Grampians NP, Boroka ja Reed Lookoutit
Boroka Lookout. Tuolla järven päädyssä asutaan.
Päästiin tuon operaation jälkeen matkaan Mount Difficult tietä pitkin (itse vuori on reilut 800m korkea) Boroka lookout näköalapaikalle. Voi jösses, että jotkut viittivät hillua kalliokielekkeillä aitojen ulkopuolella hyvien kuvien himossa. Kiva tuuli oli, että ei olis tullut mieleenkään kokeilla. Kivasti näkyi pohjanmaalainen lattea maisema pitkälle, kun taas tämä Grampians on ihmeellinen vuorikeskittymä lähimailla.
Mielenkiintoisen kohtaamisen koin naisten vessassa. Täällä käärmevaara on pienempi kuin Queenslandissa, mutta hämyjä löytyy joka paikasta. Oli just samanlainen ällön iso kovakuorinen hämy (useampi cm pitkä kaksiosainen kroppa) kuin Tamborinen kansallispuistossa puoli vuotta sitten. Oven yläpuolella sisäpuolen vessaa. Vilkaisin pöntön reunat, niin siinä kohtaa hämy oli kadonnut. Vähän pyörittelin päätä, minne se meni, laskeutuiko seitillä niskaan... Pikaiset toimet... Avasin oven ja varmistin ettei ollut toisella puolen ja nopsaa ulos. Perhana, ettei ollut kamera mukana, niin iso se oli. Isompi kuin Huntsman, joka asui Hawthornin asunnon käytävällä.
Reed Lookout.
No, siitä ajettiin Reed Lookoutille. Kattelin parvekkeelta kukkulamaisemia ja jotain umpeen kasvavaa lätäkköä ja aattelin, tässäkö tää. No, oli siellä sitten parempiakin näköaloja ja Balconies-parvekkeet 1km päässä. Sopivan leppoisat kävelyt sandaalit jalassa näin kuumana päivänä. Jotkut päiväretkeläiset oli jo ihan hydenä, ja vielä ajavat bussilla takas Melbourneen, huhhuh. Ihan kiva evästellä penkillä, kun joku ryhmäopas jäi jutteleen ja kertoi vinkkejä Adelaiden kulmille. Sitten törmättiin sveitsiläiseen nuoreen pariin, jotka on jo jokusen kuukauden olleet lomalla täällä ja kiertävät nyt campervanilla Etelä-Australiaa. Olivat palaamassa tänään vielä Port Campbellin nurkille.
Törmättiin vielä noihin sveitsiläisiin Halls Gapin keskustassa, ja he lähtivät myös Venus Bathille (luonnon altaat) uimaan. Käveltiin turrejen uima-altaiden takaa reitille, joka oli 1,1 km pitkä. Ihan mukava polku, jonka varrella isoja kiven järkäleitä ja vuorimaisemaa. Itse rockpools eli kallioaltaat oli aika pienet, mutta vesi oli mukavan vilvoittavaa. Ensin mietittiin, että ei ollut ihan sitä, mitä luultiin, mutta ajoi asian kyllä. Siinä yhden isomman altaan nurkalla lioteltiin jalkoja ja käsiä ja porukalla tarinoitiin. Nuoret valottivat meille nykyistä Sveitsin tilaa (hyvin menee, paitsi nuoria työttömiä) ja kertoivat haaveistaan ja näkemyksistään. Nämä hetket ovat meille kullan arvoisia. Palattiin aikamme liottuamme tuolla hakemaan pizzaa ja yksi marenkikakkupala. Toivoteltiin turvallista matkaa ja palattiin mökille syömään. Pari kakadua yritti tulla terassin reunalle hakemaan pizzaa, mutta hätistelin pois. Nyt on pääasialliset vaellukset tehty ja alkaa miettiä seuraavaa kohdetta. Vielä pari päivää täällä ihanissa rauhoittavissa maisemissa.
Kommentit
Lähetä kommentti