Musakeikkoja, Mornington-niemi ja Brightonin rantakopperot

Keikkaa pukkaa

St Kilda, Palais Theatre.

Simply Red and UB40&Inner Circle gigs (keikkaa pukkaa).

Alunperin oli tammikuulle mielessä se Adam Lambert, jolla oli pari keikkaa Kiltsin Palais Theatressa, mutta kun ne missasin, niin nyt tuli mahkut paikata musa-aukkoa, ja napata jälkiliput (hyvä mäihä, että sai vielä) Simply Red poppiskeikalle ja seuraavan päivän UB40&Inner Circle reaggaekeikalle. Vähän iho nousi kananlihalle, kun muisteli kaikkia Simply Redin hittejä, mitä tuli 90-luvulla kuunneltua, ja noilta reggaebändeiltäkin löytyi aika monta tuttua biisiä, jotka kans pompahti 90-luvulta muistipiireille takaisin. Täältä Glenistä on jo löydetty julkisilla monta vaihtoehtoreittiä Kiltsiin, tällä kertaa Kooyong-juna-asemalta hypättiin ratikkaan nro 16. Ihmeteltiin, kun just ennen ovien aukeemista oli vain kourallinen  porukkaa tuonne Simply Redin keikalle odottamassa, ja melkein kaikki oli meitä vanhempia. Aikataulu oli selkeesti laitettu seinälle: ovet aukee, lämppäri aloittaa, jne... Palais Theatre on avattu jo v. 1914 ja vaihtanut  muutaman kerran nimeä (n. 100 keikkaa vuodessa, top-20 teatterikeikkapaikkana maailmassa) ja oikein nostalgisen näköinen paikka. Sisällä oli monta tarjoilupistettä (ei juurikaan jonoja) ja itse katsomo oli 2 tasossa. Jokaiselta paikalta näkee esteettömästi, koska yllätykseksi isossa salissa ei ole pylvään pylvästä tukemassa parvekekerrosta.

Simply Red.

Simply Rediä lämmitteli Natalie Imbruglia, jonka nimi toki oli tuttu ja pari biisiäkin, mutta itse country-tyyppinen genre ei saanut aikaan väreitä. Sitten Simply Red heitti tietenkin kaikki hitit kehiin, mutta joku piste ii:n päällä jäi uupumaan. Keikka oli himppasen liian "kliininen" suoritus, kuin levyltä kuultuna, ja ehkä volyymiä olisi saanut olla enempi (huomasimme seuraavan illan reggaeta kuunnellessa). Hienoa settiä ja hyvä tunnelma, seisaaltaan tanssittiin osan aikaa. Tiedettiinkin keikkalista etukäteen jo, kun eilinen setti löytyi netistä.

Wineyardin terassilla ennen UB40 keikkaa.
Wineyard terrace before UB40 gig.

UB40 esiintyy, UB40 performing.

Seuraavana päivänä mentiin Kiltsiin ajoissa Wineyardin terassille aurinkoon ennen keikkaa. Siellä nähtiin joku rastafari, jolla rastaletti ulottui maahan asti. Arveltiin, että takuulla samaan paikkaan menossa, mutta kenties jopa soittaja. Eikös se sama heppu istunut meidän vieressä katsomossa, ja jos tuntee sanonnan "mopo lähtee keulimaan", niin toi kaveri ajeli koko Inner Circlen keikan yhellä pyörällä, ei meinannut pysyä housuissaan yhtään. Mutta eipä ollut häntä moittiminen, oli meinaan todella interaktiivinen keikka ja porukka oli ihan messissä. Ei tarttenut paljoa istua. Bad Boys kun kajahti ilmoille, niin ekstaasi oli taattu, erityispitkä versio instrumenttisooloineen. Seuraava bändi Sly and Robbie teoriassa vaikutti hyvältä, mutta toinen päähenkilö eli basisti oli miksaajan pakottanut pistämään bassonsa ihan liian kovalle, aika puuroksi meni ja puntit tutisi. Muutama tuttu biisi, mutta tunnelma hyvin lässähtänyt. UB40 kun saapui lauteille, niin pettymys oli jonkinmoinen, koska keikka oli liian suunniteltu, eikä yleisöä huomioitu, kuten Inner Circle teki. Biisit kuulutettiin möreällä äänellä, kuin jossain virallisessa tapahtumassa. Soittajat tekivät kuviota, josta tuli Shadows tai jotain humppabändejäkin mieleen. Alussa oli joku hitti, välissä tuli same-same-kuulosta perusreggaeta, ja loppuun ladattiin "punaviinit", Kingston town ja I can't help falling in love...

Mornington-niemimaan kierros

Viininmaistelukeikka Morningtonin viinialueelle, Crittenden Estate.
Wine tasting on Crittenden Estate, Mornington area.

Taustainfoa Mornington peninsulasta:
http://m.visitvictoria.com/Regions/Mornington-Peninsula/Destinations?MobileRedirected=1

Sitten menikin perjantai normipäivänä kotioloissa, koirien kanssa ja ruokaa laittaessa. Vähän tarinoitiin huonenaapurimme kanssa aamupäivällä sekä emännän kanssa perinteisesti ruoan äärellä iltamyöhään. Lauantaina sitten lähdettiin emäntämme ajeluttamana Morningtonin viinialueelle käymään muutamalla viinitilalla. Crittenden Estatella valittiin yksi maksullinen (10 AUD) maistelusetti (he kutsuivat sitä lennoksi) omassa pöydässä istuessa. Meidän makuumme hieman kuivia vinkkuja. Yllättäin tarjoilijana toimi Ruotsissa asunut argentiinalainen, joka oli myös Suomessa käynyt. Innostui kertomaan myös olleensa edelliset 14 vuotta Queenslandissä ja sitten noiden "huonompien vuosien" jälkeen tulleensa jokunen viikko sitten tänne Melbourneen, ja oli hyvin täpinöissään tästä kulttuurien kyllästämästä alueesta. Tuolla viinitilalla on tekojärven rannalla (tai en kutsuisi tuota lampea järveksi) myös muutamia mökkejä, joita vuokrataan lomailukäyttöön. Seuraava kohde oli Red Hillissä Paringa Estate viinitila, jonka köynnösrivit viettivät kivasti alamäkeen hienoin maisemin. Tuolla ei maisteltu viinisettiä, paitsi että reilu lasillinen hyvää Shirazia meni lounaan kera. Otettiin 3 alkupalaa jaettavaksi: Lohta, ankkaa ja wallabin filettä (eläin on kuin pieni kenguru, voih...). Ruoat olivat yllättävän maukkaita lisukkeineen, kuin gourmeeravintolassa. Hinnat tuolla 15 AUD (9e) alkupaloilta ja 25-30 AUD (15-20e) pääruoilta. Viinit täällä lähes kaikkialla maksaa 7-10 AUD (4-6e) iso lasi. Perusravintoloissa hinnat voi olla hieman halvempia, mutta pöytäliinapaikoissa jotain tuota luokkaa, jossain jopa isot pääruoat hintaluokkaa 40 AUD (25e). Vanhempi miesseurue nautti pitkää ateriaa, olivat jälkiruokaviinivaiheessa hilpeinä.

Näkymä Arthurs seat kukkulalta Morninton-niemelle.
View from the hill of Arthur's Seat to Mornington Peninsula.

Näkymä Melbiksen kaupungin suuntaan.
View to Melbourne city side.

Sitten ajeltiin Arthur's Seat-nimiselle kukkulalle, josta oli upeat näkymät sekä Melbournen keskustan pilvenpiirtäjiin, että toiseen suuntaan Mornington peninsulalle eli niemelle, jossa kohtaavat toisensa avomeri ja Melbournen lahden vesi. Tuota avomeren puoleista rantaa kutsutaan Back Beachiksi.

Häämeininkiä takarantsussa (avomeripuoli).
Weddings on Back Beach (great ocean).

Yksi leirintäalue Rosebudin rannassa.
One camping area on Rosebud beach side.

"uikkakoppi" Sorrenton rannoilla.
Batching box near Sorrento.

Niemen kärkeen asti menee Melbiksen lahden rantatie, jonka varrella on lukuisia leirintäalueita, joissa ausseilla on asuntovaunut ympäri vuoden, ja jolla alueella lomaillaan viikonloppuisin. Hienoa maisemaa tuo merenranta, matalaa hiekkaa ja kirkasta vettä. Matkalla saattoi nähdä vilaukselta päiväkäyttöisiä rantamökkejä (bathing boxes), jotka ovat luokkaa 6-10 m2.

Näkymä Balcon-ravintelin terassilta Sorrentossa.
View from Balcon terrace, Sorrento.

Mentiin jälkiruokakakuille Sorrentoon Balcon-nimiseen pubiin vanhaan Continental-hotellirakennukseen, jossa yläkerrassa on hienot terassimaisemat ja sisällä lounge löhösohvineen ja DJ-pöytineen yökerhoiluun. Juteltiin pari sanaa tarjoilijapojan kanssa, joka kertoi olevansa Ruotsista Working Holidayllä ja asuneensa täällä jonkun aikaa, vielä muutama kk. Onnen pekka! Katseltiin terassilta, kuinka tuosta niemen kärjestä autolautta kulkee tuonne länsipuolelle Melbournen lahtea, sinne millä puolella on kuuluisa Great Ocean Road. Jotenkin tuo Mornington peninsulan alue näytti juurikin niin houkuttelevalta ranta- ja puumaisemineen (alavaa maastoa) ja palveluineen, kuin mitä internetistä olin katsellut etukäteen. Olin jo aiemmin haaveillut majoituksista ko. alueella. Eipä tiedä, vaikka sinne jossain kohtaa mennään paremmalla ajalla.

Kyläilyä ja Brightonin rantakopit

Autonpesuri. Car washer.

Eilen eli sunnuntaina ohjelmassa oli auton pesua a'la Juha ;) Eräs emännän ystävä (meidänkin tuttu jo) poikkesi kylässä ja lähdettiin ensin kaupungin suuntaan hakemaan Moomba-kulkueasusteita näille naisille erääseen aussi-karibialaiseen kotiin. Mahtavaa on nähdä erilaisia koteja, tuokin jotain sata vuotta vanha, joissa on usein "pitsikattoreunainen" terassi. Todella erilaisia huoneita löytyi (mm. kylppärissä kattoikkunat). Karibialainen sisustus sisälsi tietysti hyvin värikkäitä tauluja. Tuolla asuva nainen oli Ausseista kotoisin, mutta asunut ja tavannut miehensä Trinidadissa (Moomba-kulkueessa ;) ), muuttaneet USAan lapsia tekemään ja sitten takaisin Ausseihin. Ei mitenkään kummallinen taustatarina, niin monenkirjavaa porukkaa täällä tapaa. Mutta siis talkoina tehtyjä höyhen- ja glitterikoristeisia moomba-asuja oli hienoissa väreissä, ja tulipa mieleen ihan Tampereen Samba Roseira ja kesäkulkueet tuosta. Paikalle pölähti missimittaisia karibiatyttöjä (jotain sukulaisia) asuja katsastamaan. En ihan rohkenisi niissä pikkubikineissä, höyhenissä ja muissa rimpuloissa keikutella lanteita, ainakaan Melbournen yleisön edessä. Kulkue kuuluu eri kulttuurien juhlaan 11.-14.3., joka viimeisenä päivänään huipentuu n. 1500-2000 hengen kulkueeseen, jossa eri kulttuuriryhmät (mm. Karibia, Sri Lanka) ovat edustettuina omina joukkoinaan kansallisasuissa. Hetkuttelevat tuossa Federation aukion nurkilla, St. Kilda roadilla jne. Ja tuon maanantain jälkeen olisikin luvassa Formula 1 viikonloppu, joten täytynee olla vielä silloin maisemissa. Luvattiin toki avustella kulkuehommissa muuten, jos/kun ollaan vielä paikalla. Karibiaseuran PJ-mies vähän moitti meitä loosereiksi, kun ei osallistuta itse kulkueeseen. Koitti silloin Australiapäivänä värvätä meitä sinne. Hänellä on jännä huumori ihan pokerinaamalla heittelee...

Siitä ampaistiin emännän siskontyttöä moikkaamaan Toorakiin, jossa matkalla hän esitteli meille Melbiksen kalleimpia asuntoja. Kyllä meidän Glenissä ihailemat "linnat" jäivät ihan mökkitasolle, kun näihin vertasi. Ei meinattu uskoa, että eräskin Kreikan lippu salossa oleva "valkoinen talo" oli yksityinen asunto, ajateltiin että varmaan joku lähetystö. Netistä ihan tsekkasin. Stamoulis-suku omistaa talon, joka on valmistunut joku aikaa sitten, ja rakennuskustannuksiksi on arvioitu 70 mAUD (45 me). Suvulla onkin joku puolen miljardin omaisuus (tehty investoinneilla ja virvoitusjuomilla). http://www.domain.com.au/news/the-70-million-stamoulis-mansion-in-toorak-could-be-australias-most-expensive-home-20150410-1mhbcb/

Sitten netistä vilkaisin top-10 myytyjä taloja Melbiksessä, niin sellaiset 10-25 mAUD joutui pulittamaan. Ja parhaita (kuten tuo kreikkakämppä) ei tietenkään edes myydä, joten voi vain niiden hintaa arvailla.

Asiaan! Eli blondi n. 30v nainen avasi oven ja hänen miehensä (rentoreiska) kysäisi heti, että maistuisiko olut tai viini. No, kylmä oluthan se pian oli kourassa, ja alettiin höpötellä niitä näitä. He asuivat naisen vanhempien kolmiossa (vanhemmat just nyt reissussa), joka oli tosi hieno residenssi, pihalla näkyi kerrostalon yhteinen iso uima-allas. Voisi kelvata moinen asumismuoto mullekin, eli vastaava huoneisto. Paikalla oli joku malesialaissukuinen nainen aussimiehensä ja 16 viikkoisen vauvansa kanssa. Oli tosi rentoa porukkaa. Male oli opiskellut Ruotsissa emännän siskontytön kanssa ja käynyt Suomessa ja kertoi seukanneensa suomalaisen pojan kanssa. Se oli kuulemma hyvin harvasanainen ja kulttuurit olivat eronneet aika paljon Aussi vs. Finski. Ja olivat olleet kerran ruotsin laivalla, jossa joku hiton isokokoinen (toi poikakaveri oli pieni) suomalainen jäppinen oli tullut loppuillasta heittämään uhkavaatimuksen, että valitse, lähdetkö hänen vai tuon toisen pojan (poikaystävä) matkaan. Perin outoa käytöstä! Ja Suomi-Ruotsi-laivareissut muutenkin olivat heille aika järkytyksiä...ilmeisesti osuneet sopivasti joupporisteilyille ;). Muuten kehuivat, että suomalaiset ovat tosi fiksuja ja osaavat aina hyvin enkkua.

Kalliita kopperoita Brightonin rannalla.
Expensive bathing boxes on Brighton Beach.

Sammaa, mutta immeisten kera.
Same same with some people :)

Sieltä seuraavaksi kohteeseen eli Brightonin rannalle katsomaan tunnettuja värikkäitä rantakoppeja. Kopit ovat myytäviä ja päiväkäyttöisiä, kuten nuo Morningtonin mökitkin. Omistaja saa maalata ne mieleisekseen, joten todella värikkäitä ja hienoja mökkejä löytyi. Yhdessä joku makasi sohvalla. Sitten sinne mahtuu mm. minikeittiönurkkaus ja jokunen tuoli, silti en ymmärrä, miksi porukka maksaa noista kopeista itsensä kipeäksi (useita satoja tuhansia). Tosin ainoa syy voisi olla sijoitus, koska niiden hinnat ovat nousseet taivaisiin. Niitä ei saisi vuokrata, mutta muistelin jonkun kopperon nähneeni Airbnb-listalla taannoin.

Kivasti tuonne rantsuun pääsisi junalla citystä. Ja Sandringhamia (junan päätepiste lähellä) suositteli tuttavani, joka oli täällä viime vuoden lopulla. Täytyypä ottaa asiakseen, kun on näitä lämpöisiä päiviä. Täällä tosiaan lämpötila saattaa muuttua 20 C päivän sisään. Nyt on jopa n. 40C luvassa, ja pian taas 20C. Etelästä kun tuulee, kylmä tulee etelänavalta, ja sisämaasta kun tuulee, niin tulee kuumaa ilmaa. Täällä on niin vähän sadellut, että on ihan kuivaa ja ruskeaa maastoa, etenkin tuolla maaseudulla, jossa angukset, vuohet ja lampaat koittaa etsiä jotain purtavaa pelloilta. Viinitiloilla sen sijaan kastelu toimii, ja pensaat vihertää. Virallisesti syksy täällä alkaa maaliskuussa, vaikka emännän mielestä se on paras kesäkuukausi. Emäntämme on niin samalla maulla varustettu, että eipä ollut vaikeaa arvata, jotta löydämme itsemme viihtyisältä Hamptonin terassilta Brown Cow (ruskea lehmä). Otettiin Juhan kanssa ihan mojitot, jotka olivatkin pitkään aikaan parhaan makuiset. Maisteltiin ruokia ristiin: tonnikalasashimia, pizzaa ja vasikka-snitzeliä. Taas meni illan puolelle, kun saavuttiin koiria ruokkimaan. Kämppis oli ollut koko viikonlopun poissa, eikä vieläkään takaisin.

« Previous Post

Next Post »