lauantai 26. toukokuuta 2018

Naxos, portti saarihyppelyyn Cycladeille

Naxos porttina Cycladien saaristoon

Naxos is a great gateway to Cyclades island.

Naxos on hyvä kauttakulkupaikka Cycladien saaristoon. Ateenasta voi tulla tänne kahta eri reittiä laivalla plus useammilla lennoilla. Piraeus on Ateenan suurempi matkustajasatama, josta lähtee eniten laivoja Cycladeille. Rafina on lähempänä lentokenttää, ja sieltä lähtee Mykonoksen suuntaan esim. 1.6.  kokonaiset 11 lähtöä eri kokoisilla laivoilla. Naxokselle on samana päivänä 5 lähtöä Rafinasta ja 5 lähtöä Piraeuksesta.

Alla reittikartta laivoille ja esimerkki päivän aikatauluista Naxokselta muualle.

Naxos timetables and routes to Cyclades and beyond.

Laivoja kulkee Kreetalle ja Rodoksellekin eli Dodecanesin saariston puolelle. Joskus v2009 tulimme laivalla Rodokselta Kosin kautta Santorinille jonkinmoisessa myräkässä sivuaaltoon, ja mulla oli heikko olo isossa Blue Star Ferryssä, jotka ovat vanhoja Suomessakin risteilleitä Viking-laivoja. 

Pistetäänpä seuraavaksi meidän lempparipaikkoja täältä Cycladeilta ja vähän Dodekaneesiltakin (Rodos) kehiin, jos vaikka joku inspiroituisi saarihyppelyyn. Kuvat on napattu mun vanhasta matkablogista, joten ne on vähän huonompilaatuisia. Mutta toivottavasti tunnelma välittyy.


Rodos

Rodoksella oltiin ekan kerran vuonna 1996 kesällä. Silloin ihan vanhakantaisella pakettimatkalla. Symin saari jäi mieleen mahtavana pikkusaarena siinä lähellä. Rodos on ihan aliarvostettu paikka. Olemme kolme kertaa olleet siellä kaikkiaan ja vanha kaupunki on aivan ihana ajanviettopaikka. Historiaa, kauniita ravintoloita ja kahviloita (Sokrateen puutarha eli Socratous Garden oli lempparimme) ja yöelämää. Kaupunkirantakin löytyy, mutta sitten 10 km säteellä on hienompia rantoja molempiin suuntiin.

Rodos old town.

Ixia beach.

City beach.

Kalithea oli uimapaikkana lempparimme, siinä noin 6 kilometrin päässä kaupungista. Vanha kylpyläpaikka, jonka rantakin esiintyy elokuvassa The guns of Navarone (1961).

Kalithea beach.

Kalithea old spa area.

Lindos on upein paikka vierailla Rodoksella. Se on niin söpöinen Acropolis-kukkuloineen ja poukamarantoineen. Sinne joskus hulluna pyöräiltiin hieveessä helteessä hartiat kärynneenä.

Lindos Acropolis.

View from Acropolis. Näkymä kukkulalta.

Castle on Lindos. Linna.


Santorini

Santorini (Thira) on yksi erikoisimpia saaria maailmassa, koska sen sanotaan nousseen merestä vulkaanisen toiminnan seurauksena, ja niin ylväästi kuin Caldera-jyrkänne kohoaa saaren toisella puolella meren pinnasta ylöspäin, niin yhtä jyrkkänä se laskee meren pinnan alapuolelle muutamaan sataan metriin asti. Santorinilla on oltu muutaman kerran vuosia sitten. Menty Roomasta lennolla ja laivalla Rodokseltakin. Santorini on turrejen ykköskohde ja ruuhka kesällä sen mukaista. Päivisin risteilyalukset parkkeeraa sen syvään satamaan ja Fira sekä Oia ovat ihmisiä pullollaan. Aasialaisia erityisesti matkaa tänne. Häämatkalaiset ottavat luksusmajoitusta (sadoista euroista tuhansiin yö) luolahotelleissa Oia-Imerovigli-akselilla. Me on majoituttu Kamarissa, jossa on parempi hinta-laatusuhde, ja hyvät kulkuyhteydet.

Oian auringonlaskut väitetään olevan maailman hienoimpia. Hienojahan ne, alla joku otos. Aikamoista tungosta yleensä kesäaikaan tuolla. Parasta on nauttia Calderan reunalla elämästä illan hämyssä, kun valkoiset talot hohkaa altaineen pimeällä. Päivällä voi käydä vaikka Ammoudin lahden takana uimassa ja siinä alhaalla Ammoudin lahdella kalaruoalla. Tosin tuoreiden (lähes sukupuuttoon kuolleiden) kalojen kilohinnat oli jo 8 v sitten 40€ ylöspäin.

Oia: sunsets, cave hotels, Caldera-restaurants, honeymooners and seafood/swim on Ammoudi bay.

Fira on pääkeskus Santorinilla, upeat rinnenäkymät sielläkin kahviloista ja turistikauppoja runsaasti.

Fira, same same but different (than Oia).

Kamari ja muinainen Thiran kylä alakuvan kukkulalla, jonne serpentiinitie.

Kamari and ancient Thira on top of serpentine road.

Mielenkiintoiset vulkaaniset rannat on myös Santorinin erikoisuus. Mustaa hiekkaa löytyy Kamarista ja Perissasta ja välimaastosta nämä seuraavat erikoisuudet. Punaisen rannan vieressä on veneellä mentävä valkoinen ranta.

Vlichada beach, long sandy beach. Kuukraateriranta, joka on pitkä hiekkainen.

Red beach. Punainen ranta.

Santorini yhdistetään usein Atlantis-myyttiin (kadonnut/uponnut saari): https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Atlantis
Santorinin muinainen kulttuuri tuhoutui 1600-luvulla ennen ajanlaskua, suuressa tulivuoren purkauksessa.

Mykonos

Vuonna 2011 matkustimme laivalla Rafinasta Mykonokselle ja sieltä Golden Star-laivalla Naxokselle.  Turisteille kiillotettu tyylikäs kaupunki, bilerannat Paradise ja Superparadise, ja jetsetille rantoja löhöilyyn shampanjan ääressä jahtejaan ihaillen (Psarrou beach). Hintavin saari, missä Kreikassa olemme olleet (paitsi Santorinilla Oia ja Fira). Tässä kuvia.

Mykonos city incl. Venice area. 
Mykonoksellakin on Venetsian alue cityssä.

Superparadise-biletysranta, jonne pääsee bussilla tai omin ajoneuvoin. Varmasti hurjaa menoa elokuussa.

Superparadise party beach.

Ornos beach.

Agios Sostis on rauhallinen lahti Mykonoksen pohjoisosissa. Upeat näkymät yhdeltä hotellilta, jonka vieressä on tämä upea kirkko. Kivirannalla voi viettää aikaansa jopa heinäkuullakin aika rauhassa.

Agios Sostis, Mykonos.


Koufonissi

Ah, yksi Cycladien saariston helmi. Vain 3 neliökilometriä pieni pääsaari, mutta niin sopivan vireä heinäkuussa. Hidden gem eli kätketty aarre suorastaan. Aina, kun on saavuttu (3 kertaa ainakin) Koufonissille, niin on huokailtu sataman veden väriä, niin vaalean sininen. Skopelitiksen pikkulaivalla pääsee Koufonissille, Schinoussalle ja Irakliaan, jotka ovat vierekkäin. Noissa kahdessa voi Koufonissilta käydä myös päiväreissulla, koska myöhään yöllä tulee Blue Star Ferry-laiva takaisin päin. Koufonissilla on myös superit meriruoat, useita Psarotavernoja eli merieläväravintoloita. Useimmiten simpukkaa, katkarapua ja semmoista tomaattifetakastiikkeella. Myös muita ihania ruokapaikkoja löytyy, esim. Fanos-rannan itsepalveluravintola kauniilla rannalla. Juomaerikoisuutena on lämmitettävä kanelinen rakomelo, mieto juoma, jota ihmiset siemailee kapealla pääkadulla.

Kuvia seuraavassa: Porin luolat, Devils Eye, Italida ranta, kaupunkiranta, majoitusnäkymät  ja meriruokaa.

Koufonissi: Pori caves, Devils Eye, Italida beach, city beach, hotel view to port and seafood.

Schinoussa

Aika karu, vähän tylsä pieni saari. Vain yksi varsinainen palvelukatu oli ainakin silloin, kun käytiin.

Beach seen from down and up on restaurant.
Rantsu nähtynä alhaalta ja ylhäältä ravintolasta.

Iraklia

Satamalahti ja toinen lähes tyhjä lahti. Lähinnä pari ravintolaa, kauppaa ja siinä kaikki. Jos olet kirjailija ja lukutoukka, niin rauhallinen paikka sinulle. Kaunis ja pieni.

Skopelitis boat.
Iraklia, small, here it is.


Paros ja Antiparos

Kun miettii Naxoksen ja Mykonoksen kaupunkikuvaa, niin Naxoksen naapuri Paros uppoaa samaan settiin eli hyvin vastaavat kadut putiikkeineen. Tosin Paroksella minikoossa. Cityn lisäksi Paroksella suosittuja lomapaikkoja on Parikia (ihan vieressä) ja pohjoisen satamakaupunki Naoussa. Ei löytynyt blogissani kuvia Parokselta. Moni sanoo, että se on turistisempi kuin Naxos. Monissa turistioppaissakin Paros mainitaan, joten ei ihme (Naxos vasta tekee tuloaan). Noin tunnin lyhyempi laivamatka Ateenasta voi olla yksi syy verrattuna Naxokseen. Viinit on muuten hyviä Parokselta, esim. Meltemiä voin merkkinä suositella.

Antiparosta voi suositella päiväkohteeksi (molemmille ehtii päivän aikana Naxokselta), koska se on söpö ja siellä on upea vesi (yllätys) ja tippukiviluolakin. Alla kuvassa luolan läheisen Soros-lahden Thai-ravintolassa (ruoka vei sydämen), satamassa ja tippukiviluolassa.

Antiparos: yammy Thai food, harbour and climestone cave.

Summarum

Vaihtoehtoja on pilvin pimein saarihyppelyyn pelkästään Cycladeilla, saati sitten muilla Kreikan saarialueilla. Eli sitten vaan plänäämään matkaa jonnekin saaristoon. Toukokuulla voi pienet saaret olla aika kuolleita, mutta kesäkuulla ja syyskuulla kannattaa poiketa. Heinä-elokuu ovat aika ruuhkaisia eritoten pienillä saarilla, jossa majoitustilaa on vähemmän tarjolla. 

Aikatauluja ja laivalippuja voi kaivella mm. näiltä sivustoilta:

tiistai 22. toukokuuta 2018

Havaintoja kreikkalaisista

Kreikkalaiset polttavat paljon.
Greek men smoke a lot.

Näin Aasian oleskelun jälkeen huomaa eroja kreikkalaisten/eurooppalaisten ja aasialaisten välillä. Kai meissä eurooppalaisissa on jotain vakavuutta ja suoruutta aasialaisiin verrattuna. Malesian hymyjen jälkeen paikallisten meininki tuntuu aika kovalta kontrastilta. Toisaalta paikalliskaverimme Yannis on aina iloinen ja eloisa, vaikka joskus onkin vakavaa asiaa. Tässä muutamia havaintoja kreikkalaisista. Nämä ovat vain minun näkökantoja, eikä mikään aukoton totuus tai virallinen tutkimus...
Kuvat on nappastu netistä. Jokaiselle kreikkakulttuurifanille voin suositella Big fat Greek wedding-elokuvia, mainioita!

1. Kiivas luonne

 Enthusiastic Greeks.

Jo vuosia sitten nähtiin, miten kreikkalaiset reagoivat 5h myöhässä olevaan lentoon. Tulivat ihan tiskin yli ja kävivät virkailijoihin käsiksi, huusivat kuin hyeenat. Ihan nyrkkitappeluksi meinasi mennä ja me turistit kuvattiin videolle tapahtumia.

"What do you want?" Yleinen äreä kysymys, jos tarjottu asunto ei heti aiheuta kättä päälle sopimusta. Ehkä voi johtua puutteellisesta enkun taidostakin, että otsa kurtussa heti kysellään, mitä sä oikeen haluat. Jos haluaa vertailla asuntoja ja ei heti halua tehdä diiliä, niin eivät ymmärrä.

Hermot menee ihmisillä näkyvästi syystä taikka toisesta. Ja käsien heiluttelu yltyy kiivauden kasvaessa. Futisottelussa kuuli monta kertaa huudeltavan Malaka, joka tarkoittaa ääliötä. Myös Kita eli Katso oli tuomarille äänekäs viesti. Naapurikatsomoon näyteltiin keskisormea vastaavia kreikkalaisia käsimerkkejä.

2. Äänekäs ja nopea puhe

Loud Greeks.

Tuntuu kuin huudettaisiin tosi usein. Tarve on puhua paljon ja nopeasti. Nää kuulostavat joskus hyvin komentelevaisilta toisiaan kohtaan, eikä kovin ystävälliseltä. Ehkä se tyyli on vaan sellainen. Toisaalta ruokakaupassa moikataan asiakkaita reilusti ja kysellään Aussityyliin kuulumisia. Keski-ikäiset ja vanhemmat ihmiset tuntuvat olevan usein otsa kurtussa. Ei voi yhtään tietää, parannetaanko maailmaa vai mistä on kyse.

3. Parilla sanalla pärjää hyvää päivää-keskustelun


Hoetaan kalaa ja moneen kertaan kysellään Mitä kuuluu? (Ti kanis?), Hyvääkö kuuluu? (Kala, nee?), vaikka ekaan jo olisit vastannut Tosi hyvää eli Poli kala. Ja sit vielä kolmas kerta Hyvin kaikki? (Ola kala?). Kala kala!

Yasas:ia hoetaan törmätessä, erotessa ja kippistellessä. Turreille opetetaan, että kippis on Yamas, mutta harvoin nää itse niin sanoo. "Taksi" kuulee sanottavan jatkuvasti. Tarkoittaa OK (En taksi). Tipota toistuu myös, eli Ei mitään. Eniten käytettyihin sanoihin kuuluu myös Ella, joka on Tulla, Kultaseni, Hei, Kuulepas,... vähän kaikkee. Puhelut sisältävät aina Ella, Kala ja Taksi moneen kertaan. Ja vielä (PoliOreo eli (tosi) kiva tai mukava. Ehkä vielä yleisiin sanoihin lukeutuu Perimenete eli Odota.

4. Valitusta jo lähes vuosikymmen

Jo vuonna 2010 muistamme kuulleemme samoja valitusvirsiä kuin nyt. Silloin Kreikassa oli vielä valtion suojatyöpaikat: viroista ei voitu irtisanoa, eläkkeelle 50v ja kaikenlaisia lisiä, kuten yli 14 kk palkka, metsureilla ulkotyölisät,... Ei ihme, että menot olivat liian isot. Kreikka hakeutui EU:n taloushoivaan. Perinteisiä valitusaiheita on seuraavissa kohdin listattu. Yleisesti tuntuu, että täällä valitetaan tosi paljon. Ja valittajat vain levittelee käsiään: Minkäs mä sille voin, muitten vika.

4a. Suuret ikäluokat ja työttömyys/säästötoimet

Retired peoples income is cutted.

Täällä alkaa olla suomimainen ongelma, että vanhusten määrä kasvaa ja lapsia ei enää tehdä kuin yksi, joskus ehkä kaksi. Ei ole rahallisesti järkeä, ei varaa kotirouvailuun. Ja uusia veronmaksajia ei tule. Työttömyys on lisääntynyt (nyt 20%), nuorisotyöttömyys on jo 45%! Nuoria muuttaa pois maasta. Säästöjä alkoi jo v2010, kun muutamat opettajat valitteli palkkojen putoamista esim. 1100€:sta 700€:oon. Raakaa peliä! Joiltain ihan oikeutetusti on leikattu hassuja lisiä ja etuja. Nyt tarjoilija tienaa (tuore HS-juttu) n. 400€/kk Ateenassa, josta osa maksetaan pimeänä. Tämäkään ei auta nuorten elämää eikä valtion veron keruuta.

4b. Tyytymättömyys politiikkaan
Tsipras is prime minister.

Aina ollaan sitä mieltä, että kaikki poliitikot (Ateenan herrat) ovat roistoja ja pistävät omiin taskuihin kerätyt veromarkat. Näinhän se onkin. Toisaalta kaikesta syytetään hallitusta, koskaan itsellä ei ole mitään osaa eikä arpaa omaan toimeentuloon (kuulostaako tutulta meiningiltä?). Usein on nähty ohimolaukauksilla simuloitavan poliitikkojen hyvyyttä. Kreikalla on talous kuralla, eikä täkäläiset pimeät tienestit yhtään auta valtiota. Paha kierre. 

4c. Rahan puute vaivaa

Frappe. 

Rahattomuutta tuntuu olevan saarelaisella normiväestöllä. Osalla voi johtua palkkojen laskemisesta (valtio). Osalla vaan tulot ei riitä. Havaintojemme mukaan ruokakaupoissa ja vaateliikkeissä on isolta osin vastaava hintataso kuin Suomessa. Palkat ovat kuitenkin paljon pienempiä kuin Suomessa. Bensa on 1,85 €/l. Ajelevat täällä saarella ikivanhoilla lommoisilla ja pölyisillä koslilla. Aasian jälkeen tämä autokanta on shokki. Ulkona syönti ja majoitukset ovat onneksi reilusti edullisempia. Sivuhavaintona: täällä turisti saa parempaa hinta-laatusuhdetta kuin usein Aasiassa. 

Paikalliset miehet käärivät koko ajan sätkiä, koska ne polttavat paljon, eikä varaa normaaleihin askeihin ole.

Vähän tunnutaan kyräilevän, jos tilaat paikallisessa ravintolassa normaalihintaiset ruoat molemmille. Usein paikalliset tilaavat halvinta ruokaa (gyros, ranskikset) tai vain frappe/vesi. Muutenkin luin just jutun kreikkalaisesta ruokavaliosta, joka on kaukana välimeren ihannedieetistä. Hiilaria, hiilaria. 

Ateenasta tullut kreikkalainen saattaa tuhlata rahaa eri malliin. Ja kun katsoo satamaan lipuvia jahteja, niin joillain rahaa on täälläkin. Jotkut yrittäjät haluavat maksimoida tuotot pyytämällä maksuja pimeänä käteisellä. Eli haluavat jättää verot maksamatta. Ei hyvä!

5. Hyvä yhteisöllisyys

Great community.

Positiivisena juttuna täällä on vielä selvästi näkyvä yhteisöllisyys. Ihmiset kokoontuvat pitkin päivää kahviloihin, baareihin, leipomoihin (jossa myös kahvia), koko perheellä sunnuntaina kirkkoon, yms. Isoja seurueita syö yhdessä. Huudellaan ohi mennessä ja kysellään kuulumisia. Joka kylässä vanhuksilla tuntuu olevan sosiaalinen elämä kaduilla. Miehet ja naiset kokoontuvat usein erikseen. Vanhukset asuvat vielä jonkin verran lastensa kanssa samassa, ja pitävät huolta lapsenlapsista. Sunnuntaisin usein perheet kokoontuvat päivälliselle ulos syömään.

6. Nimipäivänä on kovat hippalot


Name day celebrations.

Kaverimme kertoivat, että täällä ei juhlita synttäreitä niinkään, vaan nimipäiviä. Ennen aikaan varsinkin kutsuttiin paljon porukkaa (avoimet ovet) kylään, ja ruokaa ja juomaa riitti. Nyttemmin on vähän tiukempaa, eikä enää vietellä isoja syöminkejä, vaan lähinnä kakkukahvitellaan. Kirkoissa on isot bileet, kun kirkon nimipäivä (eli sen pyhimyksen nimipäivä) osuu kohdille. Esim. Nikodemuksen päivänä Nikodemuksen kirkko tarjoaa kaikille halukkaille ruoat, juomat ja ohjelmaa, ja satama on pullollaan ilotulitusta katsovasta porukasta. Varsinaiset hulinat kylässä.

Nimi annetaan muuten lapselle isovanhempien mukaan. Jos ensimmäinen lapsi on tyttö, saa hän nimen äidinäidin mukaan, jos toinen lapsi on poika, saa hän nimen isänisän mukaan. Siksi täällä on niin paljon samannimisiä ihmisiä.

7. Pieni reviiri, miehet hiplaavat toisiaan

Greeks are in close contact, personal space is small.

Kreikkalaiset eivät arkaile kosketella toisiaan. Tietysti poskipusuin tervehditään (me naiset) tai sitten olkapäälle taputtamalla kättelyn ohessa (miehet). Tai kyllä miehetkin pussailevat, jos eivät ihan ventovieraita ole. Kun seuraa kahvittelevia miehiä tai nuoria, niin käsi voi olla toisen olalla tai reidellä, ja meikäläisen silmään voisi näyttää, että nuo on kyllä pariskunta keskenään, mutta se on vaan täällä normaalia. 

Reviiri on myös aasialaista luokkaa suomalaisiin verrattuna. Ystävämme Mariakin tuli poskipusujen jälkeen ihan naamaan kiinni juttelemaan. Hieman epämukavaa noin lähelle tulo, piti milli siirtyä taaemmaksi.

8. Aina tarjotaan jotain vieraalle

Always offer someting to guests.

Sattumoisin normaali päivittäinen kulkureittimme keskustaan menee ystäviemme autovuokraamon ohi. Joskus jopa nolosti hiivitään sivukujan kautta, kun ei jaksa tai ehdi jäädä juttusille, tai sitten vaan moikataan ja huudellaan Kalaa ja kävellään reippaasti ohi. Kaverimme on aina juttutuulella ja heti kuulumisten jälkeen seuraa kysymys, että laitetaanko frappea, viiniä vai rakia. Jos vastaa, ettei mitään, niin kai nyt edes vettä. Kyse on enempi eleestä, koska tarjottava määrä on luokkaa pari senttiä, paitsi frappe hieman isompi. Ihan hyvä asia sinänsä, koska tarkoitus on seurustella, eikä vetää lärvejä. Ihan kiva tapa, mutta välillä suomalaisittain tulee tunne, että pitäisikö viedä itse joskus heille jotain mennessään...

9. Henkilökohtaisten asioiden utelu

Monta kertaa on huomannut, että täkäläiset ovat aika uteliaita ja mm. raha kiinnostaa aina: Paljonko Suomessa palkat, Paljonko maksatte asunnosta, ... Ja sitten muita henkilökohtaisia, kuten Kauankos olette olleet yhdessä...tietysti myös lapsista ja työtehtävistä tiedustelu kuuluu asiaan.

10. Tinkiminen ei ole tapana, tippiä ei useinkaan jätetä

Täällä saa olla aika hienovarainen, jos haluaa perushinnoista tinkiä. Esim. majoituksien suhteen pitää varovaisesti vihjailla, että kun ei nyt ihan parin päivän turreja olla, niin usealta viikolta olisi suotavaa hieman laskea hintaa. Hyvä jos vitosta saa yöhinnasta pois. No, sikäli nyt hintataso on tähän aikaan niin edullinen, että hyvä jos kehtaakaan tingata, kun sesonki on niin lyhyt, että ihmettelee, miten kausi riittää kattamaan kaikki kulut. Sama on autovuokraamoiden kanssa. Taksikuskit voi yrittää jotain välistävetoja lisäämällä ylimääräisiä maksuja... täällä on sikäli se hyvä puoli, että äänekästä reklamointia ja kiistelyä ei katsota pahalla, kuten Aasiassa... 

Tippejä ei täällä jätellä ravintoloissa, ainakaan kreikkalaiset. Selkeästi sitä ei odotetakaan. Hinnat sisältävät kaiken. Muistan kyllä Santorinilta, että siellä tuotiin usein leipäkori pöytään pyytämättä ja myös laskutettiin, ellei kieltäytynyt leivästä. Tippejäkin odotettiin. Turrerysissä on eri meininki, mm. siellä missä jenkit käy (varsinkin risteijät). Tosin jotkut Ateenan expatit pohtivat netissä laskun pyöristämistä ylöspäin ja joskus parin euron jättämistä hyvästä illallisesta.

11. Ei vessapaperia pönttöön!
Funny, but don't!

Höm, tää sääntö itseltäkin meinasi vallan unohtua näin monen vuoden kreikkailun jälkeen. Malesian jälkeen on selkeästi huomannut, että wc-paperi on sitkeämpää laatua kuin Aasiassa, eikä sitä pitäisikään heittää pönttöön. Onhan se hiukka outoa, että pöntön edessä on roskis, jonne likaiset paperit pitää tunkea, ettei pönttö tukkeudu. Mutta, kun kerran haluatten niin...

12. Parkkeeraaminen, mopoilu ja liikennesäännöt

Parking in Greece.

Täkäläiset kuskit eivät liikennesääntöjä kunnioita olipa sitten kyseessä nopeusrajoitus, yksisuuntainen tie, STOP-merkki tai parkkeeraaminen. Kreikkalaiset taskuperuutustaidot ovat huimat, mahtuvat tunkemaan joka väliin, joskus koputtelevat etu- ja taka-autojen puskureita. Usein autot on parkkeerattu hujan hajan. Täällä on lähes joka autossa lommoja ja naarmuja. Ei se niin nugaata. Ja kun laittaa hätävilkut päälle, niin kaikenlainen "hetkellinen" pysäköinti on sallittua... tai sit ei. Pari kertaa täällä on nähty poliisien huutelevan autonomistajaa paikalle. Joskus kuskia odottaa voittokuponki pyyhkijän välissä. Huvittavinta oli yksi ilta nähdä kokonainen rantakadun pätkä hätävilkullisia autoja, kun siihen ei saa pysäköidä. Kerran yksi mies pysähtyi ajaessaan meidän edessä, veti hätävilkut päälle ja jätti auton käyntiin siihen keskelle meidän kaistaa ja hävisi viereiseen rakennukseen. 

Mopolla ajellaan joskus kypärä päässä, mutta hihna auki (ehkä vain suojaa auringolta), joskus kokonaan ilman kypärää. Pappamallit on suosiossa, ja usein pulleat ukot ajavat sätkä kädessä. Mopojen tarakalla on usein iso muovi- tai puukori, jonne voi latoa kuljetettavaksi tavaraa. 

Summasummarum

Life in Naxos is relaxed...

Kreikkalaiset ovat ihmisiä, jotka näkyy ja kuuluu, ja minusta se on vaan ihanaa. Suoran puheen kulttuuri sopii paremmin mulle kuin pintateennäinen, niin mukavaa kun se "Truman show"- kulissielämä voi joskus hetkellisesti olla. Lomailuun ja jokusen kuukaudenkin viettämiseen tämä on kyllä aika mainio paikka... saa nähdä, pääseekö Kreikka joskus jaloilleen, kun EU:n myöntämä hätärahoitus on loppumassa Elokuussa. Verojen maksu täällä tökkii, ja jotenkin täältä saarivinkkelistä elämä ja taloushallinta näyttää ihan eriltä kuin mantereella ja Ateenassa.

Kuinka nauttia Suomen talvesta (hyggeilyä)

Tuoksut liittyvät nautintoihin (nettikuva). Hygge/enjoying includes great smells. Joitain vuosia sitten vannoin, etten enää vetele ...