Byron Bay


Byron Bayn ihana majakka.
Lighthouse of Byron Bay.


Näkymät majakkaniemen toisella puolella. Views to other side of lighthouse.
Byron on rela mesta. Byron is relaxing place.

Nyt kun oli auto alla, niin päätettiin tehdä päiväkeikka Byron Baylle, jota monet samantyyppiset ihmiset ovat kehuneet. Useimmat kommentit sanovat, että se on hippimesta, ja tosi rento. Juu, kyllä pitää paikkaansa. Ensimmäisenä noteerattiin tapa, millä Byron Bay saa tulonsa: parkkimaksut. Missään ei tuntunut löytyvän parkkipaikkaa, josta ei täydy maksaa 4 aud/h (2,5e). Ja jos vietät koko päivän paikassa, niin maksaa enempi kuin autovuokra, haloo! No, suunnattiin ensin majakalle, joka on muutaman kilsan päässä etelään keskustasta. Se olikin ihan hienoin majakka Ausseissa, joka on nähty, eli 1901-vuonna rakennettu vitivalkoinen luomus. Alla toimii museo, ja vierestä löytyy myös majatalo, jossa näytti olevan muutama huone, ja kuuleman mukaan aika hintava, tosin myös hienoksi rempattu. Upealla jyrkällä kukkulalla majakka sijaitsi, ja aallot kasahtivat kiviselle alaosalle. Majakkaniemen takana näkyy kilometritolkulla hiekkarantaa. Aussikaverimme Kawana-saarelta kertoi, että Byron Bayllä on yleistä nähdä ryhävalaita ja delfiineitä uivan ohitse. Tällä kertaa vain iso delfiinilauma kierteli rantaa, jonne kiikaroitiin majakkaniemeltä.

Ihana Balcony-ravintola. Wonderful Balcony restaurant.
Ravintolan terassi. Terrace of Balcony.

Palattiin Byron Baylle, kun puolen tunnin parkkimaksut oli majakalla tehokkaasti käytetty, hehe. Onneksi löydettiin vanhan rautatieaseman takaa ilmainen parkki. Tuolla huomasi selkeästi reppureissuporukkaa, joilla useilla oli Campervan alla, eli pieni pakettiauto, jonka perässä mahtuu nukkumaan ja kokkailemaan kaasukeittimellä.  Olivat peseytymässä yleisissä suihkuissa ja leiriytyivät rannalla, suurinosa ei piittaa parkkimaksuista, tai siitä, ettei siellä saisi leiriytyä. No, ehkä tietävät, että parkkipirkkoja ei ole kylässä. Me löysimme kivan meksikolaisen ravintolan Miss Margarita, jossa sai erittäin ihanasti maustettuja tacoja oluen kera lounashintaan. Ja sitten siirryttiin toisen kerroksen terassille vastapäiseen Balcony-ravintolaan, jossa otettiin vähän jälkiruokaa. Mukavaa siinä sohvalla löhöillä auringossa ja katsella meininkiä. Eittämättä hippimäinen olo tuosta kaupungista/kylästä tulee, ja oli kyllä hitsin viihtyisä ja kompakti. Todella paljon eettisiä ja vegejäkin ravintoloita ja kahviloita, oikein viihtyisiä. Sekä kaikenlaista hipahtavaa kauppaa. Kyllä tuolla voisi jokusen viikon viihtyä. Nyt vaan on kaivannut vähän enempi äksöniä, että ehkä myöhemmin tuonne sitten. Kylä on tosiaan hyvin pieni, jotain 5x5 korttelia. Majoitukset keskittyvät kylän laidoille. Majoitustarjonta on ihan eri luokkaa kuin Surferissa, jossa on tuhansia ja tuhansia huoneistoja tarjolla. Tuolla tuntui iso osa porukkaa olevan läpikulkumatkalla taikka omien yöpymisvehkeiden kera.

Matkalla on mukavaa maalaismaisemaa. Edelleen jaksan ihmetellä, mikä tässä aussimaisemassa viehättää. Samanlailla täällä on puita ja pensaita. Nämä ovat vain eri lajeja kuin Suomessa. Nähtiin jopa suotakin matkalla. Näytti hyvin erilaiselta kuin meidän hillasuot. Täällä oli pienoisia vesilammikoita ja sitten jotain pitkää heinikkoa ja lyhytkasvuista käppänää. Ensin katsoin, että mikä tuosta tekee suon, mutta ilmeisesti nuo vesilammikot. Matkan varrelta löytyi muutamat ns. maisemareitit, eli scenic roadit, joita ei kuitenkaan lähdetty ajelemaan. Respamme suositteli meille Kingscliff-nimistä paikkaa, mutta ajeltiin vaan suoraan kohti kotia illan tullen. Iltaisin saa katsella, ettei kengurut taikka vompatit hyppää tielle. Jokunen kuollut vompatti nähtiin. Myös koala-varoitusmerkkejä näkyi matkalla, jos sattui olemaan eucalyptusmetsää tarjolla. Yhtään koalaa ei kyllä tällä reissulla olla nähty.

Kommentit