Aussifutista, "alastonbaarisssa" ja Warholin näyttelyssä

AFL eli aussifutisottelussa Melbournen krikettistadionilla

Futisfani, 45v Hawthorn Hawksien kannattajana.
Football fan, supporting Hawks 45 years.

Hawthorn Hawksien kannatusvärit, keltainen ja ruskea.
Hawks colours: yellow and brown.

Onpas nyt ollut actionia, elikkä olemme olleet poissa kotoa ja baanalla. Ensinnä kiva vinkki kavereiltamme tässä yksi ilta, että sunnuntaina olisi AFL-liigaa eli aussifutista tarjolla. Mehän on nähty vain kiiwien rugbyä aiemmin, jotta tulipa tutustuttua tuohonkin lajiin Malbourne Crickett Ground stadikalla, joka vetää 100 000 katsojaa, eli samaa kokoa kuin Barcelonan Camp Nou. Täällä pelataan paljon paikallisotteluita, kun joukkueita on tusina näin suuressa kaupungissa. Tällä kertaa vastakkain oli täkäläinen Hawthorn Hawks ja Perthiläinen West Coast Eagles. Junassa näki jo, että hawksilaisia paitoineen, huiveineen ja lippiksineen oli ruuhkaksi asti. Liput on hinnaltaan 0 AUD ylöspäin (keskihyllyillä n. 30-70 AUD). Myös ilmaiseksi pääsee, kuten kaverimme teki (ovelta oli ostamassa lippua). Ehkä puolet paikoista oli varattu. 

Futisseuran jäsenyys on periytyvää sorttia, tai siis ilmeisesti siinä on kiinteä määrä jäseniä, ja uusia otetaan vain vanhojen poistuessa, ja isät voi lapsilleen luovuttaa jäsenyyden. Tämän meille kertoi Kenny, täkäläinen tuttumme viitaten omaan kannatusjoukkueeseensa. Tapasimme miehen, joka oli ollut 45 v seuran jäsen, alunperin Singaporesta kotoisin (ei ollut edes aasialaisen näköinen), muuttanut Ausseihin vuonna 1960, 77-vuotias, todella hauska mies, jonka kanssa jutusteltiin tuolla pelissä. Sovittiinkin, että nähdään lähiaikoina Hawksien kotipelissä. Hän halusi tarjota oluet, kieltäydyimme, mutta hän sanoi Juhalle, että tulepas auttamaan, haki olutta meille ja kaverillemmekin.

4-rivinen hanasysteemi. 4-row tap system.

Alussa joku piti puheen ja sitten palkittiin muutama veteraani tai nostettiin paidat ns. kattoon, tms., ja seuran laulu soi. Mukavasti oli pelissä kannustuslaulua ja huutoa, välillä ihan korviin otti. Etenkin alakatsomossa lähellä olutmyyntiä oli seisomaosastolla äänekkäimmät kannattajajoukot. Joka puolelta stadikkaa näkee kyllä hyvin peliä ja hidastukset näkee screeneiltä. Pelaavat neljä n. puolen tunnin erää (katkoineen) ja kahden erän jälkeen on hieman pidempi välitauko. Olutta ei tartte vetää kierteellä väliajalla, koska 4-riviset hanasysteemit toimii tehokkaasti (jonoa ei juurikaan synny), myyntipisteitä on riittävästi sekä katsomoon voi viedä oluet ja ruoat näppärästi vaikka pahvilaatikossa, joka on tarkoitettu eväiden keräämiseen myyntipisteistä.

Kivaa mässätä katsomossa.
Nice to eat and drink while watching game.

Peli on nopeaa ja hienoa katsottavaa, tuossakin kotijoukkue ylsi noin 100 pisteeseen. Keskiosasta maalia saa 6 pojoa ja reunoilta 1 pisteen. Jäähyjä ei jaella eikä värikortteja (ei ainakaan nähty pelissä). Vapaapotkuja voi seurata rikkeistä taikka hyvästä (etäältä) pallon kiinniotosta (kaivakaa netistä, jos haluatte tietää säännöt!). Isoja ihmiskasoja ei synny päinvastoin kuin amerikkalaisessa jalkapallossa taikka rugbyssä (Uusi-Seelanti). Välillä tuntui, kuin soikhula pallo olisi rasvattu, sen verran liukkaalta sen kiinni saaminen näytti. Potkut ovat uskomattoman tarkkoja. Pelin lopuksi yleisö pääsi nurmikentälle. Ennenkuulumatonta, kun muistelen kotimaassa futiskenttiä, jonne on visusti pääsy kielletty muuten kuin itse pelissä. Hyvä jos silloinkaan. Lapset ja aikuiset syöksyivät täällä kentälle pelaamaan palloa. Lähes kaikilla oli pelipallo mukana ja ne potkivat ja heittelivät niitä. Hieno fiilis!

Yleisön vuoro pelata kentällä. Audience is allowed to play after the game.

Täällä Melbournessa on useita stadikoita, yksi iso on myös Etihad-stadikka keskustan länsilaidalla. Kenties joskus mennään sinne. Sitten täällä on konsertteja Rod Laver-areenalla, joka on tenniskisojen keskuskenttä. Mm. Madonna kävi täällä ja pääsi uutisiin Australiassa vastikää, kun kävi ihastuttamassa ja vihastuttamassa faneja tunteja myöhästyneellä esityksellään, ja kuulemma kännissä veteli drinkkejä...? Katsottiin, että Black Sabbath esiintyisi siellä tässä kuussa. Lippuja olisi jäljellä alk. 250 AUD. Olisi kyllä aikas mageeta pyytää soittamaan "Paranoid"...


National Gallery of Victoria: Andy Warhol and Ai Weiwei

Andyn omakuva. Andy himself.

Yksi tuttu blondi moninkertaisena. One known blonde as triple.

No, sitten listallamme on pitkään ollut National Gallery of Victoriassa käynti (ihan Flinders aseman kulmilla). Andy Warhol (you know!) ja Ai Weiwei (kiinalainen aktivisti ja valokuvaaja, yms.) olivat tällä kertaa esittelyssä. Hurahtipa siinä 4-5 h katsellen molempien taidetta, kuvia, elokuvia, patsaita, whatever. Meinattiin kyllä revetä, kun huomattiin lipun myynnissä, että siellä on myös Whistler's Mother taidenäyttely, johon sai nippualennusta 4 AUD (8 AUD hinta), ja noi edelliset kustansi yht. 26 AUD (n. 15e). Pariin kertaan on tullut blogissani viitattua tuohon "legendaariseen" Mr Bean-elokuvan tauluun, vaikka emme edes tienneet sen oikeasti olevan olemassa. Ko. näyttely on vielä katsomatta, kun ei ehditty koko päivää tuolla galleriassa viettää. Sitä taulua sanotaan Amerikan Mona Lisaksi. Katsotaan, mitä muuta kivaa sieltä löytyy.

Kissat, taiteilijoiden lemmikkejä.
Cats, pets of the artists.

Kissaviihdettä lapsille. Cat amusement for the kids.

Kukkia kukkien edustalla. Flowers and more flowers.

Warholin näkemys valokuvistamme (kuvauskoppi). Warhol art about us on PhotoBooth.

Warhol-osastolla hauskinta oli lapsille suunnattu kissa-osasto, jossa oli mm. Photobooth-valokuvauskoppeja, jonne sai mennä itseään kuvaamaan. Kisu ruudulla kertoi kopissa, että nyt sitten ottelette kaikkia hassuja asentoja, ja niin me tehtiin, ja automaatti kuvasi meitä. Lopuksi nähtiin kuvasettiä istunnosta, eli kuvistamme tuli Warhol-tyyliin värikäs kokoelma, jonka sai jakaa somessa myös videona.


"Nakubaarissa" eli Naked for Satan baari Brunswickissa

Nakubaarin yläkerta. Upper floor of Naked for Satan.

Kattoterassilta kaupunkinäkymää kolmeen suuntaan.
Views over the city from the roof terrace.

Alakerran pintxos-osasto koukuttaa.
Pintxos desk on ground floor is so tempting.

Lohileipiä ja munakasta. Salmon and omelet snacks.

Pari ihmistä ja enempi viinipulloja alakerrassa.
Few people and more wine bottles on ground floor.

Kävimme viime viikolla pariin otteeseen Melbournen pohjoispuolella mm. Brunswick streetillä, jossa löytyy boheemia meininkiä. Mentiin muutamankin kaverin suosittelemaan Naked for Satan-ravintolaan. Mä en ollut kuuklettanut sitä, joten ei hajuakaan, mikä underground-luola mahtoi olla kyseessä. Luulin, että joku pimee loukko, jossa on outoja hyypiöitä. No, sehän oli hiton siisti ravintola useammassa kerroksessa ja ihanin näkymin varustetulla kattoterassilla. Saatanasta ei ollut tietoakaan, mutta alastomia ihmisiä oli vanhoissa kuvissa käytävillä (tapetit). Listan ruoka oli ihan okkiwokki, ei mitään ihmeellistä, mutta muuten meininki aivan huippua. Alakerrassa on mahtavia Pintxos-herkkuja tarjolla häppärihintaan 1 AUD/kpl, mm. savulohileipiä, tomaatti-mozzisleipiä,... Normihinta 2 AUD/kpl. Tulihan sitten mätettyä aika reilusti ruokaa illan aikana. Juteltiin mukavien irkkujen kanssa (3 naista), sekä yhden aasia-aussiparin kanssa. Kun kuulivat, että olemme sapatilla, niin heti käskivät mennä Port Douglasiin ja Queenslandiin. No, jos sitten toukokuulla.

Sitten on outoja sattumia, että yksi tuttumme tuntee hyvin suomalaisen pariskunnan, joilla on kuulemma kiva sauna ja uima-allas, jonne voisi siis mennä saunomaan joku viikonloppu (muuttaneet 80-luvulla Ausseihin). Kyllähän tuosta innostuttiin kunnolla, kun selvisi netistä, että ko. mies on myös perustanut firman, joka liippaa ihan suoraan mun ja Juhankin työhistoriaa. No, katsotaan, jos sopivaa saumaa tulee... Ja saunahan maistuisi aina!

Vielä on varatankissa tilaa jälkkäreille (57Cafe).
Always room for delicious desserts on 57Cafe.

St Kilda mehikolainen Burritos paikka Luna Parkin vieressä.
Mexican Burritos on St Kilda (next to Luna Park).

Luna Parkin valot houkuttelivat sisälle katselemaan.
Luna Park lights took us inside to watch.

Aina ehtii poiketa rannalla ja hyvillä terasseilla (Sandringham ja Hampton).
Always time for beach and nice terraces near.

Ulkona olemme paljon olleet ja syöneet kaupungilla ja Pinewoodin eri paikoissa. Kyllä täällä on edullista syöminen ulkona (en puhu fine diningista). Normisti ruoat 10-30 AUD (aasialaisissa 10 AUD yleinen hinta, paras filepihvi 35 AUD), ja juomat on 16-35 AUD/viinipullo, oluet 5-9 AUD. Noi kun kertoo 0,7:lla, niin ei paha (euroissa). BYO-paikoissa oman pullon korkkausmaksu pari taalaa per osallistuja. Pitkät sushirullat on myös yksi suosikkimme kauppakeskuksissa pieneen nälkään (2,5 AUD/rulla). Kotona on toki kiva laittaa ruokaa, mutta nyt kun sitä on niin paljon tehnyt, niin vaihtelu virkistää. Ihmetellään vaan, jos joku sanoo, että täällä ulkona ja kotona syöminen olisi kallista. Mielestämme molemmat ovat halvempia kuin Suomessa, ainakin näin perustasolla (emme ole Michelin-ravintoloissa olleet).

Syksyn väriloistoa Notting Hillissä. Autumn colours on Notting Hill.

Välillä jo oltiin miettimässä, pitääkö lähteä pohjoiseen (asunto oli katkolla), mutta onneksi saatiin jäädä vielä, koska täällä on vaan niin mukavaa. Salikorttiakin jatkettiin kuukauden verran. Syksy on tullut, mutta silti päivälämpötilat on 19-27 C, yöllä 11-16C. Ja jos kaasulämmitys (lattiaraot) on päällä, niin tupa on tosi lämmin. Lehtipuut ovat ihanan punaisia ja kivaa on välillä pukea kevyttoppis päälle (Suomessa näillä lämpötiloilla se ei tulisi kuuloonkaan). Kuitenkaan kalsarihumppaa emme kaipaa yhtään, pakkasta taikka luntakaan. Sadepäiviä on ollut muutama näinä 2,5 kk:na, ja silloinkaan ei ole koko päivää satanut. Toukokuussa olisi aika ehkä siirtyä Brisbaneen, mutta katellaan nyt. Että me sitten tykätään myös Melbournen suomalaisista, mahtavaa jengiä tapaa jatkuvasti (viime tapaaminen perjantaina). Täällä on sosiaalista elämää aika lailla niin paljon tarjolla, kuin vain jaksaisi kaupungilla tai lähistöllä käydä (tai jopa täällä lähiössä).

« Previous Post

Next Post »