Matkailu maistuisi, mutta makustellaan sillävälin...
Kevään 2020 ajatuksia (jälkikäteen) Mooloolaban (AUS, Sunshine coast) kalamarkkinoiden antia. Fish market of Mooloolaba. Nyt kun Korona-viruseristys on sulkenut maanrajat, ja matkustusvapaus on poissa, on alkanut kaivata sitä mahdollisuutta lähteä lämpimään , kun tää kesän tulo on vaan viivästynyt. Räntää roiskii tämän tästä, jopa viiden minuutin välein välillä auringon pilkahtaessa. Välillä tuli ihan jouluinen fiilis, kun maa oli taas yhtäkkiä valkoinen. Ainoa, mikä näkymää erotti talven aikaisesta (se vähäluminen talvi), oli vihreät hiirenkorvat pihapensaissa lumen peittäessä tuota vihreyttä. Kahteen vuoteen ei ole ollut pakottavaa tarvetta vaihtaa maata, mutta nyt jotenkin polttelee. Emme kuitenkaan aio heti ensimmäisinä lähteä kaivamaan verta nenästä , kun Etelä-Euroopan maat suunnittelevat rahapulassaan jo kesäkuussa rajojen avaamista turismille. Pikkasen liian kuuma peruna tuo Covid-19-pandemia vielä, etteikö se lähtisi leviämään, kun aurinkohakuiset ryntäävät eri maista samoille