SlowDown To DownUnder

Tässä Cathay Pacificin koneessa kuunnellessa Adam Lamberttia näiden mustatukkaisten Hongkongin koululaisten kanssa (lomakausi alkoi) voi olla aika "fileissä" (sanois Keekki ja Diandra), että on päässyt tähän pisteeseen eli kellumaan omien halujensa mukaan vailla arjen huolia. Voi todeta, että homma on melkein mennyt kuin Strömsössä, osin paremminkin, ja muutama stressihetkikin on koettu, mm. just ennen koneeseen nousua. Uskomatonta ajatella nyt tässä kirjoittaessa, että pari päivää sitten kämppä oli hyrskyn myrskyn eikä ollut edes lentolippuja. Vakuutukset oli OP:ssa, mutta nyt ne onkin Fenniassa. Plus nippu muita byrokratisia liikkeitä. Viimeiset muuttokamat. Moving stuff into the storage almost over. Viimeinen sammuttaa valot. Last person to leave switches the lights off. Palatakseni alkuviikkoon, niin meillä paloikin jokunen tunti vielä vakuutusten kanssa, kun alettiin pohtimaan laajennettua tapaturmavakuutusta , olihan kiikarissa kenties sukellusta...

Mitä on opittu suomalaisista ja muista kulttuureista tässä irtaimiston myyntihommelissa? Iso osa kontaktoiduista ihmisistä on osoittanut, että elämme jossain tinki-kulttuurissa . En ymmärrä, mihin basaarimeininkiin tätä Tori-kauppaa rinnastetaan, mutta olipa hinta mikä tahansa ja myytävä tavara mitä tahansa, niin aina pitää tinkiä, jopa enempi kuin puolet. Kieliikö se siitä, että olemme pihejä, vai siitä, että talous on tiukilla vaiko siitä, että tuote ei ole tarpeellinen, vaan "jos halavalla lähtee". Yksi huomio on, että kommunikointi on pääsääntöisesti tosi tökeröä , ei moikata, esittäydytä, ei puhelinnumeroa, puhumattakaan mistään minimaalisista small talkeista viestinnässä. En tiedä, mitä huutokauppakeisareita nää tyypit kuvittelee olevansa. Hassua on, että usean kerran on käynyt niin, että ostaja kyselee, onko tuotteessa naarmuja tms. vikoja. Kun sanoo, että ihan on siisti ja toimiva (tai jopa lähes käyttämätön), niin sitten sanotaan "no anna sitten alennusta...

Viimein toisenkin työrupeama on takana päin ja voidaan orientoitua asunnon tyhjennykseen ja viimeisiin matkavalmisteluihin. Turistiviisumit on myönnetty vuodeksi Ausseihin, yhtään liitettä ei tarvittu lähettää eli pelkkä hakemus riitti ja parin päivän vasteella saatiin. Maksoi 87 € per nekku. Mitä ollaan pohdittu, niin edelleen Uusi-Seelanti myös kiinnostaa ja lomat loman sisällä eli relax-mestat kuten Bali ja muut naapurustot. Naureskelin, että voisin muodon vuoksi vaikka pyörähtää Nuku Alofan cityssä Tongalla, koska se jäi mieleen viime reissun suunnittelusta nimensä vuoksi. Emme siellä viimeksi käyneet. Nimi on vaan niin hauska. Kohteiden pohdinta on haastavaa, kun tuntee, että on muotoutunut henkilönä joksikin juppihipiksi , että tavallaan kaipaa rentoa ympäristöä, muttei toisaalta mitään "kurjuutta" tyyliin bambumajoja noin pidemmän päälle. Haluaisi jotenkin säilyttää nykyisen asumisen tason keittiöineen. Toisaalta kaupunkiympäristöt ei hirveästi houkuttele, jos...

Varaston inventaario Hommia olisi etenkin tavaroiden seulonnan ja myymisen kanssa. Voihan hamsterien valtakunta! On tullut välillä retrokatkoja, kun löytää jotain hyvin mielenkiintoista arkistoista. Hehe, C-kasetteja, vinyylejä, vanhaa elektroniikkaa, vanhoja ja isojakin urheiluvälineitä ja vielä vinot pinot korppuja (nämä eivät ole edes kahvin kanssa syötäviä).  Kirjoja, vanhoja vaatteita, pelejä, astioita, petivaatteita ja kaikenlaista piuhaa erinäköisin päättein (naarasta, urosta, sitä ja tätä), latureita, yms, yms. Just mention it! Pitäis olla itse kullakin vuosittainen pakollinen kaappitarkistus, ettei pääse nurkkiin pölyttymään rojua. Elektroniikkapiuhoista on vaikee ottaa selvää, mihin tarpeeseen ne on, ellei niissä satu lukemaan valmistajan nimeä tms. Pitäisi vielä päättää pari pikku (!) juttua eli mitä otetaan matkalle mukaan ja minne ollaan ylipäätään/kaikkiaan menossa . Fakto: talvivaatteita ei tarvita! Todennäköisesti tarvitaan käsimatkalaukut ja ehkä joku yh...