rannan suuntaisesti sivulle ja ulos virtauksesta. Long Beachillä on juuri tällainen vaarallinen hiekkasärkkäasetelma keskellä rantaa.

Aasialainen tyttö melkein hukkui

Elvytys käynnissä tuolla rannalla. 
First aid on the beach for a girl who almost drowned.

Olimme tänään pöyristyneitä Long Beachillä kävellessä, kun näimme omin silmin pari tyttöä pelastettavan rantaan. Ilmeisesti toinen oli ollut tulossa sukeltamasta rantaa kohti ja saanut krampin jalkaansa, ja toinen tyttö raahattiin puolitajuttomana rantaan uimasta. Kramppityttö selviytyi hetken levolla rannassa. Uimarityttö lyhistyi kokonaan lähellä rantaa, jolloin taluttajat ottivat tytön kantaakseen. Joku urhea länkkärimies pelasti tämän aasialaisen tytön hukkumasta pelastusrenkaan avulla (mistä lie renkaan löytänyt). Mies yski itsekin rannalla saatuaan vettä henkeen. Tytön keuhkoissa oli vettä ja hänet kannettiin rantahiekalle ja pistettiin kyljelleen yskimään vettä pois. Hän oli aika lailla tolkku pois. Länkkärinaiset pitivät huivia aurinkosuojana tytön päällä. Paikallisia oli runsain joukoin paikalla (myös ilmeisiä sukellusohjaajia), mutta vain länkkärit auttoivat makaavaa tyttöä, muut katsoivat ja jopa nauroivat, ja pojat leikkisästi potkivat takaviistossa toisiaan. Kohta pari länkkäriä juoksi hakemaan jotain punaista salkkua läheisestä sukelluskeskuksesta. Seurasimme sen verran etäältä, ettemme olleet varmoja, onko kyseessä sydämen käynnistin. Täällä ei ole lekureita kuin kylässä. Salkkua ei ilmeisesti kuitenkaan käytetty. Jonkin ajan kuluttua tyttö alkoi elpyä ja nousi hissukseen ylös ja porukka hajaantui... tilanne oli ohi. Vastaava tapaus koettiin Ausseissa, että pari aasialaista tyttöä pelastettiin vesilelujen kanssa hätään joutuneena Surfers Paradisen rannalla.

Hollantilaistytöt merihädässä

Pian katsottiin samaan virtauksen suuntaan rannalta merelle, jossa oli kolme nuorta tyttöä uimassa aalloissa ja lähellä pari poikaa vartalolaudoilla. Katsoimme heti, että tuosta ei hyvää seuraa, ja pian yksi tytöistä huitoi ja huusi apua (huuto ei kuulunut rannalle, hän kertoi jälkikäteen). Tytöt joutuivat virran vietäviksi ja turhaan yrittivät uida vastaan. Ei auttanut viittoilla, että uikaa sivusuuntaan. Pojat lähtivät apuun lautojen kanssa ja muutama rantaan tullut sukeltaja syöksyi sukellusvarusteineen aaltoihin takaisin. Tytöt saatiin rantaan jonkinmoisen ryhmätempomisen seurauksena. Yksi tyttö yski ja sanoi, että veti hädissään keuhkoihin vettä. Paniikki iski, kun ei päässytkään rantaan päin. Kaksi kaveriaan saatiin myös väsyneenä rantaan. Kysyimme, tiesivätkö he, mikä rip current on ja selostimme, mistä on kyse. Ja kerroimme, että täällä harva se päivä pelastetaan useita henkilöitä hukkumasta ja jokunen (kertoi vuosia täällä työskennellyt filippiino) kuoleekin vuosittain. Tytöt olivat hyvin järkyttyneitä. Kiittelivät auttajiaan, lautapoikia ja sukeltajia.

PÄIVITYS 19.4.2018: Eilen hukkui arabiopiskelijoiden 12 hengen porukasta yksi mies Long Beachillä:

Eikö voisi varoittaa turreja?

Selkeä T-paitaliputus?
Is this red T shirt a clear message?

Paikalla oli muutama resortin edustaja (paikallisia), joille sanoimme, voisiko tänne rantaan pistää kyltin varoittamaan hiekkasärkkien välissä olevasta virtauksesta. He vaan tuumasi, että kyllähän tuon nyt tietää. Sanottiin, että ei todellakaan ihmiset voi tietää, jos eivät ole täällä olleet, ei kaikki ole niin fiksuja, että näkee virtausalueet. Ne vaan naureskeli. Sanottiin, että ei ole naurun asia. Monen kanssa asiasta juteltiin, kun oltiin yhtä perhettäkin varoitettu menemästä sinne virtaukseen lasten kanssa, mutta yleinen asenne paikallisilla oli, että hallituksen pitäisi tehdä jotain. Ihan käsittämätöntä! Mikä voi olla niin vaikeaa?! Yksi kaveri sanoi, että on tuolla punainen t-paita nyt varoittamassa siitä. Olivat bambukepin päähän kiinnittäneet t-paidan ja keppi sojotti metsän reunassa kaukana rannasta, ihan kuin joku siihen kiinnittäisi huomiota. Raahasivat sen rantaan, kun me asiaa taivasteltiin. Sitten ne paikalliset alkoivat huudella vedessä kahlaaville ihmisille, ettei sinne saa mennä... Huonoa mainetta saarelle, jos porukkaa hukkuu. Myöhemmin (kuvan ottohetkelläkin) nähtiin, miten aina vaan meni uimareita tuohon virtausalueelle uimaan punaliputuksesta huolimatta.

Tämä kyltti toimisi parhaiten.
This kind of sign could be enough.

Tämän päiväinen vahvisti myös käsitystämme aasialaisesta vastuunotosta ja ajattelusta. Eräs skottilainen sukellusope meille kertoi pari viikkoa sitten, että paikalliset sukellusopet on hyvin taitavia ja tietää esim. sukelluspaikkojen virtaukset täsmälleen, jne. Mutta jos joku sukeltaja joutuu virran vietäväksi tai muuten vaaraan, niin opettajat eivät tee mitään, vaan sukeltajat ovat näiden kanssa omillaan. Perin outoa! Ja koska Aasiassa ajatellaan vain tätä päivää, eikä tulevaisuutta, niin kenties ennaltaehkäisy on ihan outo käsite.


Merivirtaukset sukeltajille, uimareille ja pikaveneille (aallot)

Merivirtaukset menevät usein kuunkierron ja kalenterin mukaan, ja sukelluskeskuksissa ollaan usein tietoisia sukelluskohteiden virtaustilanteista. Virtaukset voivat olla sivuttaisia tai syvyyssuunnassa. Syvyyssuuntaiset virtaukset voivat eritoten olla vaarallisia sukeltajille, koska jos sukeltaja joutuu virran viemänä yli 30 metrin syvyyteen, riski sukeltajan tautiin kasvaa (typpeä alkaa kertymään kehoon syvällä). Erityinen vaara korostuu, jos virtaus tuo syvältä takaisin lähelle pintaa liian nopeasti (typpi ei ehdi poistua kehosta, ja tauti iskee). 

Gili Meno, houkuttelevan tyyntä saarten välissä.
Gili Meno, looking so calm (but strong currents).

Uimareille tällainen syvyyksiin vievä virtaus on myös vaarallinen. Esim. Lombokin Gilin saarten välissä on todella kovat virtaukset, jotka toisinaan aiheuttavat koskimaiset näkymät saarien välille. Joitain vuosia sitten kaksi suomalaispoikaa päätti uida saarelta toiselle lyhyen matkan, kun taas tyttöystävät menivät veneellä vastasaarelle odottamaan. Tytöt olivat hädissään, kun poikia ei kuulunut määränpäähän. Yrittivät saada etsintäapua suurlähetystöstä, jota ei ollut tarjolla. Toinen poika jaksoi uida 6 h ja katosi virran mukana ja toinen löytyi 18 h päästä avomereltä kalastajan toimesta ja saatiin pelastettua. Lue lisää:


Myös sukeltajat ovat kertoneet syvyyksien taisteluista Gileillä ja Nusa Penidalla. Kannattaa välttää uhkarohkeita vetoja ja selvittää olosuhteet, minne on menossa sukeltamaan tai uimaan. Koskaan ei voi olla liian varovainen.

Yksi maailman vaarallisimmista virtausalueesta, Lombok Strait.
One of the most dangerous currents on earth, Lombok Strait.

Kartta Nusa Penidan, Ceningan ja Lembongan virtaussuunnista.

Lombok Strait on yksi (jos ei jopa top1) maailman voimakkaimpia virtauspaikkoja (syvyys 4000m-200m), josta aalto-ongelmaa toisinaan tulee mm. Bali-Gilisaaret venematkoilla. Ja koska tuo Penidan vieren virtauskohta on kapein, niin siitä lie juontuu nuo sukeltajien kokemukset siellä.

Faktaa lisää:


Freak Wave tai Rogue Wave, jättiaalto

Toinen vaaranpaikka mereltä esim. Balilla on Freak Wave, eli jättiaalto, joka voi syntyä satunnaisesti ja pyyhkäistä kallioilla seisovia ihmisiä mennessään. Näin on tapahtunut mm. Nusa Penidalla, kun vastanainut pariskunta oli kalliolla ja morsian (Perthistä) huuhtoutui mereen. Kalastamaan kallioille menevät tai selfie-tikun kanssa reunoilla taiteilevat turret ovat vaarassa. Kannattaa siis pitää veteen jonkunmoinen turvaväli.


Tässä yli 18 m aalto kuvattuna sen jälkeen, kun se ohitti laivan.
This 18 m wave hit and passed the ship (pict taken after hit).

Jättiaalto syntyy, kun aalto vyöryy voimakasta veden vastavirtaa vasten. Tai vaihtoehtoisesti kaksi aaltoa yhtyy (nopeampi saavuttaa hitaamman). Nusa Penidan reunoilla eritoten on hyvin voimakkaita merivirtauksia (sukeltaminen vain hyvin kokeneille suositeltavaa). Yksi maailman vaarallisimpia paikkoja jättiaaltojen suhteen on Etelä-Afrikan rannikolla Agulhas, jossa voimakas virtaus kulkee etelän suuntaan vasten Etelämantereelta tulevia aaltoja. Myös avomereltä tulevat aallot voivat kasvaa jättiaalloiksi tullessaan rannikon mataliin vesiin. Esim. Norjassa on tällaisia paikkoja paljon rannikolla. 1.1.1995 Norjan öljynporauslautalla nauhoitettiin jopa yli 25 m aaltoja. Enimmäkseen tällaiset jättimäiset Rogue-aallot (yksittäisaallot) syntyvät avomerillä ja vaikuttavat siellä seilaaviin laivoihin. Todella huonoa tuuria, jos jättiaalto osuu rannalla olevaan ihmiseen. Satelliittikuvista on voitu jälkikäteen etsiä jättiaaltoja, ja vuoden 2013 satelliittikuvista löydettiin maailmalla yli kymmenen 25 m ylittävää aaltoa. Hassua sikäli, että eräs johtava tutkimusryhmä/tutkija löytyy Suomen Aalto-yliopistosta.

Risteilyalus sukeltaa jättiaaltoon.
Cruise ship meeting the Rogue wave.

Summasummarum: En sano, että maailma on vaarallinen paikka ja oma amme kylppärissä olisi yhtään turvallisempi, mutta ole tietoinen meren vaaroista...


sunnuntai 1. huhtikuuta 2018

Dengue-kuumeesta ja lähtemisvaikeuksista

Lähtemisvaikeuksia
Perus aamupala. Typical breakfast.

Voi että on vaikeaa tämä lähteminen täältä Perhentian Kecil-saarelta muualle. Alunperin ei edes tänne pitänyt tulla (tammikuussa ei ollut edes mielessä käynyt) ja helmikuulla oli tarkoitus vain poiketa KL:ssä hakemassa lisää viisumia Balille, jossa 30 pv umpeutui. Ja sitten, kun nyt tänne päädyttiin, niin ajateltiin, että ehkä viikko...no, maksimissaan kahteen voi venyttää... ja kas 5 viikkoa täyttyi maanantaina täällä. Ruokavaliokin sai herkullista Eurooppa-täydennystä, kun löydettiin Long Beachin Bubu Resortin Santai-ravintola. Ihanaa savulohi-gorgonzola-linguinia ja naudan sisäfile-salaattia. Ei Ombakin ns. vaihtoehtopöperöt ole yltäneet tälle tasolle, vaikka nekin ovat tuoneet vaihtelua riisinuudeliosastoon. Ja Aasian ruoatkin Bubussa näyttää hyviltä. Hinnat on luokkaa 35-50 RM (8-11€), että 2-3 kertaa saa maksaa enempi kuin aasiamätöstä, mutta on se sen väärti. Ja positiivista Ompussa ja Bubussa, että kortti käy, kun käteinen on hyvin lopussa täällä.

Bubun ruokamaisa Lonkulla.
Bubu restaurant view on Long Beach.

Penangiin on pitänyt tästä suunnata, mutta saari ja mökkimme pitää meitä otteessaan. Kaupungin kuumuus ja pöly tuntuu kaukaisilta, kun katselee näitä viidakkosaaren laidan merinäkymiä, hengittää meri-ilmaa ja nukkuu sopivassa lämpötilassa (yöt 23-25C). Tää saari on vaan niin rauhaisa ja luonto on läsnä joka puolella. Monitoriliskot kömpii pihalla, oravat hyppelee seinillä ja puissa, ja mitä jännimpiä ääniä kuuluu viidakosta auringonnousun aikaan. Täällä tulee semmoinen mökkiefekti, että ensin kavahtelee kaikkia ääniä pimeässä, ja sitten siihen tottuu ja alkaa tietämään äänilähteet. Esim. geckot ne hyökkäilee hyönteisten kimppuun ja kopauttelee päätään seiniin. Vielä on aamuinen puutarhasaksien naksetta muistuttava ääni selvittämättä (meidän ikkunan edessä pusikossa lymyää). Perhosia lentelee pienempiä ja valtavia, kuin pikkulintuja, pitkin pihaa. Kotkien liitoa ja syöksyjä seurataan päivittäin, asuvat korkealla viidakon puissa.

Pikkulisko ikkunan alla paistattelemassa.
Small lizzard sunbathing in front of our window.


Perhosia kuhisee pihalla.
Lots of butterflies on Butterfly Chalet.

Auringon lasku terdellä. 
Sunset on our the terrace.

Aamuisin kävelen terassilla tai makaan riippumatossa ja katselen veneiden lähtöä ja arvioin veden kirkkautta. Bongailen isompia fisuja uimassa ja joku on joskus snorklaamassa tai kanootilla. Siitä aamupalalle Ewansiin (ekat viikot Ameliassa), sitten kävely tai uinti tai pohdintaa kämpillä, auringonlaskun katselu, illalliselle ja nukkumaan...päivä murmelina jälleen.

Murmeli on myös vesieläin.
Typical activity of the day.

Long Beachkin on herännyt täysin eloon ja iltaisin olisi tarjolla mm. rantamattoilua tunnelmavalossa ja muutakin vaihtelua Coral Bayn Ombak-iltoihin (sikäli kun Ewansissa ei käy syömässä). Päivisin on enempi poikettu siellä kävelyllä. Täysikuu on mollottanut taas taivaalla, ja yöllä on kantautunut bileläisten kotiinpaluuääniä rannalta. 



Täyskuun kattaus Lonkulla.
Full moon setting on Long Beach.

Tuli muuten tuossa selvitettyä tuota Dengue-kuumeasiaa, kun nyt täällä Aasiassa ollaan ja se on joissain paikoissa yleinenkin tauti. Sitä kun on tappanut parikymmentä dengue-hyttystä mökillä, niin herää kysymyksiä. Lisäksi tavattiin taas yksi suomalainen, joka on kuumeen sairastanut. Seuraavassa lisää...

Dengue-kuume, mikä se on?

Dengue mosquito with stripes (raidallinen).

Tietoa olen etsinyt netistä (kuvat sieltä) ja läväytän tähän sen, mitä tästä olen selvitellyt ja ymmärtänyt. Denguehan tarttuu erityisen raidallisen dengue-hyttyslajin (aedes aegypti, vähemmän aedes albopictus-tartuntoja) välityksellä sairaasta (infektion saaneesta) ihmisestä terveeseen ihmiseen. Viruksia on viittä eri tyyppiä (serotyyppi, 5. on ilmeisesti suht. tuore löytö), ja jos sairastaa yhden virustyypin denguen, saa elinikäisen immuniteetin ko. tyyppiin. Muihin tyyppeihin tulee lyhytaikainen immuniteetti. Ja mikäli sairastut toisen tyypin dengueen (eli olet väh. yhden denguen sairastanut), kasvaa riski vakavan dengue-sairauden saamiseen (DHF). Sen voi saada jopa ensimmäisen denguen yhteydessä. Hyttyset liikkuvat päiväaikaan, erityisesti auringon nousun jälkeen pari tuntia ja ennen auringon laskua samoten.

Kun hyttynen on siirtänyt viruksen kohteeseen, niin yleinen itämisaika on 5-8 pv. Sitten iskee korkea kuume ja horkka, päänsärky, silmäsärky, pahat lihaskivut ja mahdollisesti pahoinvointi ja punoittavat läikät tai ihottuma. Ibuprofeiinia ja aspirinia ei suositella mahdollisen sisäisen verenvuotovaaran vuoksi, vaan parasetamol on paras kipulääke. Myös codeiinia (tulehduskipulääkkeissä) voidaan antaa kipuihin. Korkea kuume saattaa kestää 3-7 pv, mutta sen jälkeen yleensä tarkkaillaan verihiutalemääriä, josko tarvitaan niihin sairaalassa täydennystä. Oireet voivat kestää parikin viikkoa ja toipuminen useampia. Joskus oireet ovat kuin paha flunssa, joten moni ei tiedä sairastaneensa sitä. Itsekin aloin epäillä, oliko v2014 Gili Menolla 3-4 päivän korkea kuumeeni ja pahat kivut ja horkka ja pahoinvointi mahdollisesti Dengue-kuume. Jäänee arvoitukseksi, koska en tiedä, voiko vasta-ainemääriä mitata verestä näin jälkikäteen. Saarella ei ollut dengue-testimahdollisuutta ja ehdottivat sieltä lekurista menoa Lombokille, jos kuume jatkuu pitkään.

Sairas on eristettävä. 
Sick person is isolated.

Olen antanut itseni ymmärtää, että virus voi siirtyä hyttyseen aina ko. ihmisen tartunnan saamisesta kuumeen loppumiseen asti, kun virus on aktiivinen. En tiedä, kauanko virus elää hyttysessä. Suoraan ihmisten kesken tauti ei tartu. Ja tästä kun miettii todennäköisyyttä, niin siellä missä on dengue-epidemia (sairastuneita) ja ruuhkaan asti ihmisiä, on tietysti isompi vaara saada tartunta. Joitain vuosia sitten luin uutisia, että Indonesiassa kokonaisia sukuja sairastui, kun hyttynen levitti ihmisestä toisiin viruksen (sairas pitää eristää hyttysverkolla). Meidän täkäläisellä mökillä tuskin pörrää virusta kantavia hyttysiä, sen verran vähän on porukkaa lähistöllä. DEET-pitoisuus hyttyskarkotteessa suositellaan luokkaa 20 %, ja neutraaleja vaatevärejä (vaaleat) päälle. Me käytetään myös hyttysspiraaleja parvekkeella ja sisällä, jos hyttysiä näkyy parikin. Sängyn hyttysverkko estää dengue-hyttysten pääsyn aamulla kimppuun.


Päivähyttysten ehkäisyä?
Protection against day mosquitoes?

Tilastoja Denguesta

Balilla on moni matkaaja kuumeen saanut ja muissa Aasian suosituissa turrekohteissa esim. Thaimaassa (mm. 10/2013 oli todella paha epidemia, 126 ihmistä kuoli ja yli 135000 sairastui). Maailman laajuisesti v2016 epidemian kärkimaihin kuuluivat Brasilia (1,5 milj. sairastunutta, 1036 kuollutta), Filippiinit (176000 sairastunutta) ja Malesia (100028 sairastunutta). V2017 oli vähemmän sairastuneita ja nykyinen arvio on 500000 vakavaa sairastapausta, joista 2,5 % on kuolemanvaarassa. 

Levinneisyys maailmalla. 
Dengue affected areas.

Perusdenguesta normiterve ihminen selviää hengissä, vaikka oireet ovatkin aika ikäviä ja voivat vaatia sairaalahoitoa (kuten eräs tuttumme vietti viikon Lombokin sairaalassa). Dengue on tappava vain alle 1% tapauksista. Paljon on kuullut juttua vakavasta verenvuoto-denguesta, Dengue Hemorrhagic Fever (DHF) tai Dengue Shock Syndrom (DSS). Kuumeen lisäksi tulee mm. kurkkukipua, vatsakipuja, veriläiskiä, nenäverenvuotoa, yms. Shokkitila tulee yleensä 2-6 päivänä oireiden alusta. Vaatii sairaalahoitoa! Siihen kuolee n. 2,5 % ko. taudin saaneista. Kuitenkin se on todennäköisempää vaikuttaa alle 10 vuotiaisiin vakavammin kuin aikuisiin. Erityisesti hoitamattomana sairautena se voi johtaa kuolemaan (20-50 % hoitamattomista). Näitä pahempia tapauksia on ollut maailmassa alle 10 vuodessa (diagnosoituja), joskin 1 suomalainen on kuollut ko. kuumeeseen viime vuosina. 

Dengueen ei ole vielä kunnollista ja luotettavaa rokotetta, vaikka joku viime vuosien rokotekokeilu onkin osoittanut tehoa tartuntojen ehkäisyssä. Myöskään parannuskeinoa dengueen ei ole kuin särkylääkkeet, ja luonnon keinoina puhutaan nuoren kookoksen maidosta tai papayan lehtiuutteesta. Niiden on sanottu helpottavan oireita vähän. Kannattaa siis suojautua päivähyttysiltä! Täällä Perhentialla ei viime vuonna ollut (paikallisen kertoman mukaan) yhtään tapausta, ja toissa vuonna kylässä todettiin yksi denguetapaus. Itse asiassa täällä ei paljoa näe hyttysiä (yksittäisiä), mutta järjestäen mökillä tappamamme päivähyttyset ovat olleet dengue-hyttysiä (raidallisia). Malesiassa v2015 oli dengueen kuolleita 322, v2016 321 henkilöä ja v2017 joulukuulla todettiin kuolemantapauksia olleen 171, puolet kuolemantapauksista Selangorin alueella, joka on KL:n esikaupunkialuetta.


Myrkyttäjä hommissa. Killing mosquitoes.

Monissa paikoissa estetään denguen leviämistä tyhjentämällä vesiastiat yms. (lisääntyvät kosteassa) ja myrkyttämällä, mikäli epidemia alkaa nostamaan päätään ajoittain paikallisesti. Denguen lisäksi hyttyset levittävät muitakin eri tauteja riippuen maantieteellisestä sijainnista. Myös chikungunya-kuume (sama hyttynen levittää) ja Länsi-Niilin kuume ovat tauteja, joissa on samanlaisia oireita kuin dengue-kuumeessa, siksi verikoe tarvitaan todentamiseen. Sama hyttyslaji välittää myös Zika-virusta ja keltakuumetta, jotka enemmän esiityy Etelä-Amerikassa (jonne matkustettaessa keltakuume-rokotus on suositeltavaa). Malaria on myös yleinen kuolemaa aiheuttava (eritoten Afrikassa) hyttysen levittämä tauti, johon on estolääkitys maantieteellisen sijainnin mukaan.

Lue lisää näistä lähteistä:

Kuinka nauttia Suomen talvesta (hyggeilyä)

Tuoksut liittyvät nautintoihin (nettikuva). Hygge/enjoying includes great smells. Joitain vuosia sitten vannoin, etten enää vetele ...