Viehättävä Robe ja Cape Jaffa, South-Australia
Cape Jaffan keskusta, eipä täällä pal muuta. Cape Jaffa, the town.
Aamulla pubimajoituksessa kello herätti puol kymmenen. Kauhee jetlag, onhan täällä kello puoli tuntia Victoriaa jäljessä, hahhaa... Päätettiin jumahtaa tähän edulliseen hotelliin, otettiin toinenkin yö, jouduttiin vaihtamaan huone. Aamupalat sai omasta takaa syödä yläterassilla pääkadun "hulinaa" (viime viikollakin varmaan tuli samat pari autoo ohi) ihmetellessä. Juteltiin pari sanaa keittiötiloissa (tässä on myös jaetut kylppärit) yhtien ranskisten kanssa, jotka olivat matkalla Tasmaniaan. Tyttö oli asunut puoli vuotta West Australiassa ja hehkutti ihan simona kaikkee (muuta kuin Perthiä). Me vinkattiin pari paikkaa Tasmaniassa, lähinnä sen Danielin meille antamat vinkit.
Poikettiin Cape Jaffaan matkalla Robeen, suosittuun viikonloppukylään. Ihan Sam Jaffaa ajattelimme tuossa ajellessa... Kävästiin Marinan alueella, joka näytti hyvin uutukaiselta ja hienolta asuinalueelta (kuulemma 10v vanha), muuten niin pienessä tuppukylässä (about pari katua). Juteltiin muutaman viikonlopputuristin kanssa, jotka kalastelivat. Ei sieltä kuulemma mitään isompaa kalaa tuu ja pienemmätkään ei ole hyviä. Ajanvietettä. Hauskoja ihmisiä. Nähtiin yksi rausku uiskentelevan siinä satama-altaassa. Eilen päästiin Jaffa-viiniä maisteleen illallisella, täällä kun on jonkunmoiset viinitilat kans. Coonawarra (mm. Wynn-tila) olisi tuossa lähellä suositumpi, mutta eilen ei ehditty poiketa sinne automatkalla. Nyt ajotien varresta bongattiinkin avoimet kellariovet eli maistiaiset Cape Jaffan tilalla. Pari lasinpohjallista makusteltiin shirazeja. Aika kevyen makuisia verrattuna SA:n parhaimmistoon. Sain myös tietää, että pari päivää sitten vessassa tapaamani äklöhämy oli sittenkin huntsman-lajike. Viinitilalla pienempi versio möllötti katossa.
Obelisk.
Robesta oli kerrottu, että kaunis paikka ja noi Jaffavieraat kertoivat, että kannattaa käydä jylhillä kallioilla. Kannatti juu. Yhden pääkadun (Main St nimeltään kätevästi) varrella on kaikki, mitä turre tarvii. Pari ravintolaa, info, kallis bensa-asema, kauppa ja rantsu. Ihmeteltiin, kun joka neljäs talo oli myynnissä, outoa, uusiakin taloja myytävänä. Obeliskin nurkilta kylän perältä löytyi hienot kalliot ja kirkas meri ja pari surffaria. No okei, Portugalissa tai Kreikassa tai Sardiniassa on toki vieläkin upeampia maisemia, mutta silti... Yhdistettynä rantapuskiin ja ihaniin hiekkapoukamiin, oltiin ihan täpinöissään. Lämpötila maltilliset 22C.
Se on huomioitu monessa paikassa, että täkäläiset järvet ovat jotenkin tylsiä, tekojärviä enimmäkseen, tulvien ja vesivarantojen säätelyyn. Hiekka- tai uimarantoja ei useinkaan löydy ja vesi on tumman puhuvaa, kenties pohjasta johtuen, vähän kuten Suomen monissa järvissäkin. Näin Robessakin. Jotkut tykkää noissa kalastella ja rannoilla majoittua. Tuo aussimies Jaffassa sanoikin, että ei teille suomalaisille varmaan mitään ihmeellistä ole täkäläisessä Meningien Lake Albert järvessä tuolla parin sadan kilsan päässä, mikä on puolestaan suosittu viikonloppukohde. Saas nähä.
Nälkä tuli maisemia kattellessa ja onneksi löydettiin Caledonian Inn hotelliravintola. Ihan superhyvää ruokaa, kanacurryä ja linqviiniä lampaalla. Kiva lauantaitunnelma lomalaisten toimesta. Tänne todellakin Adelaidesta tulee porukkaa viikonlopun viettoon. Tavattiin pari paikallista, taikka he myivät asuntonsa ja asuvat leirintäalueilla. Heillä on neliveto kuormuri ja asuntovaunu, näyttivät kuvia. Aikoivat kierrellä Ausseja. Olivat tulleet nyt katsomaan ensimmäistä lastenlastaan tänne kotiseudulle takaisin. Kyselivät kaikkea ja tarjosivat rantakaarailua autollaan. Täällä kun voi ajella nelivedoilla pitkin pitkiä rantoja. Kerrottiin, että majaillaan Kingstonissa ja ehkä jatketaan pohjoiseen suoraan aamusella. Jättivät kuitenkin numeronsa. Puhuminen kävi haastavaksi, kun live-bändi alkoi luukuttaa. Kertoivat myös, että eteläaussilaiset ja victorialaiset eivät tykkää toisistaan, vicciläiset ovat näille kuin meksikolaiset, aita kuulemma pitäisi rakentaa, etteivät pääsisi tänne rannoille autoilemaan... Jotenkin ollaan kuultu samaa newsouthwaleslaiset vs. victorialaiset. Jänniä tarinoita.
Ajettiin sateessa ja pimeessä takaisin Kingstoniin ysin jälkeen. Onneksi eläimiä ei liikkunut tiellä. Helkutinmoinen mökä oli hotellilla, ittepä päätettiin yöpyä pubin yläpuolella. Eilen oli hiljaisempaa...ääh!
Kommentit
Lähetä kommentti