Koiran elämää (Luikka-koiran päiväkirja)
Mä oon toi musta ja toi valkoinen on mun hoitokaveri. Mä ja vieras, me käydään välillä lenkkeileen täällä sorsapuistossa. Noi mun vieraat (toi nainen ja mies, jotka asuu meillä toisessa siivessä) on olleet aika kiireisiä viime aikoina, perävalot on vaan vilkkunut, kun oon juossut ulko-ovelle niiden perään. Täällä on ollut jos jonkinlaista karvakuonoa hoidossa, ja on ollut välillä tunne, kuin olisi kennelissä . Noi vieraat on koulutellut mua ja olenkin rauhottunut sitten ekan kuukauden, vaikka vieläkin tykkään maistella ton naisvieraan housun lahkeita aamuisin, kun ne kaivautuu ylös tuolta perähuoneestaan. Mun hermoja kiristi tässä erityisesti kaksi hoitokoiraa, jotka sitten jaksoi räksyttää jokaisen liikkuvan kohteen perään, ja välillä tuntui, että ne haukkuu tuota lauta-aitaakin takapihalla. Mä tiiän, että noi vieraat ei tykkää herätä räksytykseen kuudelta. No, yksi kerta se surffitukka syöksyikin aamulla huoneesta ja komenti noita kahta. Jotenkin s...