Formulahässäkkää ja vaihtelevia kelejä

Melbournen Formula 1 osakilpailuviikonloppu

Lisää kuvia ja videoita löytyy Instagrammissa tweet_minna nimellä.

Vormulakisoissa ekaa kertaa. First time in Formula 1 GP.

Astonit kuskien nimillä. Astons for named drivers.

Entisajan kilpuri, hieman hitaampaan menoon.
Older race car, not so fast.

India-tallin pilttuustamme oli näpsää seurata valmistautumista ja varikkoelämää.
Our India stable had great views for preparing GP start and pit stops.

Tee-se-itse hampurilaispiste.
Make your own hamburger, choose ingredients.

Meillähän oli Melbournen Formula 1 kisoihin ne 4 päivän puolihintaliput nimellä General Admission eli vapaat paikat (ei istumapaikkoja katsomoihin, jotka on Grandstand tms. nimikkeellä), sekä Sahara Force India - tallin pääsuorapilttuuseen paikka samaan  hintaan (127 AUD=80 e). Ei todellakaan paha hinta! Ajateltiin sitten torstai ottaa Albert Parkiin ja liikennejärjestelyihin tutustumisen kannalta. Siellä oli hyvin järkätytyt ratikat Southern Crossin asemalta (yksi pykälä meidän normi-Flinders-asemalta eteenpäin), henkilökunta neuvomassa paikalla, Express Formula - ratikat menivät suoraan tuolta porteille 1&2. Flindersin asemalta pääsisi ratikoilla sitten pääsuoran vastaisen rinkulan puolen porteille. Portilla oli lippu- ja turvatarkastus, ja toivotettiin mukavaa päivää, eikä ollut paljoa porukkaa. Olisi muuten saanut lippuja ostaa portiltakin (päivälippu n. 85-100 AUD), monet niin tekivätkin, että ostivat päivälippuja, kun sattui hyvä keli.

Aluekartta. Map of Albert Park GP.

Heti kun asteltiin sisään radan ylikulkutunneliin, ja siellä jotkut V8-autot hurahteli alitse, niin tuli kylmät väreet. Eikä johtunut n. 30 C lämpötilasta. Aika makee fiilis kuulla noita muitakin autoja. Myös Porcheilla oli omat cup-ajot, pakoputket vaan paukahtelivat suorilla ja takaspoilerit rytisivät... eli Formuloita päästiin fiilistelemään vasta perjantaina. Tai no nähtiin me vertailuajo ratakierroksen verran, jossa Mersun "perusauto" starttasi lähtöviivalta etukenoon, perään Mersun kilpa-auto ja sitten sen perään Mersun Formula 1 auto. Tulivat kaikki maaliin suunnilleen rinnakkain. Kyllä se Formulan ääni kuulosti hienolta, ja näytti hiton nopeelta, kuten noi muutkin pelit. Nopeusvertailuksi voi mainita, että tuollainen V8-auto saavuttaa suoralla nopeuden 252 km/h, kun taas Formula-pirssi kiihtyy aina 325 km/h asti. Ja siitä kun mutkaan jarruttaa, niin meitsin sisuskalut pullahtaisi ulos siinä reilun 5G voimassa.

Taitavat ilmojen mestarilentäjät.
Skillful flyers in formation.

Ja kun G-voimiin päästiin, niin ehdottomasti suosikkeihini kuului hävittäjälentonäytös (F-35A Lightning II). Kaiffari veteli F35-koneella ensinnäkin porukalta kurat pöksyyn heti alkuun lentämällä helkutin matalalla yli, niin että lähtöäänet vei jopa tinnitykset korvista, ja muutamalla tyypillä meni kyllä kivasti viinit ja bisset väärään kurkkuun. Välillä mä ihmettelin (mitäs nainen nyt noista vempeleistä tietäis), miten se kone lipui hiljaa pystyasennossa ja leijui kuin joku ufo siinä alueen päällä. Sitten tyyppi keikutteli koneella taas ylitse, toisinaan pyöritteli konetta akselinsa ympäri. Välillä teki hirveitä silmukoita ja kaartoja, että tuli ihan pahoinvointia pelkästään katsellessa sitä touhua. Lopuksi se heebo pisti hävittäjän ihan pystysuoraan kulkemaan pilven läpi ylös, vähän kuin Batman elokuvassa lensi pilveen. Tää vaan ei enää tullut takaisin...

Sikäli ei nyt ihan tympeetä katottavaa ollut 6 pienkoneen taitolentonäytöskään, joka kesti aika pitkään. Hiton tarkkoja kaiffareita, kun lentivät niin lähellä toisiaan ja muodostelmissa, ties missä silmukoissa yms. Mut kyllä vaan hävittäjälentäjän varpaatkin olisin varmaan nuollut aaltoliikkeen ohessa...

Rahtikoneen rotisko ylilennolla. Cargo plane flyovers.

Noi samat lentonäytökset ja V8/Porche-ajot toistuivat myös muina päivinä, paitsi että sunnuntaina sitten tuli extrayllärit rahtikoneen muodossa (C-17A Globemaster). Juha kuvasi juuri jotain selfie-videota pääsuoralta, kun huomasi kamerassaan valtavan koneen lähestyvän. Siitä se "iso rotisko" lensi ihan matalalta yli, aika näyttävä masiina. Ja jos laivan kääntäminen ei ole kovin helppoa ja nopeeta, niin ei varmaan tuonkaan koneen. Mutta siitä huolimatta lentäjä käänsi koneen aika pystyyn ylös ja kaarteli kääntyäkseen. Kyllä kerosiinia kului noissa hommissa ja ei ihan halapaa lysthiä ollut tuo hävittäjätouhukaan. Tuollainen hävitin maksaa makiat 100 000 000 AUD (n. 70 000 000 e) kipale, ja lentäminen maksaa 32 000 AUD/h eli n. 22 000 e/h (lähde: Business Insider Australia 12/2014).

Ajalteltiin sitten vähän kuin satiaiset huvipuistossa, että mennään kaikkiin vehkeisiin torstaina, kun oli niin vähän porukkaa. Noihin em. vekottimiin ei ollut meillä taviksilla asiaa, mutta itse asiassa helikopterilla olisi päässyt 2 kertaa radan ympäri 90 AUD=61 e per nekku, ei paha, mutta ei otettu lentoa kuitenkaan. Mentiin sen sijaan ilmaiselle Landrover-experience ajelulle, elikkä lyhyt rata sisälti pari jyrkkää nousua ja laskua sekä joitain auton kallistelua nousukorokkeita käyttäen. Markkinatarkoituksessa tietysti tuo ajelu, ajaja esitteli samalla auton ominaisuuksia. Ihan hauskaa parin sakemannin kanssa samassa autossa. Sitten tietysti kaikille autoihmisille oli HotRod-tyyliin kaikenlaista tuunattua kaaraa tarjolla jopa 400 kpl. Oli rivillinen jotain söpöjä Aston-autoja (nimetyt kullekin F1-kuskille), Porcheja, V8:ja, Jaguareja, vanhoja kilpa-autoja jne. Osa autojen omistajistakin oli paikalla puunaamassa autojaan.

Huimapäinen motocrossari hyppyristä ulos.
Motocross driver jumping in the air.

Viikonloppuna myös oli tehty hiekkakumparerata hyppyreineen motocross-näytöksiä varten. Aika huikeita hyppyjä pojjaat teki, eikä yhtään hyppyä töksähtänyt alas suoraan vastarinteeseen, eikä kylkiluita katkeillut. Sitten miehille (onhan tuo miesvoittoinen tapahtuma) oli silmänruokaa, eli isossa ravintolateltassa tarjolla vähäpukeisia (tarjoilijoinakin samat) naisia, jotka tanssivat tekoflyygelin päällä jonkun laulajan säestyksellä.

Edellisten lentävien lintujen oheen muita tipusia.
Hot chicks dancing on artificial grand piano.

Väki lisääntyi loppuviikkoa kohti, ja sunnuntaina tuntui, että koko kaupunki on liikkeellä perheensä kanssa ja ilman. Siitä huolimatta ei tarvinut jonotella missään kohtaa. Ratikoitakin oli valjastettu kulkemaan ihan peräperää, ettei kenenkään tarvinnut odotella. Ainoastaan iltapäivästä oluttiskeillä alkoi olla pientä jonoa, mutta onneksi meidän pienessä India-tallin pilttuussa oli oma tiski, johon ei ollut yhtään jonoa.

Massa, jolla ei ollut massaa eikä pituuttakaan.
Massa without mass (not so tall either).

Jo torstaina onnistuttiin missaamaan kuljettajien esittelyt ja fanitilaisuudet Fan Zone alueella sekä sunnuntaina Melbourne Walkilla (kuskien reitti varikolle). Sentään sattumalta osuttiin paikalle Rexonan stagelle, jossa Massa tuli jakamaan nimmareita meille muutamalle siellä olleelle. Mä sanoinkin ennen Massan tuloa paikalle, että arvaa kumpi on pienempi, minä vai Massa. No joo, massaa sillä ei ollut eikä pituutta, mutta massahurmaaja kuitenkin. Ja sain nimmarit, kun vielä portugaliksi kiitin etukäteen. Siinä Rexona-stagella sai muuten kokeilla reaktionopeuksia painelemalla syttyviä valokennoja n. 1,5m x 1,5m seinällä. Meitsin ulottuvuus/havainnointikyky ei riittänyt kuin 17/300 pisteeseen. Valtteri Bottas sentään oli pistellyt 43 pojoa.

Rommimaistelut ohitse.
Rom tasting done.

Ja vielä oheishärdelleistä erinomainen juttu oli lauantaina Bundaberg-rommin ilmainen maistelutilaisuus. Kun ulkona satoi ja oli viileä tuuli, niin tuolla lämmitetyssä kopissa sai maistella 3 eri rommia (toi muuten valittiin just 2016 maailman parhaaksi rommiksi), ja santsata vielä lempparilla (tietysti se vanhin!) ja tehdä rommidrinkin, johon tuli inkivääriolutta kyytipojaksi. Toi onkin muuten oivallisen hyvä juomayhdistelmä. Nää kyllä osaa esittelyt. Tyyppi sanoikin, että on se kumma, ettei porukalle ilmainen viina kelpaa, kun kaikki olivat vähän vaisuja pyytelemään lisää. Ei sitä suomalainenkaan kehtaa etunenässä :)

Ekat auton työnnöt jo ennen kisan alkua.
First car out of games, before race even started.

Kyllä noi Formulat kulkee ihan karmeeta vauhtia, ei sitä telkusta tahdo saada todellista kuvaa. Se on todellakin vaan "njauuuu", "njauuu", kun autot vilahtaa ohitse pääsuoraa. Ei kerkii nähdä kuin vilauksen väreistä, että olikohan toi Ferrari, kypärää ja siten kuskia ei voinut nähdä. Screenit tulee tarpeeseen, että pystyy kisaa seuraamaan. Radiostakin tuli suorana selostus, jota toiset kuunteli kuulokkeista samalla. Lauantain aika-ajot uusin säännöin oli himppasen farssi, kun kaikki tallit vaan säästeli renkaita, eikä kukaan ajellut viimeisillä minuuteilla enää yhtään. Nyt kai harkitaan (vai joko se päätettiin) uudesta säännöstä palaamista takaisin Bahrainin kisoihin mennessä. Sunnuntaina oli toiveet korkealla Kimin puolesta, kun sillä oli kuitenkin 4. lähtöruutu. Ennen lähtöä jo Red Bullin venäläiskuski Kvyat keskeytti siihen meidän tallipilttuun eteen, päästiin katselemaan auton työntämistä aitiopaikalta. Meidän lähes vastapäätä oli muuten varikkoalue, joten oli hyvä paikka seurailla varikkokäyntejä.

Ilo oli ekan mutkan jälkeen ylimmillään, kun Kimi ja Vettel hyökkäsivät kärkipaikoille. Suomen liput paitoihin ommeltuna siinä ylpeinä möllötettiin radan vieressä. Joku kysyikin, että ollaanko Italiasta, kun Juhalla oli Ferrarin lippis. Eivät sitten tunnistaneet lippuja. Ilo loppui sitten kohtuu alkuvaiheessa, kun Kimi oli kirjaimellisesti liekeissä, eli leiskat löi kypärän takana autosta, kun Kimi saapui varikolle. Se kosla vaan oli hyytynyt ilmeisesti kesken reissun. Hyvä, ettei moottori ollut pamahtanut. Jos Kimi ei olisi tukkaansa leikkauttanut millin siiliksi, niin olis siinä pari kiehkuraa saattanut kärähtää. Damn, että otti aivoon, just piti sit Kimille toi sattua! Screenilläkin näytettiin Vettelin nimeä alkuun, ja ihmeteltiin, kun meidän mielestä Vettel oli edelleen kärjessä. Sitten Alonso täräytti autollaan toisen kuskin takarenkaaseen ja heitti hirveen näköset ympyrät katon kautta. Onneksi selvisi ilman vakavampia vammoja. Varmaan sai jonkinlaisen tärskyn kuitenkin. Noh, onneksi sentään Valtteri pääsi pisteille ja meidän puolisuomalainen Nico Rosbergin poika pääsi ykköspallille. Me rynnättiinkin pääsuoralle palkintojen jakoon, kun tiedettiin, että ne aukoo huoltoraot aidassa yleisölle lopuksi. Hieno fiilis siinä kuunnella kansallislauluja ja juosta palkintokorokkeen eteen lasin toisella puolella. Piti vielä Kimin tallipilttuuta kuvata lopuksi. Takki oli tyhjä, ja ruuhkien välttämiseksi jäätiin 3 muun suomalaisen kanssa drinksuille vielä ennen poistumista.

Kaksi suomalaista Ferrari-fania. Two Finnish Ferrari fans.

Antakkee tännekin sitä kuplivaa!
Give me that Champagne, too!

Asian ytimessä, eli varikkopilttuu.
In the core, Kimi's pit stop/stable.

Täällä kelit niin vaihtelee, että torstaina oli kuuma kuin Saharassa ja 50-kerroin aukkavoide tuli tarpeeseen. Perjantaina tuuli ja sateli pieniä kuuroja, harjoitusajot oli vähän niin ja näin (vähän väliä olisi pitänyt vaihdella renkaita). Lauantaina oli pilvistä, muttei pahemmin sadellut. Sunnuntaina oli taas afapäivä, joskin lämppis pysyi 24C hujakoilla. Illat on kuitenkin välillä viileitä, että jopa kevyttoppatakit oli parina iltana päällä. Kaikenkaikkiaan hienosti järjestetty ja toimiva tapahtuma, ja kyllä tuosta pieni kutina jäi, että uudelleen tarttis mennä toinen kerta Formuloihin. "Vormulat on parasta paikan päällä" on uusi Juhan sanonta.

St Patrick's day eli irkkujuhlat

Ehdittiin torstai-iltana poikkeemaan South Yarrassa vuotuisissa ikkuhippaloissa Bridie O'Reilly's baarissa. Muutama gintsu upposi hampparin kera pötsiin, mutta sitten lähdettiin kympiltä kotiin, kun meno alkoi yltyä live bändin muodossa. Piti olla ajoissa tuutimassa, että ehtii taas pe ajoissa Albert Parkiin bensaa haistelemaan.

Irkkuhippalot. St Patrick's Day on South Yarra Bridie O'Reilly's Irish Pub.

Alkuviikon aktiviteetit

Maanantai meni normipäivänä salin ja koiralenkittelyn ja kauppa/ruoka-harrasteiden kanssa, ja tiistaina oli taas energiaa käyttää aurinkoinen 26C päivä Sandringhamin rantsulla muutama tunti loikoillen ja siitä Hamptonin Brown Cow - terassille nauttimaan ruokaa (tuttu mesta). Jotenkin vaan on käsittämättömän hienoa, että voi elää ulkona kaiket päivät. Yölämpötilat on lähestyneet 10C, mutta kaasulämmitys (pari kertaa ollut päällä) auttaa ja höyhenpeiton alla tarkenee. Suihkussa katon lämpölamput on tarpeen. Tänään eli keskiviikkona Juha järkkäsi mulle extratreenit salilla, kun mentiin sinne tatami/nyrkkeily/rata-salin puolelle ja mulle laitettiin mojovat nyrkkeilyhanskat käsiin ja Juha otti pari pistaria haltuun. Siinä sitten mojauttelin ylä-, ala- ja sivukoukkuja sarjana Juhan pistareihin hiki hatussa. Ihan sormiväleihin tuli verestystä. Hyppynarulla pitää aina vedellä myös 200-300 hypyn sarjaa, että saa nää nautintokahvat liikkeelle.

Sandringhamin ranta-aluetta.
Beach of Sandringham.

Hamptonin/Sandringham satama ja jahtiklubit jää vasemmalle.
On the left you'll find Sandringham's/Hampton's Yach and Sailing Clubs.

Ja tuosta tulikin mieleen, että eräs suomalaistuttumme bongattiin Brandon Parkin ostarilta kauppaamasta kuntolautaa, joka maksaa 900 AUD (n. 600 e), ja joka tärisee niin, että tyrät rytkyy. Laudan keskustaan jos asettaa jalat, niin se simuloi kävelyä, ja uloimpana simuloidaan jo kunnon juoksua. Vaikutti tehokkaalta. Voisi suositella telkun katsomisen oheen joillekin (ite kun ei enää ole telkkua katsonut naismuistiin). Ja aika moni olikin ostanut tuon vehkeen hinnasta huolimatta, nainen oli saamassa aimo provikat. Mietittiin, että eikös heidän kannattaisi tutkia asuntohintoja Melbiksen alueella ja keskittyä kalliiden alueiden nurkille, kun hän valitteli, että edellisellä ostarilla ei kukaan ostanut lautoja ja nyt kauppa kävi kuin siimaa. Vinkattiin vielä, että kannattaisi ehdotella omistajille sijoittumista Glenin kauppakeskukseen, jossa menekkiä varmaan olisi vieläkin enempi kuin tuossa Brandonissa. Hmm, tuollaistakin myyntihommaa voisin vaikka alkaa tekemään, taikka ihan mitä vaan.... paitsi ei jotain farmihommia (ainakaan osaa niistä), joissa saa lapioida pashaa ja asua jossain karmeissa murjuissa, joissa hämikset, liskot, käärmeet ja ties mitkä kivat otukset vaanii nurkissa. Tullut vaan luettua Working Holiday nuorten kokemuksia. Apuva! Onneksi meidän vanhempien työpaikat on hieman säädyllisempiä. Kaikkea täällä on tarjolla. Mutta onneksi saa olla tekemättä vielä mitään eli olla ns. turre eli "il turismo".

« Previous Post

Next Post »