tiistai 5. kesäkuuta 2018

Lomakausi alkoi Naxoksella

Morsio seisoo Grottan rinteellä.
Bride standing on Grotta cliff.

Sitähän ihan kuvitteli vielä viikko sitten, että ei ole sesonki vielä alkanut ja että Naxos on vielä salainen helmi saariston kätköissä... Joku paikallinen totesi pari päivää sitten, että ai olette niin kauan sitten olleet täällä viimeksi (6v), tämä oli silloin ihan erilainen. Kuulemma vuokra-autoja on sesonkina liikkeellä niin paljon, että tiet on tukossa. Osa teistä joudutaan sulkemaan, kun ei kävelijöiden sekaan autolla mahdu. Nyt alan ymmärtää. Silmät aukeni eilen ja tänään havahtumaan, että turrekausi on alkanut. Tai no ei mitään ryysistä vielä, mutta matkatoimistot näyttää aloittaneen pakettimatkat näin kesäkuun alussa. Maanantaina kun tallustelin lenkillä vanhan kaupungin poikki ja peräleipomoon, ihmettelin katujen pullistelua autoista ja ihmisistä, hyvä kun ajoittain sekaan mahtui. Sitten näimme vilaukselta esim. Tui-pakettimatkavirkailijoita ja tänään rannalle mennessä asia vahvistui. Emme rannalla ole poikenneet kuin ekalla viikolla eli kolme viikkoa sitten. Nyt julkinen bussi oli aika pullollaan rantaturreja, ja Plakan rannalla revähti silmät ammolleen.

Löytyi vapaatakin tilaa. We found free space on Plaka beach.

Viimeksi saatiin olla lähes yksin rantsuilla, niin hiljaista oli, ja nyt oli rannat täyttyneet aurinkotuoleista ja varjoista, ja Plaka oli hyvin miinoitettu tanorektikoilla ja nakupelleillä. Meiän rauhaisa Naxos on pilalla! Kääk, kohta ollaan samassa pisteessä kuin Mykonoksella, että pyyhkeelle saa etsiä tilaa. No, se nyt tuntui kärjistäen tuolta. Kyllähän jossain Mykonoksella oikeasti pyyhereiät alkaa olla mahdottomia elokuussa... Vähän kun tottui tuohon tyhjästä tupsahtaneeseen ihmismassaan (olemme edelleen nuorimmasta päästä), niin alkoi nauttia rannasta ja uinnista. Nythän on ollut myös aika tuulinen viikko takana, että senkin puolesta nää tyynet kelit vetää porukkaa hiekalle. Vähän aikaa jaksoi porottaa pyyhkeellä ja ihmetellä himoruskettujia, kunnes oli pakko hinata ahterit Aegean Pool Bariin lähistölle. Varjoa kiitos!

Aegean Pool Bar, Plaka.

Ihanaa, että täällä on nää allasbaarit lisääntyneet sitten viime lomailun. Tässä puolen kilsan säteellä on 4-5 allaspaikkaa, jossa voi ihan normihintaisen tarjoilun ohessa pulikoida altaassa tai vaikka syöksyä mereen, joka kimmeltää vieressä. Paikallinen Alfa-vehnäolut ja pizza maistui hyvälle uinnin päälle, ja frappet vielä sitten loppuun iltapäivän auringossa roikkutuoleilla. Elämä maistui taas suloiselle. Kyllä silti tuntuu, että kaupungissa asuminen on järkevämpää kuin rannalla. Sen verran vähän rantaan ja aurinkoon makaamaan on kaivannut. Parilla eurolla bussi kuljettaa lähes kotiovelta rantsuun, helppoa vai mitä. Kumma, miten koomiselta tuo aurinkotuoleissa makoilu taikka nakuna pitkin rantaa tallustelu näyttää. Itsekin joskus lomilla harrasti samaa. Täällä näkee usein "Sekaisin Marista"- rusinatyyppejä, joille mikään ei riitä...

Tämän blogin alkuosan kirjoituksen jälkeen kun on mennyt päivä, niin ei täällä nyt niin hirveetä turreryysistä ole, tuntui vaan kontrastina hiljaisuudelle. Itse asiassa tänään selvisi, että koululaisten lomat alkoivat Naxoksella, ja siitä voi juontua jonkinlaista liikehdintää paikallisittain ja eritoten alkuviikosta. Virallisesti koululomat alkaa puolesta kuusta vasta... nyt Naxoksen koululaisilla on kolmen kuukauden loma, kertoivat lapset aamulla uimapaikalla. Syyskuussa takaisin.

Koululaisten loma alkoi. School holidays started here.

Joku muukin uimassa. Somebody else swimming, too.

Ja sitten meidän iso lähisupermarket Koutelieris avautui ison rempan jälkeen, ja oltiin ihan täpinöissään, kun siellä on niin superit valikoimat. Juustoja, makkaroita, kinkkuja ja ihan kaikkee. Pelkkiä kuivahedelmiä ja pähkinöitä on irtotavarana useampi hyllysetti. Kahdessa kerroksessa kyseinen kauppa. Piti ostaa halpaa parman kinkkuakin, ja täti niin ohuita herkkuviipaleita meille teki, ja otettiin melonia mukaan. Kyllä tänne voisi helposti taas tulla kuukaudeksi jos toiseksikin, vaikka ensi keväänä. 


Yammy, Koutelieris supermarket.

Omat kotisafkat. Self made snacks.

Juhakin on niin kotiutunut vanhan mallin kuntosalille Genesikseen. Mä taas harrastan mieluummin lenkkeilyä ulkona. Oma keittiö auttaa himpun vähentämään ulkona syöntiä, vaikka mitään lämpöisiä ruokia ei kyllä itse kokkailla. Kunnon kreikkalaiset perinnepöperöt syödään ulkona. Kleftiko, giuvetsi, mussaka,...ja jänispaistiakin, aah! Kotona salaattia, hedelmiä ja aamupalat. Vähän sitten vielä perusmeininkiä tähän loppuun kuvien muodossa.

Kuntosali, ilmastointina ulko-ovi. Local old fashioned gym, aircon=outdoor open.

Kivat kukat. Nice flowers.

Kiva piha tääkin. Nice yard, too.

Naiset kokoontuu. Local womens meeting.

Tyypillinen mopedi korilla. Typical moped with the basket.

Kahvila satamassa. Cafe on the harbour.

Suosikkimme Bossa cafe. Our favourite Bossa Cafe.

Pikku kappelisaari satamassa. Little chapel island on the harbour.

Takapuoli vanhasta kaupungista. Back side of the old town.

Aamulenkkiläinen. Morning walker/runner.

Taverna Kastro, old town.

Halloota, kuuluuko? (puh.kopit yhä käytössä) 
Hello, anybody? (old phonebooth still in use)

perjantai 1. kesäkuuta 2018

Naxoksen ihana vanha kaupunki

Vanha kaupunki, rakkautta joka kävelyllä

Ihania taloja. Nice houses on Old Town.

Aamuisin ollaan käyty kävelyllä, joka lähtee hotelliltamme Windmilliltä Agios Georgios-kaupunkirannan laitaa pitkin ja siitä merenrantaa kaupungintalon editse. Purjeveneitä, valtavia autolauttoja, kahviloita ja merta ihaillen kävely jatkuu rantapromenadia pitkin varsinaisen autolauttasataman ohitse kohti Apollonin temppelikukkulaa


Pelkistetty esimerkki lenkkireitistä.
Example of our morning walk.


Agios Georgios lahti. City beach.


Laivoja satama-alueella. Lots of boats every day.


Tuolta vasemmalta rantaa pitkin kävellään (näkymä ravintola 1739:stä).
Morning walk there on the sea front (view from restaurant 1739).

Jos tuulet suo, eli ettei tukka irtoa päästä ja aallot Grottan puolelta kastele, niin voidaan käydä tuolla Apollonin temppelikukkulallakin haistelemassa ihanaa yrttimäistä kasvien tuoksua ja ihailemassa raunioita. Siitä on kiva palata takaisin ja kääntyä bussiaseman ja matkatoimiston nurkilta kohti vanhaa kaupunkia


Apostolis ravintola, restaurant.

Ihania kahviloita ja ravintoloita putkahtelee vanhassa kaupungissa, kun vaan kurkistaa kulman taakse. Harva se päivä eksyy ihan uusille laduille ja löytää hyvin mielenkiintoisia näkymiä. Pelkästään rakennukset ovat hirmu vanhoja, ja kapeiden kujien portit ja niiden katot ihailun arvoisia. Tuntuu, että vanhaan kaupunkiin ihastuu aina vaan syvemmin, mitä enemmän sitä oppii tuntemaan.


Labyrinth viiniravintola, wine restaurant.
Compass ravintola, restaurant.

Labyrintiksikin voi kujia kutsua, kun voi joskus eksyä. Kahviloissa on kiinnitetty hyvinkin pieniin yksityiskohtiin huomiota. Ja milloin sisustus tai maisemat on spesiaaleja, milloin ympäröivät kasvit upeita (esim. viiniköynnöksiä rypäleineen tai kukkivia pensaita). Osa paikoista on niin tuoreita (alle 5 v), ettemme ole mitenkään voineet niihin aiemmilla reissuilla törmätä. Osa taas toiminut kymmeniä vuosia. Pelkästään paikallisen ruokakaupan löytäminen pieneltä kujalta voi olla ihmettelyn arvoista.


Kujan ruokakauppa. Grocery store.


Vanhaa ja luksusta, majoituksia

Usein pörrätään ympäriinsä vanhan kaupungin kujilla, Juhan kellon GPS-käyrät näyttävät hauskoilta suhmuroilta. Lisäksi perustalojen sekaan mahtuu majataloja pilvin pimein. Kaikki eivät edes itseään mainosta kyltein, eli jos kysyy naapurirakennuksen hotellista huvikseen huoneita nähtäväksi, niin saatetaankin näyttää ei-niin-hotellin-näköisistä rakennuksista vanhoja huoneistoja, joiden hinnat ei nyt paljoa päätä huimaa (esim. 45 € yö). Osa voisi toimia museona, sen verran historiallisia esineitä ja huonekalujakin löytyy. Jolandas Castle House (kuudelle hengelle 150 m2, syyskuussa 170 €/yö) on esimerkki upeasti fiksatusta vanhasta asunnosta, jota turreillekin Bookingin kautta vuokrataan. 

Voimme kuvitella, miten tänne tulevat amerikkalaisetkin haukkovat henkeään vanhassa kaupungissa, kun mönkijäajeluiltaan malttavat keskittyä kaupunkitutkailuun. Liekö siellä katseltu Mammamia-elokuvaa, kun täällä niin paljon on jenkkejä nyt.


Jolandas Castle House vuokrattavana, for rent on old town.


1739 näköalaravintola

1739 ravintolan sisäänkäynti. Entrance to 1739 restaurant.

1739 panorama ravintola, restaurant.

Paikallista IPA-olutta. Local IPA available.

Kävelyllä havaitsimme uuden mainoskyltin näköalaravintolasta 1739, jonka päätimme katsastaa. Ohi kävellessä oli pakko pysähtyä antiikkikauppaan, johon satuimme kurkistamaan uteliaisuuttamme. Siitä seuraavassa kappaleessa, mutta tähän väliin hienot maisemat tuolta 1739 ravintolasta, jossa kelpaa kaffea lipitellä ja ihailla upeita maisemia eri suuntiin. Tuonne kannattaa mennä pelkästään maisemia katselemaan, koska siellä on erillinen näköalaparveke, eikä se maksa mitään.  Merkillistä Naxoksella on, että missä vaan upeissa puitteissa voit kahvitella tai nauttia mitä vaan ihan vakiohintaan kuin muissakin ravintoloissa ja kahviloissa. Täällä ei vielä onneksi ole hinnoiteltu turistiextralla näitä hienoja kohteita.

Näkymät myös Grottan suuntaan.
Views to Grotta, too.


Antiikkikauppa ja vanha asunto

Löysimme siis sattumalta vanhan kaupungin kukkulalta ihmeellisen upean paikan, antiikkikauppa, jonka yläkerrassa omistaja itse asuu. Hän oli keräillyt ympäri Eurooppaa tuonne kauppaan kaikkea vanhaa antiikkia, ja koostanut pari huonetta sen ajan kalusteilla sekä rekvisiitoilla (mm. morsiuspukukin) kuvaamaan, miten entisaikaan herrasväki asui. Paikka (se asunnon alakerta) oli silloisen palvelusväen ihka oikea entinen asuinpaikka. Yläkerrassa asui itse herrasväki, silloinkin.

Antiikkikaupan sisäänkäynti.
Entrance to antique shop.


Antiikkikaupassa. Inside antique shop.

Ikkunoistakin oli jo upeat näkymät yli kaupungin, kun kerran linnoituskukkulalla oltiin. Voi vaan kuvitella, miten upeat näkymät omistajan asunnosta siinä yläkerrassa on. Kaupasta löytyi (ei tosin myytävänä) mm. vanhoja Acropoliksen pylväitä, niitähän temppeleitä rakennettiin useille Kreikan kukkuloille, eli tännekin Naxokselle joskus ammoisina aikoina. Sitten Venetsialaiset tulivat tänne ja pylväät ilmeisesti kaatuivat taisteluissa. Tuo antiikkikauppa pelkästään seinineen ja kattoineen oli ihan mahtava paikka vierailla, saati se irtaimisto. Niin paljon historiaa. Kuvasaldo on hiukka rajallinen, kun eivät halua turistien kuvailevan siellä.


Kivien seassa kukkia ja kasveja

Mun lempikasvi. My favourite flowers.

Luonnon katto. Nature roof of restaurant.

Mikä myös täällä kaikkialla viehättää, on kukkivat pensaat ja köynnökset, jotka kehystävät kivasti kaikkia vanhoja ja uudempia taloja ja terasseja. Nuo punakukkaiset köynnökset on mun lemppareita. Myös viiniköynnökset sun muut puut toimivat useiden ravintoloiden kattona tai roikkuvat pienin rypäletertuin terasseilta. Täkäläisillä on myös usein parvekkeet täys ruukkukasveja ja yrttejä. Mikäs siinä, kun on pitkä kesä eikä talvellakaan halla iske.

Ruukkukasveja tarpeeksi. 
Many flowers are decorating houses.

Ja ne yrtit, tässä mun basilika (ja Paros-viiniä). 
Wonderful herbs everywhere, my basil here (and wine from Paros).


Historian havinaa ja  Kreikan mytologiaa

Pari sanaa Naxoksen historiasta.  Edellä mainitut Acropoliksen jäänteet eteläisessä Panormoksen kyläpahasessa ovat vuodelta noin 25000 eKr, eli himppasen kaukaa historiasta, neoliittiselta aikakaudelta. Täällä on paljon tehty arkeologisia kaivauksia. Korkein vuori täällä on Mount Zas (1004 m), jonka nimi tulee Zeus-jumalasta, joka väitteen mukaan olisi elänyt kyseisen vuoren luolassa. Kreikan mytologiassa Wikin mukaan Kreetaa kuitenkin sanotaan Zeuksen kotisaareksi ja siellä sijaitsevia luolia... Väitetään myös, että viinin jumalatar Dionysos olisi ollut tämän saaren suojelija. Onhan tämä saaren maaperä hyvinkin hedelmällinen. Apollonin temppeli (Naxoksen portti) on vuodelta 530 eKr. Zeuksen poika Apollon on mytologian mukaan syntynyt naapurissa Deloksella. Nämä mytologiatarinat on tarinoita, mikälie totta. Grotta ja tuo Palatian alue (jossa em. temppeli on) ovat olleet kuitenkin asutettuina jo 3000 eKr, kaivaukset ovat kertoneet siitä. 

Naxoksella löytyy paljon jäänteitä bysanttikaudelta ja siis keskiajalta (vuodet 330-1453), ja tietysti sen jälkeiseltä ajalta. Tämä on ollut Kreikan historiassa tärkeimpiä saaria. Milloin on oltu osa Rooman valtakuntaa ja milloin Ottomaanien vallan alla. Turkkilaisten vaikutuksia ei täällä pahemmin näy. Kastro eli linnake vanhan kaupungin kukkulalla on 1200-luvulta. Venetsialaiset tulivat tänne niihin aikoihin, ja merirosvot joutuivat väistymään. Venetsian hallintaa kesti vuodet 1204-1537Tämä historia ja kaikki vanhat rakennukset ovat juuri sitä, mitä esim. Australiassa kaivattiin. Ja ruoka ja muu kulttuuri. Harmi tietysti, että vuosisatoja sitten täällä tuhoutui paljon vanhaa sotien tuoksinassa.


Vanhan kaupungin linnan alue.
Old town castle area.

Myös Sagkrista, 8 km päästä Chorasta, löytyy Demeterin temppelirauniot, jotka varmaan monelta turistilta jää katsomatta (khöm!), kun ei niitä täällä kauheasti hehkutella. Itsekin vasta tuli ko. kohde havaittua vahingossa. Sekin on rakennettu 530 eKr. Demeter oli Kreikan mytologiassa maanviljelyn jumala, mikä sopii myös Naxoksen saaren luonteeseen.

Markkinakoneistot eivät ole tänne vielä ehtineet kunnolla, joten mielenkiintoista nähdä, miten Naxos kehittyy turistikohteiden listalla. Jotenkin haluaisi, että se ei seuraisi Mykonoksen ja Santorinin turistipolkuja, vaan säilyisi tällaisena piilotettuna helmenä...

Vanhaa kaupunkia. Old town.


Hylättyjä taloja. Empty old houses.

Rantabulevardista seuraava katu.
Behind the sea front boulevard.

Pienet kujaset. Small alleys.

lauantai 26. toukokuuta 2018

Naxos, portti saarihyppelyyn Cycladeille

Naxos porttina Cycladien saaristoon

Naxos is a great gateway to Cyclades island.

Naxos on hyvä kauttakulkupaikka Cycladien saaristoon. Ateenasta voi tulla tänne kahta eri reittiä laivalla plus useammilla lennoilla. Piraeus on Ateenan suurempi matkustajasatama, josta lähtee eniten laivoja Cycladeille. Rafina on lähempänä lentokenttää, ja sieltä lähtee Mykonoksen suuntaan esim. 1.6.  kokonaiset 11 lähtöä eri kokoisilla laivoilla. Naxokselle on samana päivänä 5 lähtöä Rafinasta ja 5 lähtöä Piraeuksesta.

Alla reittikartta laivoille ja esimerkki päivän aikatauluista Naxokselta muualle.

Naxos timetables and routes to Cyclades and beyond.

Laivoja kulkee Kreetalle ja Rodoksellekin eli Dodecanesin saariston puolelle. Joskus v2009 tulimme laivalla Rodokselta Kosin kautta Santorinille jonkinmoisessa myräkässä sivuaaltoon, ja mulla oli heikko olo isossa Blue Star Ferryssä, jotka ovat vanhoja Suomessakin risteilleitä Viking-laivoja. 

Pistetäänpä seuraavaksi meidän lempparipaikkoja täältä Cycladeilta ja vähän Dodekaneesiltakin (Rodos) kehiin, jos vaikka joku inspiroituisi saarihyppelyyn. Kuvat on napattu mun vanhasta matkablogista, joten ne on vähän huonompilaatuisia. Mutta toivottavasti tunnelma välittyy.


Rodos

Rodoksella oltiin ekan kerran vuonna 1996 kesällä. Silloin ihan vanhakantaisella pakettimatkalla. Symin saari jäi mieleen mahtavana pikkusaarena siinä lähellä. Rodos on ihan aliarvostettu paikka. Olemme kolme kertaa olleet siellä kaikkiaan ja vanha kaupunki on aivan ihana ajanviettopaikka. Historiaa, kauniita ravintoloita ja kahviloita (Sokrateen puutarha eli Socratous Garden oli lempparimme) ja yöelämää. Kaupunkirantakin löytyy, mutta sitten 10 km säteellä on hienompia rantoja molempiin suuntiin.

Rodos old town.

Ixia beach.

City beach.

Kalithea oli uimapaikkana lempparimme, siinä noin 6 kilometrin päässä kaupungista. Vanha kylpyläpaikka, jonka rantakin esiintyy elokuvassa The guns of Navarone (1961).

Kalithea beach.

Kalithea old spa area.

Lindos on upein paikka vierailla Rodoksella. Se on niin söpöinen Acropolis-kukkuloineen ja poukamarantoineen. Sinne joskus hulluna pyöräiltiin hieveessä helteessä hartiat kärynneenä.

Lindos Acropolis.

View from Acropolis. Näkymä kukkulalta.

Castle on Lindos. Linna.


Santorini

Santorini (Thira) on yksi erikoisimpia saaria maailmassa, koska sen sanotaan nousseen merestä vulkaanisen toiminnan seurauksena, ja niin ylväästi kuin Caldera-jyrkänne kohoaa saaren toisella puolella meren pinnasta ylöspäin, niin yhtä jyrkkänä se laskee meren pinnan alapuolelle muutamaan sataan metriin asti. Santorinilla on oltu muutaman kerran vuosia sitten. Menty Roomasta lennolla ja laivalla Rodokseltakin. Santorini on turrejen ykköskohde ja ruuhka kesällä sen mukaista. Päivisin risteilyalukset parkkeeraa sen syvään satamaan ja Fira sekä Oia ovat ihmisiä pullollaan. Aasialaisia erityisesti matkaa tänne. Häämatkalaiset ottavat luksusmajoitusta (sadoista euroista tuhansiin yö) luolahotelleissa Oia-Imerovigli-akselilla. Me on majoituttu Kamarissa, jossa on parempi hinta-laatusuhde, ja hyvät kulkuyhteydet.

Oian auringonlaskut väitetään olevan maailman hienoimpia. Hienojahan ne, alla joku otos. Aikamoista tungosta yleensä kesäaikaan tuolla. Parasta on nauttia Calderan reunalla elämästä illan hämyssä, kun valkoiset talot hohkaa altaineen pimeällä. Päivällä voi käydä vaikka Ammoudin lahden takana uimassa ja siinä alhaalla Ammoudin lahdella kalaruoalla. Tosin tuoreiden (lähes sukupuuttoon kuolleiden) kalojen kilohinnat oli jo 8 v sitten 40€ ylöspäin.

Oia: sunsets, cave hotels, Caldera-restaurants, honeymooners and seafood/swim on Ammoudi bay.

Fira on pääkeskus Santorinilla, upeat rinnenäkymät sielläkin kahviloista ja turistikauppoja runsaasti.

Fira, same same but different (than Oia).

Kamari ja muinainen Thiran kylä alakuvan kukkulalla, jonne serpentiinitie.

Kamari and ancient Thira on top of serpentine road.

Mielenkiintoiset vulkaaniset rannat on myös Santorinin erikoisuus. Mustaa hiekkaa löytyy Kamarista ja Perissasta ja välimaastosta nämä seuraavat erikoisuudet. Punaisen rannan vieressä on veneellä mentävä valkoinen ranta.

Vlichada beach, long sandy beach. Kuukraateriranta, joka on pitkä hiekkainen.

Red beach. Punainen ranta.

Santorini yhdistetään usein Atlantis-myyttiin (kadonnut/uponnut saari): https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Atlantis
Santorinin muinainen kulttuuri tuhoutui 1600-luvulla ennen ajanlaskua, suuressa tulivuoren purkauksessa.

Mykonos

Vuonna 2011 matkustimme laivalla Rafinasta Mykonokselle ja sieltä Golden Star-laivalla Naxokselle.  Turisteille kiillotettu tyylikäs kaupunki, bilerannat Paradise ja Superparadise, ja jetsetille rantoja löhöilyyn shampanjan ääressä jahtejaan ihaillen (Psarrou beach). Hintavin saari, missä Kreikassa olemme olleet (paitsi Santorinilla Oia ja Fira). Tässä kuvia.

Mykonos city incl. Venice area. 
Mykonoksellakin on Venetsian alue cityssä.

Superparadise-biletysranta, jonne pääsee bussilla tai omin ajoneuvoin. Varmasti hurjaa menoa elokuussa.

Superparadise party beach.

Ornos beach.

Agios Sostis on rauhallinen lahti Mykonoksen pohjoisosissa. Upeat näkymät yhdeltä hotellilta, jonka vieressä on tämä upea kirkko. Kivirannalla voi viettää aikaansa jopa heinäkuullakin aika rauhassa.

Agios Sostis, Mykonos.


Koufonissi

Ah, yksi Cycladien saariston helmi. Vain 3 neliökilometriä pieni pääsaari, mutta niin sopivan vireä heinäkuussa. Hidden gem eli kätketty aarre suorastaan. Aina, kun on saavuttu (3 kertaa ainakin) Koufonissille, niin on huokailtu sataman veden väriä, niin vaalean sininen. Skopelitiksen pikkulaivalla pääsee Koufonissille, Schinoussalle ja Irakliaan, jotka ovat vierekkäin. Noissa kahdessa voi Koufonissilta käydä myös päiväreissulla, koska myöhään yöllä tulee Blue Star Ferry-laiva takaisin päin. Koufonissilla on myös superit meriruoat, useita Psarotavernoja eli merieläväravintoloita. Useimmiten simpukkaa, katkarapua ja semmoista tomaattifetakastiikkeella. Myös muita ihania ruokapaikkoja löytyy, esim. Fanos-rannan itsepalveluravintola kauniilla rannalla. Juomaerikoisuutena on lämmitettävä kanelinen rakomelo, mieto juoma, jota ihmiset siemailee kapealla pääkadulla.

Kuvia seuraavassa: Porin luolat, Devils Eye, Italida ranta, kaupunkiranta, majoitusnäkymät  ja meriruokaa.

Koufonissi: Pori caves, Devils Eye, Italida beach, city beach, hotel view to port and seafood.

Schinoussa

Aika karu, vähän tylsä pieni saari. Vain yksi varsinainen palvelukatu oli ainakin silloin, kun käytiin.

Beach seen from down and up on restaurant.
Rantsu nähtynä alhaalta ja ylhäältä ravintolasta.

Iraklia

Satamalahti ja toinen lähes tyhjä lahti. Lähinnä pari ravintolaa, kauppaa ja siinä kaikki. Jos olet kirjailija ja lukutoukka, niin rauhallinen paikka sinulle. Kaunis ja pieni.

Skopelitis boat.
Iraklia, small, here it is.


Paros ja Antiparos

Kun miettii Naxoksen ja Mykonoksen kaupunkikuvaa, niin Naxoksen naapuri Paros uppoaa samaan settiin eli hyvin vastaavat kadut putiikkeineen. Tosin Paroksella minikoossa. Cityn lisäksi Paroksella suosittuja lomapaikkoja on Parikia (ihan vieressä) ja pohjoisen satamakaupunki Naoussa. Ei löytynyt blogissani kuvia Parokselta. Moni sanoo, että se on turistisempi kuin Naxos. Monissa turistioppaissakin Paros mainitaan, joten ei ihme (Naxos vasta tekee tuloaan). Noin tunnin lyhyempi laivamatka Ateenasta voi olla yksi syy verrattuna Naxokseen. Viinit on muuten hyviä Parokselta, esim. Meltemiä voin merkkinä suositella.

Antiparosta voi suositella päiväkohteeksi (molemmille ehtii päivän aikana Naxokselta), koska se on söpö ja siellä on upea vesi (yllätys) ja tippukiviluolakin. Alla kuvassa luolan läheisen Soros-lahden Thai-ravintolassa (ruoka vei sydämen), satamassa ja tippukiviluolassa.

Antiparos: yammy Thai food, harbour and climestone cave.

Summarum

Vaihtoehtoja on pilvin pimein saarihyppelyyn pelkästään Cycladeilla, saati sitten muilla Kreikan saarialueilla. Eli sitten vaan plänäämään matkaa jonnekin saaristoon. Toukokuulla voi pienet saaret olla aika kuolleita, mutta kesäkuulla ja syyskuulla kannattaa poiketa. Heinä-elokuu ovat aika ruuhkaisia eritoten pienillä saarilla, jossa majoitustilaa on vähemmän tarjolla. 

Aikatauluja ja laivalippuja voi kaivella mm. näiltä sivustoilta:

Lomakausi alkoi Naxoksella

Morsio seisoo Grottan rinteellä. Bride standing on Grotta cliff. Sitähän ihan kuvitteli vielä viikko sitten, että ei ole sesonki vi...