SlowDown To DownUnder

Obelisk ja ihanat kalliot. Obelisk and our favourite cliffs. Päätettiin sitten pikkuhiljaa kohdistaa auton nokka kohti Melbournea. Napattiin epätyypilliseen tapaan Bookkarista kolmeksi yöksi clamper, eli konttiin tehty huusholli Robe Discovery Parkin leirintäalueelta. Rohkeus saattoi johtua hinnasta (40e) ja siitä, että reilu kk sitten poikettiin jo Robessa. Clämppäykseen tutustuttiin jo Grampiansin kansallispuistossa, hyvin toimiva ja edukas sydeemi. Oma keittiökin on, mutta vessat ja suihkut on parin kytä metrin päässä yleisrakennuksessa. Matkalla bongattiin Coorongin kansallispuiston tiellä paljon isoja kuolleita vompatteja ja kenguruita tien poskesta. Clamper-keittiömme. Our clamper-kitchen. Long beach. Leirintäalue on merestä 100m, kivasti meri pauhaa öisin... Long beach on hiton pitkä hiekkaranta, jonne laiskat ossit tulee 4WD-autoilla. Ollut sopivat päivälämpät 22-27C, yöllä jopa 7C viileetä, onneksi on hyvä lämmitin tuvassa. Kivasti kontin seinä naapuri...

Barossan viinilaaksossa Kävästiin vain päiväreissulla Barossan viinilaaksossa. Barossassa ei mielestämme ole niin selvää laaksoa kuin McLaren Valessa , jossa kukkuloiden ympäröimä laakso pursuaa viinitiloja ja maisemat hivelee silmiä. Barossaan (sijaitsee Tanundan kylässä) saavuttiin Gomercial roadin kautta A20-tieltä. Tuen varrella on vihreää rypälepeltoa, jotenkin isohkon näköistä bisnestä. Pieni viehätys puuttui. Sitten sisääntulo kylään oli tehty siistiksi Jacobs Creek-viinimerkin köynnöskaarella ja kukkaistutuksin. Kylän raitti vaikutti mukavalta, vaikka emme ehtineet tutustua itse kylän antiin infopistettä enempää. Infossa juttelimme virkailijan kanssa pitkään. Hän oli Latviasta alunperin kotoisin, mukava nainen. Kartan kanssa lähdimme Tripadvisorista bongaamaani Chateau Tanundan kellarin ovelle, joka oli parin sadan metrin päässä. Ulkoinen olemus lupasi paljon, mutta sisällä ensimmäinen havainto oli tarjoilija (vain yksi), joka ei tervehtinyt edes kunnolla. Maistellut...

Kenguru-saaren kenguruille ruoka maistuu. Hungry kangaroo from Kangaroo Island. Satuttiin vahingossa huomaamaan vaatimattoman näköinen Urumbirran eläinpuisto matkalla rantakierrokselta Victor Harboriin. Päätettiin seuraavana päivänä mennä sinne. Puisto sijaitsee A13 tien (Adelaideen) ja Hindmarsh Tiers roadin kulmauksessa. Klo 11, 14 ja 16 oli koaloiden ruokinta-aika, että oltiin vähän tuli pehvan alla, että ehditään tuohon klo 14. Innostuttiin, kun luettiin ihmisten Tripadvisor-kommentit paikasta. Kaikki hehkuttivat, eikä turhaan! Sisäänpääsymaksu oli vaivaiset 14 $, ja kenguruiden syöttöpussi (nappuloita riitti) maksoi taalan. Suoraan syöksyttiin koaloiden luokse. Muutamat koalat nukkuivat puissa, hyvä että huomasimme niitä. Koala on siksi niin kaunis, kun se nukkuu 20 h päivästä kauneusunia ja loput on valveilla. Todennäköisesti puree eucalyptuspuun lehtiä tai rapsuttelee takapuoltaan... Perhekuva. Family potret. Ruoka-aika kun tuli, niin aitauksen kolme koalaa heila...

Ajeltiin läpi rantoja matkalla takaisin Victor Harboriin. Edellispäivänä oltiin jo katsastettu Glenelg (turistikohde) ja yövytty B&B:ssä Brightonissa lähellä. Eka kokemus yöpyä täysin outojen ihmisten huoneessa/kotona. Upea oli huone vanhassa 1900-luvun alun talossa. Jumahdettiin illalla jutustelemaan italialaisperäisen isännän kanssa jopa yökahteen, kun käytiin läpi politiikkaa, kulttuureja, matkailua, äärioikeistoa ja pakolais- ja taloustilannetta Euroopassa. Olis voinut jutella läpi yön...aamulla vielä höpöteltiin energiapolitiikoista Suomi vs. Australia. No, mutta asiaan! Alkuun maininta, että Adelaide on siitä kiva, että kivoja rantakohteita löytyy myös lähellä keskustaa . Muutenkin Adelaide on hyvin kompakti ja ympäristö maaseutumainen.  Ihmiset hyvin monimuotoisia, omia itsejään joka lajissaan. Hevareitakaan emme paljon muualla Ausseissa ole nähneet. Seuraavassa rantoja pohjoisesta etelään eli niitä, joissa poikettiin. Kirjoittaja ei ota 100 % vastuuta, jos joku rant...