Dengue-kuumeesta ja lähtemisvaikeuksista

Lähtemisvaikeuksia
Perus aamupala. Typical breakfast.

Voi että on vaikeaa tämä lähteminen täältä Perhentian Kecil-saarelta muualle. Alunperin ei edes tänne pitänyt tulla (tammikuussa ei ollut edes mielessä käynyt) ja helmikuulla oli tarkoitus vain poiketa KL:ssä hakemassa lisää viisumia Balille, jossa 30 pv umpeutui. Ja sitten, kun nyt tänne päädyttiin, niin ajateltiin, että ehkä viikko...no, maksimissaan kahteen voi venyttää... ja kas 5 viikkoa täyttyi maanantaina täällä. Ruokavaliokin sai herkullista Eurooppa-täydennystä, kun löydettiin Long Beachin Bubu Resortin Santai-ravintola. Ihanaa savulohi-gorgonzola-linguinia ja naudan sisäfile-salaattia. Ei Ombakin ns. vaihtoehtopöperöt ole yltäneet tälle tasolle, vaikka nekin ovat tuoneet vaihtelua riisinuudeliosastoon. Ja Aasian ruoatkin Bubussa näyttää hyviltä. Hinnat on luokkaa 35-50 RM (8-11€), että 2-3 kertaa saa maksaa enempi kuin aasiamätöstä, mutta on se sen väärti. Ja positiivista Ompussa ja Bubussa, että kortti käy, kun käteinen on hyvin lopussa täällä.

Bubun ruokamaisa Lonkulla.
Bubu restaurant view on Long Beach.

Penangiin on pitänyt tästä suunnata, mutta saari ja mökkimme pitää meitä otteessaan. Kaupungin kuumuus ja pöly tuntuu kaukaisilta, kun katselee näitä viidakkosaaren laidan merinäkymiä, hengittää meri-ilmaa ja nukkuu sopivassa lämpötilassa (yöt 23-25C). Tää saari on vaan niin rauhaisa ja luonto on läsnä joka puolella. Monitoriliskot kömpii pihalla, oravat hyppelee seinillä ja puissa, ja mitä jännimpiä ääniä kuuluu viidakosta auringonnousun aikaan. Täällä tulee semmoinen mökkiefekti, että ensin kavahtelee kaikkia ääniä pimeässä, ja sitten siihen tottuu ja alkaa tietämään äänilähteet. Esim. geckot ne hyökkäilee hyönteisten kimppuun ja kopauttelee päätään seiniin. Vielä on aamuinen puutarhasaksien naksetta muistuttava ääni selvittämättä (meidän ikkunan edessä pusikossa lymyää). Perhosia lentelee pienempiä ja valtavia, kuin pikkulintuja, pitkin pihaa. Kotkien liitoa ja syöksyjä seurataan päivittäin, asuvat korkealla viidakon puissa.

Pikkulisko ikkunan alla paistattelemassa.
Small lizzard sunbathing in front of our window.


Perhosia kuhisee pihalla.
Lots of butterflies on Butterfly Chalet.

Auringon lasku terdellä. 
Sunset on our the terrace.

Aamuisin kävelen terassilla tai makaan riippumatossa ja katselen veneiden lähtöä ja arvioin veden kirkkautta. Bongailen isompia fisuja uimassa ja joku on joskus snorklaamassa tai kanootilla. Siitä aamupalalle Ewansiin (ekat viikot Ameliassa), sitten kävely tai uinti tai pohdintaa kämpillä, auringonlaskun katselu, illalliselle ja nukkumaan...päivä murmelina jälleen.

Murmeli on myös vesieläin.
Typical activity of the day.

Long Beachkin on herännyt täysin eloon ja iltaisin olisi tarjolla mm. rantamattoilua tunnelmavalossa ja muutakin vaihtelua Coral Bayn Ombak-iltoihin (sikäli kun Ewansissa ei käy syömässä). Päivisin on enempi poikettu siellä kävelyllä. Täysikuu on mollottanut taas taivaalla, ja yöllä on kantautunut bileläisten kotiinpaluuääniä rannalta. 



Täyskuun kattaus Lonkulla.
Full moon setting on Long Beach.

Tuli muuten tuossa selvitettyä tuota Dengue-kuumeasiaa, kun nyt täällä Aasiassa ollaan ja se on joissain paikoissa yleinenkin tauti. Sitä kun on tappanut parikymmentä dengue-hyttystä mökillä, niin herää kysymyksiä. Lisäksi tavattiin taas yksi suomalainen, joka on kuumeen sairastanut. Seuraavassa lisää...

Dengue-kuume, mikä se on?

Dengue mosquito with stripes (raidallinen).

Tietoa olen etsinyt netistä (kuvat sieltä) ja läväytän tähän sen, mitä tästä olen selvitellyt ja ymmärtänyt. Denguehan tarttuu erityisen raidallisen dengue-hyttyslajin (aedes aegypti, vähemmän aedes albopictus-tartuntoja) välityksellä sairaasta (infektion saaneesta) ihmisestä terveeseen ihmiseen. Viruksia on viittä eri tyyppiä (serotyyppi, 5. on ilmeisesti suht. tuore löytö), ja jos sairastaa yhden virustyypin denguen, saa elinikäisen immuniteetin ko. tyyppiin. Muihin tyyppeihin tulee lyhytaikainen immuniteetti. Ja mikäli sairastut toisen tyypin dengueen (eli olet väh. yhden denguen sairastanut), kasvaa riski vakavan dengue-sairauden saamiseen (DHF). Sen voi saada jopa ensimmäisen denguen yhteydessä. Hyttyset liikkuvat päiväaikaan, erityisesti auringon nousun jälkeen pari tuntia ja ennen auringon laskua samoten.

Kun hyttynen on siirtänyt viruksen kohteeseen, niin yleinen itämisaika on 5-8 pv. Sitten iskee korkea kuume ja horkka, päänsärky, silmäsärky, pahat lihaskivut ja mahdollisesti pahoinvointi ja punoittavat läikät tai ihottuma. Ibuprofeiinia ja aspirinia ei suositella mahdollisen sisäisen verenvuotovaaran vuoksi, vaan parasetamol on paras kipulääke. Myös codeiinia (tulehduskipulääkkeissä) voidaan antaa kipuihin. Korkea kuume saattaa kestää 3-7 pv, mutta sen jälkeen yleensä tarkkaillaan verihiutalemääriä, josko tarvitaan niihin sairaalassa täydennystä. Oireet voivat kestää parikin viikkoa ja toipuminen useampia. Joskus oireet ovat kuin paha flunssa, joten moni ei tiedä sairastaneensa sitä. Itsekin aloin epäillä, oliko v2014 Gili Menolla 3-4 päivän korkea kuumeeni ja pahat kivut ja horkka ja pahoinvointi mahdollisesti Dengue-kuume. Jäänee arvoitukseksi, koska en tiedä, voiko vasta-ainemääriä mitata verestä näin jälkikäteen. Saarella ei ollut dengue-testimahdollisuutta ja ehdottivat sieltä lekurista menoa Lombokille, jos kuume jatkuu pitkään.

Sairas on eristettävä. 
Sick person is isolated.

Olen antanut itseni ymmärtää, että virus voi siirtyä hyttyseen aina ko. ihmisen tartunnan saamisesta kuumeen loppumiseen asti, kun virus on aktiivinen. En tiedä, kauanko virus elää hyttysessä. Suoraan ihmisten kesken tauti ei tartu. Ja tästä kun miettii todennäköisyyttä, niin siellä missä on dengue-epidemia (sairastuneita) ja ruuhkaan asti ihmisiä, on tietysti isompi vaara saada tartunta. Joitain vuosia sitten luin uutisia, että Indonesiassa kokonaisia sukuja sairastui, kun hyttynen levitti ihmisestä toisiin viruksen (sairas pitää eristää hyttysverkolla). Meidän täkäläisellä mökillä tuskin pörrää virusta kantavia hyttysiä, sen verran vähän on porukkaa lähistöllä. DEET-pitoisuus hyttyskarkotteessa suositellaan luokkaa 20 %, ja neutraaleja vaatevärejä (vaaleat) päälle. Me käytetään myös hyttysspiraaleja parvekkeella ja sisällä, jos hyttysiä näkyy parikin. Sängyn hyttysverkko estää dengue-hyttysten pääsyn aamulla kimppuun.


Päivähyttysten ehkäisyä?
Protection against day mosquitoes?

Tilastoja Denguesta

Balilla on moni matkaaja kuumeen saanut ja muissa Aasian suosituissa turrekohteissa esim. Thaimaassa (mm. 10/2013 oli todella paha epidemia, 126 ihmistä kuoli ja yli 135000 sairastui). Maailman laajuisesti v2016 epidemian kärkimaihin kuuluivat Brasilia (1,5 milj. sairastunutta, 1036 kuollutta), Filippiinit (176000 sairastunutta) ja Malesia (100028 sairastunutta). V2017 oli vähemmän sairastuneita ja nykyinen arvio on 500000 vakavaa sairastapausta, joista 2,5 % on kuolemanvaarassa. 

Levinneisyys maailmalla. 
Dengue affected areas.

Perusdenguesta normiterve ihminen selviää hengissä, vaikka oireet ovatkin aika ikäviä ja voivat vaatia sairaalahoitoa (kuten eräs tuttumme vietti viikon Lombokin sairaalassa). Dengue on tappava vain alle 1% tapauksista. Paljon on kuullut juttua vakavasta verenvuoto-denguesta, Dengue Hemorrhagic Fever (DHF) tai Dengue Shock Syndrom (DSS). Kuumeen lisäksi tulee mm. kurkkukipua, vatsakipuja, veriläiskiä, nenäverenvuotoa, yms. Shokkitila tulee yleensä 2-6 päivänä oireiden alusta. Vaatii sairaalahoitoa! Siihen kuolee n. 2,5 % ko. taudin saaneista. Kuitenkin se on todennäköisempää vaikuttaa alle 10 vuotiaisiin vakavammin kuin aikuisiin. Erityisesti hoitamattomana sairautena se voi johtaa kuolemaan (20-50 % hoitamattomista). Näitä pahempia tapauksia on ollut maailmassa alle 10 vuodessa (diagnosoituja), joskin 1 suomalainen on kuollut ko. kuumeeseen viime vuosina. 

Dengueen ei ole vielä kunnollista ja luotettavaa rokotetta, vaikka joku viime vuosien rokotekokeilu onkin osoittanut tehoa tartuntojen ehkäisyssä. Myöskään parannuskeinoa dengueen ei ole kuin särkylääkkeet, ja luonnon keinoina puhutaan nuoren kookoksen maidosta tai papayan lehtiuutteesta. Niiden on sanottu helpottavan oireita vähän. Kannattaa siis suojautua päivähyttysiltä! Täällä Perhentialla ei viime vuonna ollut (paikallisen kertoman mukaan) yhtään tapausta, ja toissa vuonna kylässä todettiin yksi denguetapaus. Itse asiassa täällä ei paljoa näe hyttysiä (yksittäisiä), mutta järjestäen mökillä tappamamme päivähyttyset ovat olleet dengue-hyttysiä (raidallisia). Malesiassa v2015 oli dengueen kuolleita 322, v2016 321 henkilöä ja v2017 joulukuulla todettiin kuolemantapauksia olleen 171, puolet kuolemantapauksista Selangorin alueella, joka on KL:n esikaupunkialuetta.


Myrkyttäjä hommissa. Killing mosquitoes.

Monissa paikoissa estetään denguen leviämistä tyhjentämällä vesiastiat yms. (lisääntyvät kosteassa) ja myrkyttämällä, mikäli epidemia alkaa nostamaan päätään ajoittain paikallisesti. Denguen lisäksi hyttyset levittävät muitakin eri tauteja riippuen maantieteellisestä sijainnista. Myös chikungunya-kuume (sama hyttynen levittää) ja Länsi-Niilin kuume ovat tauteja, joissa on samanlaisia oireita kuin dengue-kuumeessa, siksi verikoe tarvitaan todentamiseen. Sama hyttyslaji välittää myös Zika-virusta ja keltakuumetta, jotka enemmän esiityy Etelä-Amerikassa (jonne matkustettaessa keltakuume-rokotus on suositeltavaa). Malaria on myös yleinen kuolemaa aiheuttava (eritoten Afrikassa) hyttysen levittämä tauti, johon on estolääkitys maantieteellisen sijainnin mukaan.

Lue lisää näistä lähteistä:

Kommentit