SlowDown To DownUnder

Viherlisko portailla.  Green lizzard on the stairs. Täällä mökillä on vaikea (kuten Suomessakin mökillä) olla törmäämättä kaikenlaisiin eläimiin. Suurinta osaa on hauskaa seurailla pitkin päivää, mutta osa saa kyllä kenkää harjalla samantien, kun mökkiimme eksyy. Tämmöisiä ulosheitettäviä ovat torakat, muurahaiset ja hämyt. Ja kerran jäi lepakkokin loukkuun mökkiimme, kun mentiin nukkumaan ja lyötiin ikkunat ja ovi kiinni. Yöllä havahduttiin ylimääräiseen lentäjään vessareissulla ja avattiin ovi, jotta se pääsi ulos. Kas tässä eläinten kirjoa: Hämähäkit Hyppyhämikset, jotka muistuttavat etujalkoineen skorpionia, olivat eksyneet toisen laatikostomme nurkalle. Yleensä ne karttelevat toisiaan, mutta ilmeisesti nyt on niiden parittelukausi. Saivat mennä ulos kuhertelemaan. Hyppäsivät niin isolla loikalla jonnekin lattialautojen väliin, ettei ehtiny harjalla edes huitaista. Ovat vaarattomia ihmiselle. Sikäli pitäisi antaakin hämyjen paritella, kun naaras saattaa hotkaist...

Tässä nyt pieni tutkijaluonne nostelee päätään, kun näihin asioihin on törmännyt matkoilla ihan käytännössä. Merivirtaukset ja niistä juontuvat aallot voivat tehdä tepposia sekä uimareille, sukeltajille tai vedessä liikkuville aluksille. Ehkä on hyvä tiedostaa, mistä nämäkin vaarat juontavat juurensa. RIP virtaus Rip Current vie uimarin pois rannasta. Rip Current takes the swimmer out of the beach. Australiassa ollessa meille tuli uimarannoilla hyvin tutuksi Rip Current-käsite , koska siellä on niin paljon rantoja ja uimareita ja surffareita. Kirjoitin aiheesta silloin postauksen: http://slowdowntodownunder.blogspot.my/2016/10/surf-ja-surf-club-kulttuureista.html Nyt on palattava astialle. Kuvat ovat enimmäkseen netistä. Sekä Balilla (eritoten Nusa Lembongan/Ceningan) ja täällä Perhentialla olemme seuranneet, miten turisteja on hengenvaarassa, kun mennään uimaan väärään paikkaan, jossa virtaus vie uimarit rannasta avomerelle päin . Täällä Perhentialla ei mitenkä...

Lähtemisvaikeuksia Perus aamupala. Typical breakfast. Voi että on vaikeaa tämä lähteminen täältä Perhentian Kecil-saarelta muualle. Alunperin ei edes tänne pitänyt tulla (tammikuussa ei ollut edes mielessä käynyt) ja helmikuulla oli tarkoitus vain poiketa KL:ssä hakemassa lisää viisumia Balille, jossa 30 pv umpeutui. Ja sitten, kun nyt tänne päädyttiin, niin ajateltiin, että ehkä viikko...no, maksimissaan kahteen voi venyttää... ja kas 5 viikkoa täyttyi maanantaina täällä. Ruokavaliokin sai herkullista Eurooppa-täydennystä, kun löydettiin Long Beachin Bubu Resortin Santai-ravintola . Ihanaa savulohi-gorgonzola-linguinia ja naudan sisäfile-salaattia. Ei Ombakin ns. vaihtoehtopöperöt ole yltäneet tälle tasolle, vaikka nekin ovat tuoneet vaihtelua riisinuudeliosastoon. Ja Aasian ruoatkin Bubussa näyttää hyviltä. Hinnat on luokkaa 35-50 RM (8-11€), että 2-3 kertaa saa maksaa enempi kuin aasiamätöstä, mutta on se sen väärti. Ja positiivista Ompussa ja Bubussa, että kortti käy, ku...

Nippu banaanipuita kävelyreitin varrella. Banana trees along the walking track to Long Beach from Coral Bay. Perhentian island soup, soppaa kumikalmarein (squid) ja kingfish-kalalla. Tässä on nyt yli kolme viikkoa lojuttu Pulau Perhentian Kecilillä eli sillä pienemmällä näistä kahdesta saaresta (Besar on isompi). Ja tarkemmin ottaen Coral Bayn rannalla. Mietimme välillä, olemmeko täysin tylsiä ihmisiä , kun toiset (pitkän reissunkin tekijät) ramppaa kaikilla snorklaus- ja sukellusreissuilla ja patikoi jokaisen polun tällä saarella ja ajelee vesitaksilla sinne ja tänne. Ja kun ne on muutaman päivän olleet täällä, niin ne suunnittelee reissua Taman Negaran kansallispuistoon, Cameron Highlandseille ja ties minne.  Itse miettii, ettei oikein innosta kököttää veneessä tai kellua vedessä kuumassa paahteessa 4-7,5 h, etenkin kun näkee noiden reissulaisten palovammoja. Kyllä sitä välillä tulee käveltyä, mutta enimmäkseen aika kuluu loikoillessa, maisemista nauttiessa, luke...