Markkinoilla ja inkivääritehtaalla

Eumundin markkinat

Maaseutumarkkinoilla. Eumundi markets on the countryside.

Tuoreita hetelmiä ja hanneksia. Fresh vegetables and fruits.

Iloista porukkaa matkalla lounaalle. Shiny happy people...

Ravintolatarjontaa. Many restaurants available.

Ruokakojuja. Smaller food kiosks.

Aussiystävämme oli kutsunut meidät tuttavansa kanssa Eumundin markkinoille sekä inkivääritehtaalle (molemmat turistisia komplekseja), jotka sijaitsevat reilun puolen tunnin ajomatkan päässä täältä Mooloolaban alueelta. Porhallettiin tuttuun suuntaan eli pohjois-itään, jossa myös sijaitsee parit golf-kentätkin matkan varrella. Jotenkin aina mukavaa nähdä vähän maaseutua ja vihreetä luontoa, etenkin kun tuossa matkalla on paljon mielenkiintoisia nyppylöitä, kuten Mount Coolum ja pari muuta. Aussiystävämme alias matkaopas on aktiivisena ehdottelemassa, että sitten lähiviikkoina käydään tuolla ja tuolla. Tykkää ajella ja näytellä paikkoja, ja kun on itsekin aika tuore asukki näillä lämpösillä seuduilla. Kaverinsa on myös sellainen 60 v nainen, jolla juttu luistaa, että siinä sai kaupan päälle taas enkun opiskeluakin. Hänellä on Melbournen Morningtonin alueella Airbnb-asunto, ja hän antoikin käyntikorttinsa meille, jos sattuisi myöhemmin olemaan tarvetta...

AZUR, hienoa musiikkia. AZUR, great band. Didgeriduu...

Kiva maalaismiljöö. Old fashioned town.

Markkinatarjontaa. Market products.

Tultiin Eumundin kylään ja olipa siellä iso parkkipaikka täynnä autoja, on aika tunnetut noi markkinat. Keskiviikkoisin, perjantaisin ja lauantaisin on markkinapäivät.  Itse kylän pääraitti oli kuin aikamatka menneeseen: puutaloja kuin vanhalta Amerikan maaseudulta. Markkinoilla jo heti kantautui korviin didgeridoon mukavaa kaikua, kun paikallinen muusikko kavereineen soitteli livenä siinä torikojujen sivussa. Olihan se ostettava heti Azur-bändin CD, kun kuulosti niin hyvältä. Ja illalla kuultuamme levy todettiinkin, että mahtavaa musiikkia, vähän irlantilaistyyppiseen meininkiin yhdistettynä täkäläistä musakulttuuria. Sitten bongattiin jo edullista inkivääriä torikauppiaalta, ja kuten arvattiin, niin täältä markkinoilta saa tuoretta inkivääriä edullisemmin kuin läheiseltä inkivääritehtaalta, ja myös puolet halvemmalla kuin viereiseltä kauppakeskukseltamme. Tuota tehoainettahan käytämme teessä, kahvissa ja ruuan laitossa. On se niin hyvvee ja terveellistä. Ihana puun tuoksu kantautui nokkaan, vähän kuin kotimainen leppä... se oli jotain aussilaista mäntypuuta, jossa oli kivasti eri sävyjä. Siitä oli tehty kaikenlaisia tarjoilulautasia sekä leikkuulautoja. Ja kun löytyi hieno Australian kartan mallinen leikkuulauta, niin jotenkin se tarttui käteen ja lähti mukaan. Oli onneksi kevyt, ettei vie matkalaukkukiloja. Ja eräs iloinen myyjänainen oli jättänyt leipätyönsä 9 v sitten ja ryhtynyt taiteilijaksi, ja hänellä olikin värikkäitä eläinaiheisia humoristisia tauluja ja muita esineitä myynnissä. Eläimet ovat Australian eläimistöä, kuten kengurut, koalat sun muut. Sitten vihjailin, että hänellä voisi olla tulevaisuutta myös animaatioelokuviin, koska yksikin hänen humoristisista tauluistaan muistutti hauskoja Angry Birds-hahmoja. Mainitsimme, että ne ovat suomalaisen firman tuotteita. Hän sanoikin, että animaatiopiirtelyt olisi varsin mielenkiintoisia. Vinkkinä vaan Rovion pojille! Ostimme häneltä hauskat coolerit, joissa oli maalattuna Ayers Rock (Ulurun kivi) sekä eri eläinhahmoja soittamassa siellä.

Aussieläincoolerit. Coolers by oz animals.

Hienoja puutarjottimia ja leikkuulautoja. Wonderful boards made of timber.

Välillä tuli kunnon sadekuuro, onhan viime päivät olleet "Mahdollisia suihkuja"-ennusteen päiviä, ja piti mennä jonkun katoksen alle muutamaksi minuutiksi suojaan. Sitten löydettiin kiva The Fig Tree (viikunapuu)-niminen ruokaravintola, jota ehdotettiin naisille lounaspaikaksi. Siellä istuimme rankkasateen ajan syömässä hamppareita ja lohileipää (yllättäin päivän erikoisannokset olivat loppuneet). Markkinoilla oli toki myös useita ruokakojuja, niin aasialaista kuin meksikolaista, mutta sateella ei ole kovin kivaa yrittää syödä kojujen kapean katoksen alla. Lisäksi siellä löytyy aivan ihana Bohemian Cafe pääkadulta, jossa on myös hyviä ruoka-annoksia tarjolla, ja erittäin rentouttava ympäristö. Käytiin toisella kertaa toteamassa tuo asia. Eli siis ollaan eletty jo pari päivää murmelina, eli vierailtu samat markkinat ja inkivääritehdaskin. On se niin mukavaa kävästä maaseudulla, jos ei nyt Mooloolabakaan mikään iso city ole.

Ravintola meille boheemeille. Bohemian restaurant to us bohemians.

Bohemian restaurant.

Bohemian restaurant.

Inkivääritehdas

Lähdettiin sitten iltapäivällä takaisin kohti Mooloolabaa, jossa vähän matkan päässä löytyi se inkivääritehdas. Tulee tuosta mieleen, että onkohan tuossa inkiväärin "teossa" nyt jotain ihmeellistä nähtävää...ihan kuin menisit Suomeen "perunatehtaalle" tutustumaan. No, täällä turismia hanskataan vähän paremmin... Tehtaalla ei vielä käyty, kun kierrosaika oli jo mennyt. Siellä oli myös rakennuksia/myymälöitä jos mihin tuotteisiin eli sekä elintarvikkeita, joissa oli tai ei ollut inkivääriä, että oheistuotteita, joilla ei ollut mitään tekemistä inkiväärien kanssa (esim. halinalleja). Ja pieni höyryjuna kierteli alueella, joka on tehty tropiikiksi. Tuo puutarha rakennusten ympärillä oli jo itsessään oikein viihtyisä. No, tosin tuli taas rankkasade, että piti vähän aikaa kökkiä wc-rakennuksen katoksen alla ja sitten loikkia vesiesteiden yli tennareissa kohti myymälöitä. Välillä palohällärit pirisi ja porukka katseli toisiaan, eikä tehnyt mitään evakuointiliikkeitä. Taisi olla vääriä hälläreitä. Tuolta tarttui muutama tuote käteen, elikkä inkiväärimarmeladi, sekä macademia-suklaa-levite. Noi macademiat on täkäläisiä pähkinöitä, jotka on tosi suosittuja. Ne on ulkoa sellaisia mustia pyöreitä muutaman sentin halkaisijaltaan ja koviakuorisia avattavia pähkinöitä, joissa itsessään (vaalea sisus, pehmeähkö) ei ole hirveästi mitään makua, mutta niitä käytetään paljon mm. jäätelöissä ja kakuissa. Toi levite oli sairrrraan hyvää, kuin Lindhin maitosuklaapalleron pehmeää sisustaa. Olisi voinut kauhoa sen purkin sellaisenaan iltaherkuksi, mutta ehkäpä tyydymme käyttämään sitä levitteenä esim. croissantille tai patongille. Ja inkiväärimarmeladi oli myös oikein makoisaa leivän päällä. Sitten myös ostimme pullollinen eliksiiriä, josta voi lantrata useamman litran, elikkä sitrus-lime-inkivääri-mehua (samaa mehua löytyi muuten tarjouksella Woolworths-kaupasta). Kun soodaveteen sekoittaa, niin saa vähän kuin inkivääriolutta. Sitäkin täällä Ausseissa käytetään yllättävän paljon mm. ruokajuomana.

Inkiväärimarmeladia ja macademia-suklaalevitettä.
Giner marmelade and macademia-choco-spreading.

Juna inkivääritehtaan puutarhassa. Train route on the garden.

Kaikenlaista myymälää. All kind of products (many nothing to do with ginger).

Puutarhaa...garden...

Ekalla kerralla sadepäivänä. First time visit was a rainy day.

Niin tosiaan Suomessakin voisi paremmin hyödyntää maaseutumatkailua kaikenlaisiin turistihommeleihin, luoda kunnon nähtävyyksiä ja kaupallistaa sekä mainostaa enempi turisteille. Tosin vain Suomen turistimäärät on aika marginaalisia tänne verrattuna.

Palatessamme asunnollemme Sheryl sanoi hakevansa meidät illalliselle kuuden korvilla. Oli jo edellispäivänä kuulemma tehnyt uunissa ruokaa valmiiksi (lasagnea ja possupataa). No, nuo naiset ja aussiystävämme veli ja sen vaimo (jotka tapasimme jo aiemmin ystävällämme asuessamme) nautittiin yhdessä illallista. Jostain syystä heitä aina kiinnostaa kaikenlaiset suomalaiset tavat ja kieli, ja usein jutellaan Suomen jutuista, vaikka itse aussiystävämme suomalainen miesystävä ei olekaan paikalla. Otettiin kyllä ryhmäpuhelu tuolle miehelle, jossa puhuttiin sekaisin suomea ja enkkua. Kaikki huuteli "moidoa" luuriin. Joskus saatamme missata jonkun täkäläisen vitsin (veljensä on varsinainen vitsiniekka), kun ne ei ihan aukea tai ei ymmärrä kaikkia sanoja, mutta pääsääntöisesti ovat hauskaa porukkaa ja meillä on kivaa aikaa sosialisoitua. Pääsimme takaisin asunnollemme sateessa veljensä autokyydillä, kun he jatkoivat matkaa kakkoskotiinsa Noosaan.

Seuraavalla viikollakin markkina-inkiväärikiekan jälkeen menimme kaverimme luokse illastamaan, kun hänen toinen kaverinsa oli tullut etelästä lämmittelemään pariksi viikoksi tänne. Käytiin asuinkompleksin tutulla salilla, saunomassa ja poreammeessa ulkona, kylmäaltaaseen ei nyt tarennut edes suomalainen. Kyllä ruoka maistui tuohon päälle ja hyvässä seurassa. Oikein slowdown ruokaa, ja lähdettiin pimeällä kymmenen aikaan vasta polkemaan kohti asuntoamme kanaalin rantoja pitkin. Huomattiin, että juoksuttivat vettä sisäkanaaleihin tuolta meren puolelta, onhan nyt täysikuun aikoihin suuri nousuvesi. Ilmankos meidän kanaalissa ei enää pohjaa ja kaloja näe, kun vesi on niin sekaisin sadepäivien ja juoksutusten jäljiltä.

Klubilta näkymiä. Relxing on the golf club after training session.

Rannallakin ehdittiin käydä. Someday at the beach.

Hyvää juhannusta, vai pitäisikö toivotella joulua, kun täällä on talvi ja joulutähtiä piha täynnä.
Xmas flowers blossoming here as it is winter time.

Viime päivinä kaverimme on kysellyt, kiinnostaako meitä lähteä hänen ja tuon kaverinsa kanssa Byron Baylle pitkäksi viikonlopuksi. Meidän kyllä pitäisi käytellä viikonloppu sen miettimiseen, mistä itsemme löydämme viikon päästä, kun asunto on varattu toisille vieraille yli kuukauden verran. Käytiin tänään golf-videointi-tunnilla, eli lyötiin sisätiloista ulos palloa, ja samalla meidän lyönnit videoitiin. Hyvä olikin nähdä, mitä asioita voisi korjailla. Meikäläisen pää ei pysy paikallaan ja siksi paino jää takajalalle. Etukumara oli liian syvä, vaikkakin pallo lähti ihan kivasti ilmoille, sattumoisin. Juhalla taas oli liian pysty asento, muuten hyvät tekniikat. Käytiin vielä lämimässä palloa rangella tunnin päätteeksi, ja hyvin uudet asennot toimikin. Otettiin vielä itse hidastekuvaa lyönneistä. Lopuksi mentiin klubille kolmestaan nauttimaan viheriömaisemista ja katselemaan muiden pelaamista viimeisellä reiällä klubin edustalla. Saa nähä, miten pitkään tätä golf-intoa kestää. Nimim. Green card vuodelta 2000.

Sunnuntaina sade piiskasi ikkunoita (jouduttiin sulkemaan ne, ettei vesi tule sisään) ja kuukauden toinen myrskypäivä saatiin tuta. Tulva- ja tuulivaroitus oli annettu. 4.6. oli edellinen myräkkä, jossa muutama kuolikin tulvissa tuolla etelämpänä. Pahin paikka oli Gold Coastilla, onneksi ei ollut niin paha ilma kuin edellinen. Sadepäivätkään eivät ole ikäviä sisällä, kun voi kirjoitella välillä päikkäriä, syödä hyvin ja katsella telkkua, tai vaikka purkaa kuvia läppärille. Hyvillä ilmoilla ei tule niin roikuttua näppäimistön parissa. Tuossa jo tulikin katsottua aika pitkät kimarat vanhoja Seinfeld-jaksoja, kun on tullut parit DVD:t mukaan. Ikkunat huurustuivat rankkasateella, mutta ilmari kun alkoi pöhistä, niin huurut haihtuivat. Tällä kertaa Mooloolabassa oli pieni tornado, joka nappasi muutaman asunnon katon irti ja tuhosi asunnot aika perusteellisesti tuossa muutaman kilometrin päässä. Me emme huomanneet muuta kuin palmujen vinoasennon ja humisevan tuulen sunnuntai-iltana.

Tänään taas upeeta väriä taivaalla. Again beatiful sunset.

Viikonloppu muuten sujui Surf-clubbailun (pe, Alexandra Headland) ja saunomisen (la) parissa. Sauna ja uinti altaassa (22C) tekee aina niin terää. Täällä ei juurikaan ole pubeja, taikka ihan muutamaa lukuunottamatta, mutta ihmiset kokoontuvat esim. surf-clubeille perjantaina näemmä tinttaamaan edullisia juomia. Keski-ikä taisi olla lähellä keski-ikää. Siellä oli live-musiikkia parin esiintyjän verran ja innokkaita tanssijoita (lue: hillujia) yleisössä. Mielenkiintoista oli seurata, kun lähes kaikki paikalla olijat tuntuivat tuntevan toisensa. Me seurasimme AFL-pelin telkusta loppuun (suosikkimme Hawthorn Hawksit voitti sarjajohtajan North Melbournen), jonka jälkeen lähdimme sadetta hieman pidettyämme bussipyskällä polkemaan Mooloolabasta kohti kotia puolilta öin. Onneksi ei pahemmin ehditty kastua. Täällä tuntuu olevan ilmastot vähän sekaisin, kuten muuallakin maailmassa. Yleensä kesäisin (esim. helmikuu) Queenslandissa satelee, mutta näemmä näin talvellakin toisinaan. Lämpötila on tosin pysynyt päivällä 20-30C välillä (viime päivinä jo lähestytty 20C rajaa), ja öisin luokkaa 10-15C. Ja tää asuntomme on lämmin, plus ilmaria voi käyttää tarvittaessa myös lämmitykseen (ja jos on kosteaa). Jos tästä jonnekin lähdetään heinäkuussa, niin mieluummin pohjoiseen kuin etelään. Toisaalta olisi mukavaa asustella jossain Mooloolaban nurkilla, koska olisi kiva käydä golfailemassa välillä, kun nyt on päässyt vauhtiin. Täällä kun on kavereita siihen hommaan tarjolla.

« Previous Post

Next Post »