SlowDown To DownUnder

Bambukuja W Bali hotelli-klubille. Bamboo entrance of W Bali resort. Niinpä niin. Aluksi sekavalta tuntunut Semmari alkaakin muodostua oikein mukavaksi oleskelualueeksi. Vähän kun on karttaa tuijotellut ja päristellyt samoja maastoja ja uusia takakujia, niin hyvin on ruvennut hahmottumaan alueet. Alkaa jo tuntea huudilot, klubit ja ravintolat, ja päivä päivältä on löytynyt uusia juttuja. Viimeisimpänä Batu Beligin ranta-alue, jossa löytyy viihtyisiä vähemmän kiillotettuja rantakahviloita ja warungeja. Ensinnä saatiin lisäalennusta huoneestamme eli  Anshel-hotellin ylin kerros moderni huone merinäköalalla 350 kidr (22€), 125 cc kevaripyörä hotskan läheltä Jalan Sari Dewiltä Verra Guest Houselta (Bagus-niminen vuokraamo) nyt hintaan 40 kidr/pv (2,5€). Siinä peruslähtökohdat helppoon paikalleen jäämiseen.  Skootterit asennossa Jalan Champlung Tandukilla. Scooters nicely ordered. Normaaliliikenne Semmarin pääkadulla. Normal traffic on Jalan Raya

Balilla rannikolla on klubeja, jossa on ravintolapalveluita sekä uima-allas, jossa voi leikkiä hyljettä joko juoman kera tai ilman. Usein on oletusarvo, että tulet kuluttamaan rahaa klubille allasta vastaan. Klubikäytännöt vaihtelevat klubeittain, seuraavassa lisää asiasta tarkemmin. Klubeille on turvatarkistus , eli kassit ja moposäilöt tsekataan ja autoistakin pohjat katsotaan peilillä, hyvä niin. Kandee tarkistaa klubin käytännöt, että tietää, mitkä tavarat kannattaa jättää hotskalle suosiolla. Nää seuraavat on Seminyak-Changgu-akselilta juuri käytynä... Myös esim. Nusa Lembongan ja Ceningan saarilla voi löytää ravintoloita, jonne pääsee infinity-altaalle ihailemaan maisemia.  Finns Beach Club, Changgu Nimestään huolimatta meillä "finneillä" ei ole tekoa paikan kanssa. Tyylikäs ja iso paikka, jossa kiva uima-allas ja DJ "pyörittää kiekkoja" keskihökkelissä. Säkkituolipaikkoja on paahtamiseen, meillä oli vaan todella kova tuuli, että t

Ajeltiin päiväreissu moottoripyörällä Changguun meidän Seminyakin osoitteesta. Ensinnä tietysti selattiin Google mapsilla karttaa, että minkä nimisiä katuja pitkin pitäisi mennä, jos muistaisi... on meinaan helppoa eksyä näillä teillä, kun ei ole opastusta ja mikään ruutu/ristikkologiikka ei päde teiden suunnittelussa. Iso osa teis tä on umpikujia, ja joskus oikoteitä peltojen läpi ei etenkään autoille löydy (aika monttuisia kinttupolkuja). Reissu alkoi niin, että pikakahvit huiviin kämpillä, päristely läheiseen  Pepito -markettiin, josta appelsiinimehua (pulpy) ja makeita pullia kurnivaan masuun. Samalla naapurin bensaa myyvältä ukolta kallista (10 kidr/l, 61 cnt/l) bensaa litran verran, mutta onneksi  Batu Belig-tiellä oli lokaaleja bensapisteitä runsaasti , että sai melkein normihintaan bensaa pärrään pari litraa.  Tuommonen pumppuasema kustantaa 8 kidr/l, selvää säästöä! Lähellä bongattiin myös parturi Juhalle, mutta ei tuolta istumalta ehditty leikkaamaan partaa. Matkalla alko