Sanuriin takaisin

Takaisin tutulle hotskalle Sanuriin. Back to Bumi Ayu Bungalows, Sanur.

Lembonganilta lähes tyhjällä Glory II laivalla Sanuriin muutaman delfiinijoukon saattelemana. Yhtäkkiä perämoottoreiden väliin meni joku puukapula, joka oli peräisin jätekasasta, mikä vana meressä oli todella pitkä. Ilmeisesti joku isompi alus oli käynyt laskemassa jätteensä mereen. Kaikkea jätettä kellui virtausten välisillä alueilla. Kun kapulat oli poistettu ja tehot taas päällä, niin kohta samanlainen stoppi. Tässä vaan pistettä iin päälle Indonesian jätehuoltoon.

Sanurista saatiin taas viereinen paritalon pätkä kuin tullessa Bumi Ayu Bungalowseilta (20€/yö). Korvatulpat käyttöön, ettei tartte kuunnella aamuyöstä kukkoja, räksykoiria taikka mopedeja aidan takaa. Uudet tuttavamme suomalaispari (3,5v asunut Balilla) veivät meidät kotiinsa visiitille. Oli aika kodikasta ja paljon tilaa omine offiiceineen etähommiin. Tietysti keittiömukavuudet eivät ihan parhaat olleet, mutta mm. makaronilaatikkoakin pystyy tekemään, kun on harvinainen uuni. Veivät meidät pizzalle tähän hotellin takakujalle Warung Papa Pizzaan. Enpäs muista saaneeni niin maukasta pizzaa  nimellä Ayam Betutu elikkä haudutettua kanaa chilimaustekastikkeessa. Juustoa kun oli oikeen kunnolla päällä, niin yam. Seuraavana yönä näinkin unta, että Siipiweikot alkoivat myydä pizzaa, jossa oli siipikastikkeessa haudutettua kanaa...
Papan herkkulätty. Delicious Ayam Betutu pizza on Warung Papa pizza.

Olemme nyt kuulleet, mikä on poliisimeininki täällä ja miksi monet yrittäjät/länkkärit eivät niistä pidä. Kuulemma jepeksi pääsee, kun lyö tarpeeksi rahaa tiskiin vaan. Huono on palkka, mutta voit sitten kerätä itsellesi extraa pysäyttelemällä mopoilevia tai autoilevia turreja sivukujalla ja vaatimalla lompakosta kaikki tai tingattavan summan rahaa ("sakkoa"). Ja myöskin voi vierailla ravintoloissa ja käydä hakemassa taskurahaa yrittäjiltä, hyvin yleistä täällä. Unohdapa kansainvälinen ajokortti tai paikallinen mopokortti (erikseen tarvii) matkasta tai pakollinen kypärä päästä, niin jos sut tunnistetaan turreksi, niin olet oiva rahapussi poliiseille.

Täällä myös oli kaksi laukkuryöstöä tuossa takakujalla, eli käsilaukku vietiin kävelevältä moposta käsin nappaamalla, yleisin tapa täällä. Enempi Kutan suunnalla kuin Sanurissa.
Läppärilainaaja nettikatoksessa. Laptop borrower in internet corner.

Yksi ilta piti päästä läppäriä käyttämään nettiin. Wikissä mainittuja kahviloita ei enää ollut... Kaverit tiesivät yhden nettikahvilan Jalan Sekutan pohjoispäässä. Eipä tienneet, ettei meillä ole läppäri mukana, jonka vuoksi tuota nettikahvilaa etsimmekin. No, löyty se, muttei siellä ollut kuin katettu ulkotila tien sivussa pöytineet ja nettipiuhoineen, kaikilla oma läppäri. Kyseltiin pojilta, puhuuko kukaan enkkua. Saatiin sitten lainattua pariksi minsaksi pojalta läppäri ja maksettiin siitä 5000 idr (0,35 cnt), jolla poika voi pelata koko päivän netissä. Ei se olisi mitään ottanut. Satoi kaatamalla ja ooteltiin, että päästiin tihkussa ajelemaan hotskalle.
The Cavern bar, Sanur. Beatles museum.
John, peace and love.

Eilen kaverimme veivät meidät mopokiertueelle ison tien toiselle puolelle eli paikallisten asuinalueelle. Ensin ajettiin Jalan Sekutalle, jonka perältä löytyi Beatles-baari/museo, Cavern bar. Samanniminen kuin originaali Liverpoolissa (nimikiista on nyt selvitetty). Harmillisesti katosta oli joku lasitaulu tippunut ja paikkaa siivottiin siruista. Päästiin kuitenkin kurkkimaan baariin sisälle.
Man Shed ajoneuvomuseo ja ravintola. Man Shed vehicle museum and restaurant, Sanur.

Siitä lähdettiin kohti grillisikajuhlia katsomaan. Mutta emme päässeet kavereiden puskuriin kiinni moporuuhkan vuoksi ja kadotimme heidät näkyvistämme. Meni joku aika ennenkuin löydettiin toisemme. Jouduimme unohtamaan paikallisen Babi Guling (varrassika) juhlien ihmettelyn ja siirtymään seuraavaan kohteeseen. Man Shed ajoneuvomuseo ja baari oli oikein viihtyisä autohallimainen tila. Vanhoja vespoja, autoja, tuktukeja ja kypärät toimivat valolamppuina parilla baaritiskillä. Kuulemma ruoan taso ei ole hintoihin nähden kummonen, joten napattiin vain juomat.
Näissä Lilla Pantain maisemissa kokoonnuttiin ennen mopotouria. Meeting in this Lilla Pantai view before scooter tour.

Tuosta takaisin Sanurin Mertasarin rantamille illan tummuuteen syömään. Grillatut katkaravut ei ihan ollut gourmeeta, lähinnä toivoimme, ettemme saa mitään vatsatautia tälle lähtöpäivälle. Näin huomaa, että halvan näköinen warung ei välttämättä ole halpa ja hyvä. Hienokin paikka kannattaa katsastaa, josko hinnat onkin kohtuulliset. Siinä kuupalla haisevan toiletin pönttöön vettä kaadellessa tuli mieleen, että ehkä jatkossa vältämme paikat, jotka eivät näytä hygienisiltä. Eikä koskaan tietty kannata suosia paikkoja, jotka näyttävät tyhjiltä... Mutta mukava ilta yöhön asti. Helposti näissä rennoissa Balin ympyröissä voisi parikin kk putkeen vietellä (tämä tunne aina vaihtelee).

Viime yönä muuten tunsimme nukkumaan mennessä sänkymme vatkaavan, maanjäristys. Aamulla lukasin järistyssivuilta, että oli taas Itä-Javalla 4,4 magnitudin järistys. Lähes joka päivä järisee jossain päin Indonesiaa. Usein maksimissaan vitosen verran. Sivuston mukaan eilenkin Kutalla ja länsirannikolla tunnettiin järistyksiä päivällä. Onneksi ei isoja ole kuin todella harvoin. Thaikuissa koettiin 4/2012 tsunamivaroitus, kun Sumatran pahimmalla järistysalueella järisi yli 8.6 magnitudin verran. Onneksi selvittiin 4-5 h evakolla kukkulalle.

Kommentit